Pirkanmaan kirjoituskilpailu

Pirkanmaan kirjoituskilpailu

Tampereen kaupunginkirjaston jo 73 kertaa järjestämään Pirkanmaan kirjoituskilpailuun voivat osallistua Pirkanmaan alueella asuvat, työskentelevät tai opiskelevat kirjoittajat, jotka eivät ole julkaisseet kaunokirjallista teosta tai omakustannetta. Pirkanmaan kirjoituskilpailun tarkoituksena on tukea uusia lahjakkaita kirjoittajia ja tarjota heille mahdollisuus saada tekstejään julkisuuteen. Kilpailu alkaa vuosittain tammikuussa.

Pirkanmaan kirjoituskilpailussa on kaksi sarjaa: proosa ja lyriikka. Kummankin sarjan voittaja palkitaan 1 000 euron rahapalkinnolla. Lisäksi jaetaan kunniamainintoja. Kilpailun palkintojenjako järjestetään toukokuussa pääkirjasto Metsossa. 

Kilpailun palkintolautakuntaan kuuluivat vuonna 2024 toimittaja Tero Alanko, kirjailija, sanataideopettaja Päivi Haanpää, runoilija, lastenkirjailija Anna Elina Isoaro sekä kirjailija J.P. Laitinen.

Kirjoituskilpailun säännöt

Tulokset julkistetaan 23. toukokuuta

Vuoden 2024 kirjoituskilpailun tulokset julkistetaan torstaina 23. toukokuuta klo 17 pääkirjasto Metson Kuusi-salissa järjestettävässä palkintojenjaossa. Tulokset ja palkitut tekstit päivitetään tämän jälkeen myös Pirkanmaan kirjoituskilpailun sivulle. Palkittaviin kirjoittajiin on oltu yhteydessä henkilökohtaisesti. 

Vuoden 2023 palkitut tekstit

Proosa

Pääpalkinto 1 000 euroa

Anna Harju, Tampere, novellista Yksityisasioita

Kunniamaininnat

Tomi Aho, Kangasala, novellista Hyvää
”Novelli on kiehtovien yksityiskohtien, yllättävien rinnastusten ja vahvojen tunnelmien juhlaa. Tarina kertoo paljon kertomalla vähän. Tilaa jää ruhtinaallisesti lukijan omille löydöille ja oivalluksille. Eroisyyttä on harvoin kuvattu näin riisutun riipaisevalla tavalla. Pieni, muutaman sivun pituinen öinen kertomus painaa kuin pidempikin teksti.”

Pia Autero, Ruovesi, Likaisia tarinoita
”Likaisia tarinoita -sarjan kolmessa taitavassa tekstissä näytetään erilaisia ihmisiä ja suhteita: pikkutyttö ja valasta muistuttava Johannes-setä, oletettavasti Tinderistä toisensa löytäneet opiskelijat, kiusatuksi tulemisesta nauttiva koululainen. Jokaisessa tarinassa maailma tuntuu olevan jollain tavalla hiukan vinksallaan. Vai onko ongelma sittenkin lukijan urautuneissa käsityksissä ja ajatuksissa, joita poikkeuksellisen osuvia yksityiskohtia sisältävät tarinat koettelevat?”

Emily Hallfast, Tampere, novellista Kesäkirja
”Novellin kertoja on tutustunut ihanaan ihmiseen – jolle hän tässä kirjoittaakin, puhuu sinulle – jolla on lapsi ja joka on avoimessa suhteessa. Teksti kuvaa ihmissuhteiden haurasta alkuaikaa ja uuteen tilanteeseen asettumista. Rinnalla kulkee Tove Janssonin tarina, ja Tuulikin (tai Tuutikin), joka on kertojan omien sanojen mukaan hänen päähänpinttymänsä. Novelli on lempeä ja toiveikas tavalla, joka tarttuu lukijaankin.”

