Hiedanrannan uuden kaupunginosan keskusta hahmottuu – asemakaavan valmisteluaineisto nähtävillä

Asemakaavalla muodostetaan korttelialueita uutta asumista, pysäköintiä, palveluita ja kunnallisteknistä huoltoa varten, niitä palvelevan katuverkon osia sekä viheralueita. Vanhoille säilyville rakennuksille osoitetaan suojelumerkinnät.

Keskusta Tehtaan eteläpuolelle

Hiedanrannan keskusta I suunnittelualue sijoittuu ison entisen tehdasrakennuksen, Hiedanrannan Tehtaan eteläpuolelle, raitiotien ja Näsijärven rajaamalle, noin 14,6 hehtaarin alueelle. Alueeseen kuuluu Lielahden kaupunginosan tontin osa, katualuetta, vesialuetta ja kaupunginosan rajaa. 

Suurin maanomistaja on Hiedanrannan Kehitys Oy, joka on Tampereen kaupungin kokonaisuudessaan omistama yhtiö. Kaupunki omistaa raitiotieradan maapohjan ja vesialueen.

Suunnittelualue on käytännössä puuton lukuun ottamatta raitiotiekadulle istutettuja katupuita ja rannan puustoa. Alueella on kuitenkin luontoarvoja, ja siellä säilytetään ja lisätään sille omaleimaista kasvillisuutta. Rantalehto säilyy ekologisena yhteytenä. 

Nykytilanteessa pääreitti ja ajoyhteys Hiedanrantaan ja suunnittelualueelle johtaa lännestä, Lielahdenkadulta Tehdaskartanonkatua pitkin. Liikennejärjestelyt ovat vielä pitkään muuttuvia ja osin väliaikaisia. Joukkoliikenteen lisäksi alue on erinomaisesti kävellen ja pyöräillen saavutettavissa sekä lännestä, etelästä idästä että pohjoisesta pää- ja alueellisia reittejä pitkin. 

Suunnittelun tausta ja tarkentuminen

Hiedanrannan suunnittelu aloitettiin vuonna 2016 kansainvälisellä ideakilpailulla, jonka pohjalta alueelle laadittiin vuonna 2020 hyväksytty yleissuunnitelma. Alueella on valmistunut ja vireillä useita toisiinsa liittyviä asemakaavahankkeita. 

Yleissuunnitelman elementtejä on järjestelty Hiedanrannan keskusta I -asemakaavan luonnoksessa uudelleen tarkentuneiden tavoitteiden ja toteutettavuuden vuoksi, mutta asemakaava noudattaa pääpiirteissään yleissuunnitelman ratkaisuja. Yleissuunnitelmaan nähden vuoden 2026 kaavarunko muodostuu 13 pienen korttelin sijaan seitsemästä suurkorttelista, joilla on suuret ja vehreät korttelipihat. 

Alueen kokoojakatu, liikekatu ja vahva viherkatu yhdistyvät keskeisellä Hiedanaukiolla. Pysäköinti on keskitetty kahteen keskustakortteleihin sijoitettuun noin 600 autopaikan pysäköintilaitokseen lähelle asukkaita. Alueen kokoojakatu, liikekatu ja vahva viherkatu yhdistyvät keskeisellä Hiedanaukiolla. Vuoden 2020 yleissuunnitelmassa pysäköinti sijaitsi kauempana etelässä, raitiotien eteläpuolella, missä asemakaavamuutosta ei ole vielä vireillä.

Asumista ja liiketiloja

Hiedanrannan keskustan kaupunkirakenne muodostuu seitsemästä umpikorttelista ja niihin liittyvistä kaduista, aukioista ja puistoalueista. Kerrosluvut vaihtelevat neljästä kahteentoista, ja kattomuodot alueella ovat monipuolisia.
Suurkorttelit mahdollistavat väljiä ja vehreitä sisäpihoja. Asumisen lisäksi kortteleihin osoitetaan yhteis- ja liiketiloja. Asumisen osuus kerrosalasta on noin 155 000 (k-m 2), mikä tarkoittaa laskennallisesti yli 3 000 asukasta. Kaupallisille palveluille osoitetaan noin 2500 kerrosneliömetriä. 

Asemakaava-alueelle (14,6 ha) on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 162 000 kerrosneliömetriä, josta korttelialuetta on noin 6,1 hehtaaria. Puistoa ja suojaviheraluetta muodostuu noin 2,5 hehtaaria. Katualuetta muodostuu noin 4,2 hehtaaria. Näsijärven vesialuetta on noin 2,2 hehtaaria.

