Artikkeli
30.11.2022 11.30
Maiju Viiki ja Anna-Kaisa Heinämäki seisovat Tampereen Keskustorilla ja taustalla kulkee ratikka ja bussi.
Tampere on tutkitusti maailman onnellisimman kansan tutkitusti vetovoimaisin kaupunki. Elämystalouden kehitysohjelmaa tarvitaan osaltaan varmistamaan, että Tampere säilyttää paikkansa tilastokärjessä, toteavat Maiju Viiki ja Anna-Kaisa Heinämäki.

Luovuus, kasvu ja kansainvälisyys ovat tamperelaisen elämysteollisuuden moottoreita

Elämystalous on kasvava ala Tampereella. Sitä kehitetään samalla tavoin kuin muitakin teollisuudenaloja. Elämystalouden kehitysohjelman päätavoite on, että Tampere tunnetaan kansainvälisen tason luovien alojen ja elämysteollisuuden keskittymänä.

Tampere tunnetaan teattereista ja tapahtumista, kiekosta ja kongresseista, Särkänniemestä ja saunoista – elämysalojen kirjo on laaja ja leveä. Elämystalouden kehittämiselle on Tampereella erinomaiset lähtökohdat.

Tampere on myös satsannut määrätietoisesti tapahtumakaupungin puitteisiin ja palveluihin sekä esimerkiksi vuonna 2018 lanseerattuun audiovisuaalisen alan tuotantokannustimeen. Pitkäjänteisen työn tuloksena kaupunkiin saadut suurtapahtumat ovat vaikuttaneet siihen, että Tamperetta pidetään kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla vetovoimaisena kaupunkina.

– Ennen kehitysohjelmaa elämystalouden eteen on siis tehty jo valtavasti töitä. Nykyisen valtuustokauden aikana halutaan saada aikaan hyviä lähtöjä, joiden päälle rakennetaan sitten tulevaisuudessa lisää, kertoo asiakkuuspäällikkö Maiju Viiki.

Elämystalous kasvaa ja kukoistaa

Osana elämystalouden kehitysohjelmaa on menossa luovien alojen ekosysteemihanke. Tavoitteena on saada kattava kokonaiskuva Tampereen luovan alan toimijoista, toimintojen laajuudesta, kasvumahdollisuuksista ja pullonkauloista.

Kun tiedetään tarkkaan missä mennään, on helpompi suunnitella kaupungin elinkeinopoliittisia askeleita eteenpäin.

– Yksi Tampereen vahvuuksista on, että näemme elämystalouden kasvavana alana, jota pitää kehittää samalla mentaliteetilla kuin muitakin teollisuudenhaaroja, Viiki sanoo.

Elämystalouden suurimmat kasvumahdollisuudet ovat kansainvälisen liiketoiminnan edistämisessä, esimerkiksi peliteollisuuden ja audiovisuaalisen alan yrityksissä. Tampereen kaupunki haluaa tukea paikallista yritystoimintaa ja olla luovien alojen mahdollistaja.

– Olemme esimerkiksi mahdollistaneet pelialan paikalliselle kattojärjestölle Tampere Game Hubille tilan, jossa peliyritykset voivat tavata, verkostoitua ja työskennellä yhdessä, sanoo Tampereen kilpailukykyjohtaja Anna-Kaisa Heinämäki.

Komisario Koskinen ja aineettomat oikeudet

Yksi kehitystyön kohde ovat aineettomat oikeudet. Varsin moni tamperelainen tuntee vaikkapa komisario Koskisen – kirjailija Seppo Jokisen dekkarisarjassa rikoksia ratkovan poliisin. Sittemmin Koskisesta on tehty tv-sarja, joka tekee Tampereen maisemaa tutuksi suomalaisten lisäksi myös kansainväliselle yleisölle. Tämä puolestaan on innoittanut paikalliset matkailuyritykset tarjoamaan Koskis-aiheisia tuotteita ja tapahtumia.

– Koskinen on hieno esimerkki siitä, miten luovan alan teos on lähtenyt monistautumaan. Haluamme lisää tällaisia kokonaisuuksia, sillä aineettomien oikeuksien puolella kasvumahdollisuudet ovat rajattomat, Viiki toteaa.

Merkityksellinen elämä houkuttaa

Elämystaloudessa ei ole kyse vain bisnesnäkökulmasta ja liiketoiminnan kasvattamisesta. Kehitysohjelmassa rakennetaan ihmisille edellytyksiä elää merkityksellistä elämää.

Kaupungit kilpailevat kiristyvään tahtiin asukkaista, osaajista ja opiskelijoista; yrityksistä ja matkailijoista. Hyvästä elämästä tunnettu mielenkiintoinen kaupunki houkuttelee näitä kaikkia.

– Maailman vetovoimaisimmat kaupungit tunnetaan juuri luovuudesta, korkeatasoisesta kulttuurista, toimijoiden moninaisuudesta ja ylipäänsä kiinnostavasta kaupunkikulttuurista, Heinämäki sanoo.

Tohloppiin studio, tapahtumakaupunki digitaaliseksi

Elämystalouden kehitysohjelmassa rakennetaan myös aivan käytännössä. Tohlopin uuden studion rakennushanke julkistettiin tämän vuoden alussa ja sen valmistelu tapahtuu kehitysohjelman siipien suojissa. Tavoitteena on, että uusi studio rakentuu vuoden 2023 aikana ja tekee Tampereen seudusta entistä houkuttelevamman paikan av-tuotannoille: tv-draamalle ja -viihteelle sekä elokuvalle.

Elämystalouden kehitysohjelman on määrä kohentaa ja digitalisoida palveluja, jotka on suunnattu tapahtumajärjestäjille. Tapahtumien järjestämisen pitäisi muuttua sujuvammaksi.

– Esimerkiksi tilavarausten tulisi vastaisuudessa hoitua digitaalisesti ja selkeästi yhdeltä luukulta, Heinämäki sanoo.

Tapahtumakävijät saavat osansa digitaalisuudesta, sillä kaupunki tarjoaa tapahtuma- ja harrastuskalenterin verkossa. Kalenterin käyttäjät saavat tulevaisuudessa entistä helpommin vastauksia ’mitä tänään tehtäisiin?’ -kysymyksiinsä. Valinnanvaikeuksia voidaan helpottaa tapahtumanostoilla ja suodattamalla sisältöä.

Myös Tampere.Finland-sovelluksessa on tapahtumakalenteri. Lisäksi sovellukseen on tulossa osio, jossa pystytään tarjoamaan yksittäisten tapahtumien kävijöille tarkempaa lisäinfoa, esimerkiksi oheistapahtumia, tarjouksia tai muuta kävijälle olennaista tietoa.

Millaista Tamperetta kehitysohjelma siis rakentaa? Ainakin moniäänistä, mahdollistavaa, uutta luovaa, eteenpäin katsovaa – ja samalla manselaisittain rentoa, listaavat Viiki ja Heinämäki.

Kuvaushenkilöstöä televisiokameran kanssa talvisella kadulla, jonne paistaa matalalta aurinko.
Tamperelaisen kirjailijan Seppo Jokisen dekkarisarjasta tuttu Komisario Koskinen ratkoo rikoksia myös tv-sarjassa, joka tekee Tampereen maisemaa tutuksi suomalaisten lisäksi myös kansainväliselle yleisölle.
Teksti: Päivi Stenroos
Kuvat: Laura Happo ja Eveliina Laitanen
Jaa sosiaalisessa mediassa