Kohti tulevaisuuden työväenopistoa
Tampereen seudun työväenopisto syntyy ja Sampolan remontti muuttaa toimintaa
2010-luku toi Tampereen työväenopistolle uusia kumppaneita sekä toimipisteisiin että omaan toimintaan. Vuonna 1962 käyttöön vihitty Sampola remontoitiin perusteellisesti vuosina 2011–2012, minkä seurauksena työväenopisto muutti väliaikaistoimipisteeseen Pellervon koululle Kalevaan. Evakkovuotta nyt jo puretussa Pellervossa varjostivat sisäilma- ja vesiongelmat.
Sampolan remontin kustannusarvio oli peräti 14,5 miljoonaa euroa, sillä Sampola on luokiteltu rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti, maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittäväksi rakennukseksi ja ympäristökokonaisuudeksi. Kari Virran ja Timo Penttilän suunnitteleman Sampolan juhlasalin ja aulan veistoksellisessa muotoilussa on nähty jopa Aalto-vaikutteita, ja rakennuksen osittainen nostaminen pilareiden päälle muistuttaa Le Corbusierin varhaismodernismia.
Uudet kumppanit
Remontin jälkeen työväenopisto ja kirjasto saivat kumppanikseen kuvataide- ja designpainotteisen Tammerkosken lukion, jonka kanssa työväenopistolla on yhteiskäyttötiloja omien luokkien ja salien lisäksi. Sampolassa työväenopiston kanssa alusta asti toiminut kansalaiskoulu, joka myöhemmin tunnettiin yläkouluna, siirtyi läheiseen Sammon kouluun. Remonttiin päättyi myös opiskelijayhdistyksen pitämän Kahvila Akvaarion toiminta. Sittemmin kahvilatoiminnasta on vastannut Tampereen kaupungin osaomistama Pirkanmaan Voimia, jonka pitämä Kahvila Pulina sijaitsee Sampolan ensimmäisessä kerroksessa.
Sampola-kampuksen vihkiäiset vietettiin lähes vuosi remontin valmistumisen jälkeen vuonna 2013. Rehtori Severi Nuormaan pojantytär, turkulainen Sirkka-Leena Puranen lahjoitti vihkiäistilaisuudessa työväenopistolle kuvanveistäjä Emil Halosen veistämän Nuormaan rintakuvan. Sampolan vihkiäisohjelma alkoi Violetta Hünnisen soittamalla Beethovenin Kuutamosonaatilla ja Tammerkosken lukion rehtorin Matti Hännikäisen tervehdyspuheella. Tilaisuudessa paljastettiin Nuormaan rintakuva, ja kuultiin myös kirjailija Vilja-Tuulia Huotarisen lukemia tervetulorunoja. Kaupungintervehdyksen toi pormestari Anna-Kaisa Ikonen, ja vihkiäispuheen piti opiston kummi Pia Viitanen. Tilaisuus päättyi kansalaisopistoille ominaiseen tapaan yhteislauluun.
Yhteen Ylöjärven kanssa
2010-luvun suurimpana muutoksena työväenopiston toiminnassa voidaan kiistatta pitää yhdistymistä Ylöjärven työväenopiston kanssa. Vuoden 2013 alusta Tampereen työväenopisto ja Ylöjärven työväenopisto yhdistyivät, ja uudeksi nimeksi tuli Tampereen seudun työväenopisto. Opiston Ylöjärven toimisto sijaitsee Koulutuskeskus Valossa juhlavuonna 2024. Koulutuskeskus Valossa työväenopiston kumppaneina ovat Ylöjärven lukio ja Tredun ammattioppilaitoksen toimipiste.
Kahden opiston yhdistyminen toi lisää henkilökuntaa työväenopistoon, ja laajensi opiston toimialueen kattamaan Tampereen itäisistä osista aina Kuruun ja Viljakkalaan saakka. Kurssilaisten määrä kipusi yhteensä lähes 30 000:een ja kurssitarjonta yli 2000:een. Juhlavuonna 2024 Tampereen seudun työväenopisto on yksi Suomen suurimmista kansalaisopistoista, jossa työskentelee noin 30 päätoimista työntekijää ja 400 tuntiopettajaa.
Brändityön aloittaneen työväenopiston rahoitustaivaalla kuohuu
Kaiken piti olla ihan tavallisesti vuodenvaihteessa 2019–2020. Kurssit olivat täyttyneet vilkkaasti, ja työväenopiston henkilökunta saatteli läksiäismenoin rehtori Matti Saaren eläkkeelle.
Tammikuussa 2020 tiedotusvälineet toivat kuitenkin tiedon ensimmäisestä Suomessa todetusta koronavirustartunnasta, ja jo maaliskuussa Suomi sulkeutui. Työväenopiston lähiopetus keväältä päättyi, mutta osa kursseista siirtyi verkko-opetukseen lyhyellä varoitusajalla. Opettajat opettelivat uusien välineiden ja alustojen käytön, jotta verkkokurssit saatiin toteutettua. Muutos vaati myös opiskelijoilta rohkeutta sopeutua uuteen ja ottaa haltuun uusia taitoja.