Kaupalliset palvelut 

Alueen keskellä sijaitsevaan Hiedanaukioon päättyvä kävelykatuosuus tulevalta raitiotiepysäkiltä nimetään Urbanuksenkaduksi. Nimellä on kaksoismerkitys: alueella on 1500- ja 1600-luvuilla vaikuttanut Urbanus Henriksson, ja toisaalta Hiedanrannasta tavoitellaan erityisen urbaania/kaupunkimaista ympäristöä. 

Kivijalkaliiketilat on keskitetty raitiotiepysäkin läheisyyteen ja Urbanuksenkadun varteen. Rakennusten maantasokerrokseen tulee sijoittaa ikkunallisia tiloja ja kaupunkikuvaa elävöittäviä toimintoja. Tavoitteena on kävelijän katselukulmasta viihtyisä ja kiinnostava kaupunkitila. Merkittävin osa Hiedanrannan keskustan kaupallisista palveluista ja työpaikoista tulee sijoittumaan raitiotieradan eteläpuolelle, myöhemmin laadittavan asemakaavan alueelle raitiotiepysäkin ja bussiterminaalin yhteyteen.

Viherkatuna toteutettava Lydiankatu yhdistää länsi–itä-suunnassa Nottbeckinaukion Hiedanrannan rantapuistoon. Pohjois–etelä-suuntaisen Patruunankadun varrella sijaitsevat alueen kaksi pysäköintilaitosta.

Suojelukohteita ja viheralueita

Veturihalli Ronttila, Portinvartijan talo ja Pumppaamon julkisivut suojellaan. Möljän eli laiturialueen maanpäällisille ja -alaisille rakenteille osoitetaan suojelumerkintä. Alueella olevat teollisuushistorialliset rakenteet säilytetään. Vanhat rakennukset säilyvät osana uudistuvaa aluetta, ja niihin voidaan sijoittaa kulttuuriympäristöön sopivaa toimintaa. 

Hiedanrannan keskusta kytkeytyy tulevaan Hiedanrannan rantapuistoon ja keskuspuistoon, jotka ovat osa laajempaa viher- ja virkistysyhteyksien ja alueiden verkostoa.

Rannan laaja viheralue nimetään Hiedanrannan rantapuistoksi ja satamatoimintojen alue Hiedanrannan satamaksi kaupungin eri alueilla vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti.

Näsijärven rantaan Hiedanraitin varteen voidaan toteuttaa järvinäkymiä hyödyntäviä asuinrakennuksia maantason terassipihoin ja ylimmän kerroksen kattoterassein.

Historiasta ammentavaa modernia ilmettä

Asuinrakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla paikalla muurattu tiili tai puu. Materiaalien käytön tavoitteena on rouhea, alueen teollisesta historiasta ammentava mutta moderni arkkitehtuuri. 

Värityksen yleisilme Hiedanrannan keskusta-alueella muodostuu tehdasmiljöön inspiroimista tiilen maanläheisistä punaisen ja ruskean sävyistä. Poikkeuksen muodostavat Näsisaaren bulevardin eli raitiotiekadun varren korkeammat pistetalot, joiden värityksenä ovat murretut vaalean ja okran sävyt. 

Asuntokaduille tavoitellaan pienimittakaavaisempaa ja vaihtelevampaa ilmettä. Vierekkäisten tonttien asuinrakennusten julkisivujen tulee olla eri sävyisiä. 

Uusi läntinen aluekeskus

Hiedanranta-Lielahdesta suunnitellaan läntisen Tampereen keskusta, jolla on paitsi alueellista, myös seudullista merkitystä. Noin 3000 uutta asukasta keskustamaisessa yhdyskuntarakenteessa luo palveluille hyviä edellytyksiä ja varmistaa kaupallisten- ja kulttuuripalveluiden kannattavuuden. Pitkän aikavälin tavoitteissa koko alueelle on tulossa vähintään 18 500 uutta asukasta.

Hiedanrannasta halutaan kestävä kaupunginosa, joka tarjoaa korkealaatuisen työ-, asuin- ja palveluympäristön säilyttäen ja hyödyntäen alueen historiaa ja kulttuuriperintöä, innovatiivisia ratkaisuja sekä erinomaista sijaintia raitiotien varrella Näsijärven rannalla.

Hiedanrannan keskusta I -asemakaavan valmisteluaineisto eli tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos, -selostus sekä selvitysaineistoa mukaan lukien rakentamistapaohje ovat nähtävillä 30.4.-28.5.2026. Aineistosta voi jättää mielipiteitä nähtävillä olon aikana kaupungin kirjaamoon.