Pandemia muuttaa kaiken
Saaren jälkeen rehtorina syksyllä 2020 aloitti Maija-Liisa Gröhn, ja saman syksyn lähiopetus alkoi pandemian vuoksi tiukin varautumistoimin. Kurssit sai aloittaa vain pienillä ryhmäkoilla, ja käsidesinfiointiaineet täyttivät opiston hyllytilat. Kevääksi 2021 opiskelu siirtyi yksinomaan verkkoon, mihin oli jo hyvät valmiudet vuodentakaisen yllätyskriisin jälkeen. Syksyllä 2021 työväenopisto pääsi jatkamaan toimintaansa rajoitetuin ryhmäkoin ja tehostetuin hygieniatoimin.
Työväenopiston odotukset tavanomaiselle kevätlukukaudelle 2022 olivat suuret, mutta koronavirustilanteen heikennyttyä työväenopisto joutui vielä joulukuussa 2021 siirtämään kaiken alkuvuodelle 2022 suunnitellun opetuksen verkkoon. Helmikuussa tilanne vähitellen helpotti, ja ryhmät palasivat lähiopetukseen. Ryhmäkokorajoituksista opisto pääsi kokonaan eroon syyskauden 2022 alkaessa, ja toiminta normalisoitui virallisesti. Osa työväenopiston opetusryhmistä ihastui kuitenkin verkko-opetukseen niin, että moni ryhmä jatkaa edelleen juhlavuonna 2024 etäopiskelua tai käyttää hybridimallia. Koronavuosien jälkeen työväenopiston tarjonnassa on verkkokursseja enemmän kuin ikinä ennen.
Kautta aikain maailmanlaajuisten kriisien vaikutukset ovat näkyneet työväenopiston toiminnassa, ja niistä viimeisimpänä voidaan pitää Venäjän alkuvuodesta 2022 aloittamaa hyökkäyssotaa. Sodan seurauksena työväenopisto on perustanut monia Ukraina-aiheisia kursseja kielistä kulttuuriin ja ruoanlaittoon sekä järjestänyt ukrainalaisten kotoutumista edistävää toimintaa.
Näkyvyys kasvaa
Työväenopisto laajensi viestintäresurssiaan merkittävästi vuonna 2021, mikä helpotti nykyaikaisen markkinoinnin ja viestinnän toteuttamista sekä uusien kohderyhmien tavoittamista. Juhlavuonna 2024 työväenopiston strateginen brändityö on loppusuoralla, ja työväenopiston digitaalinen tavoittavuus on suurempi kuin koskaan.
Viime lukukausien aikana työväenopisto on onnistunut näkymään toiminta-alueensa katukuvassa merkittävästi. Sara Hildén -akatemian lapset ja nuoret maalasivat keväällä 2023 muraalin Rongan alikulkuun yhteistyössä Sorin sirkuksen kanssa. Kuvataidekoululaisten töillä kuvitettu Lukuratikka liikennöi kaupungin raiteilla toistaiseksi. Ratikan teippaukset korostavat lukemisen hauskuutta, sen kautta avautuvia mahdollisuuksia, uusia maailmoja ja seikkailuja.
Kesällä 2023 työväenopisto järjesti osallistavan puunveiston näytöksiä Tammelantorilla, ja luovaa puunveistoa kävi kokeilemassa yli 1000 ihmistä. Kokeilu ylitti myös uutiskynnyksen useasti. Ylöjärvellä suurta innostusta on herättänyt vuonna 2022 opistoon perustettu kuoro Kurun Kaiku, jonka konsertit ovat keränneet ennätysyleisöä, ja kuorosta on tehty lukuisia uutisia.
Sivistyksen tulevaisuus
Juhlavuonna 2024 Tampereen seudun työväenopisto ja vapaa sivistystyö ovat hallituksen suunnittelemien, ennennäkemättömän suurten leikkausten edessä. Leikkaukset uhkaavat kansalaisopistojen toimintaedellytyksiä ja iskevät erityisesti heikommassa asemassa oleviin ihmisiin.
125-vuotias Suomen ensimmäinen kansalaisopisto ei anna periksi, vaan taistelee tiensä läpi sellaistenkin aikojen, jolloin kansalaisten mahdollisuudet sivistykselliseen tasa-arvoon ja yhdenvertaiseen hyvinvointiin ovat uhattuina. Sen todistaa myös historia, johon pääset tutustumaan tässä juhlajulkaisussa vuosikymmeniä selaamalla.
Tämän historiasivuston tiedot perustuvat kahteen aiemmin tehtyyn Tampereen työväenopiston historiikkiin: Emmanuel Lammin kirjoittamaan 25-vuotishistoriikkiin Tampereen työväenopisto 25-vuotias 1899–1924 ja Teuvo Virtasen teokseen Suomen ensimmäinen työväenopisto 75 vuotta – Tampereen työväenopisto 1899–1974.
Lähteinä on käytetty myös työväenopiston opinto-oppaiden tietoja, opiston julkaisemia lehtiä, Sampolan arkiston materiaaleja sekä aikalaishaastatteluita. Kaikkien Sampolan arkistosta löytyvien kuvien alkuperää ei ole pystytty selvittämään eikä niiden kuvaajatietoja ole juurikaan saatavilla.