Sirpa Annikki Nieminen, Mänttä-Vilppula, novellista Annikin kymmenen elämää
”Kaunis, runollinen proosa soljuu läpi Annikin kymmenen elämän kuin vesi. Vesi eri muodoissaan on myös kertomusten tärkeä elementti. Taidokkaiden elokuvamaisten leikkausten kautta tekstin eri osat – elämät – sulautuvat saumattomasti toisiinsa. Elämäntarina lainehtii eteenpäin täynnä ihmetystä ja leikkisän absurdeja pyörteitä – niihin ei voi muuta kuin heittäytyä mukaan ja seurata kuinka sukupolvien ketjujen solmut vähitellen aukeavat.”

Jaana Perholehto, Hämeenkyrö, novellista Eräästä kohtauksesta
”Eräästä kohtauksesta -novelli on poikkeuksellinen tutkimusmatka ihmisaivoihin. Migreenikohtauksen aikana syntyvät muistikuvat johdattavat lukijan päähenkilön elämäntarinaan, erityisesti sen jäytävimpiin osiin. Kirjoittaja hallitsee välineensä erittäin hyvin. Novellissa on hienoja oivalluksia ja virkkeitä, jotka jäävät sykkimään mieleen. Rivivälit kertovat sen, mikä jää sanomatta.”

Kalle Seppälä, Tampere, novellista Simia Infaustus
”Novellin päähenkilö Simia infaustus on pienikokoinen kädellinen eläin, joka on päätynyt asumaan suomalaisen runoilijan luo. Kirjoittaja on ansiokkaasti laatinut novellin, jossa eletään arkea kotoisissa maisemissa mutta viitataan myös laajempaan teemaan, ekokriisiin. Viestin perillemenoon ei tarvita luennointia, tuokiokuvat riittävät. 10-sivuisen novellin jälkeen päähenkilöt tuntuvat tutuilta kuin olisi lukenut romaanin.”

Sanna Virtanen, Keuruu, novellista Omppu terapiassa
”Omppu terapiassa -novellin päähenkilö on kotipihan omenapuu. Kirjoittaja ei selitä mitään liikaa, vaan virkkeet loksahtelevat kohdilleen täsmällisinä. Tiiviydestä huolimatta syntyy kuitenkin myös eläviä mielikuvia sekä tapahtumista että henkilöhahmoista. Novelli osoittaa, että ihmisen ei aina tarvitse olla elämänsä keskushenkilö. Puutarhassa terapiaa voivat saada sekä puu että tarhuri.”

Myös näiden nimimerkkien lähelle palkintosijoja yltäneistä töistä keskusteltiin: muuttolintu, divisio, Piirturi, Pro Sallinen, Delia ja Tartuffe

Lyriikka

Pääpalkinto 1 000 euroa

Johanna Yrjänäinen, Tampere, runosarjasta Kirjeitä Pyhäjärveltä

Kunniamaininnat

Kaisla Hannuksela, Tampere, runosarjasta Valveunikuvia / harhaa
”Runovalikoiman aiheet vaihtelevat maailmantuskasta nautintoon, ahdistuksesta vapautumiseen. Feministisissä runoissa kuuluu myös kaikuja runoilija Katri Valan elämänjanosta ja hurmioituneesta lyriikasta. Säkeet on ladattu vimmalla ja tahdolla.”

Heidi Hirmukallio, Tampere, runosarjasta Rubikin kuutio
”Hirmukallion runosarja on sekä traaginen rakkaustarina että kehityskertomus. Romantiikka tekee harvoin näin kipeää, kuin Rubikin kuution runoja lukiessa. Lavarunouden tunnelmilla ja kevyesti riimeillä leikittelevä estetiikka on oivallinen tyylivalinta – tai ehkä kyseessä ei ollut edes valinta, vaan se ääni jolla tämä tarina vain oli kerrottava. Henkilökohtainen on yhteiskunnallista ja runoista löytyy paljon luokkaerojen ja päähenkilöiden erilaisten kokemusmaailmoiden oivaltavaa peilausta. Katkeransuloinen tunnelma jää asumaan lukijan mieleen pitkäksi aikaa...”

Eija Mäkelä-Häkli, Orivesi, runokokoelmasta Sodassa ja rauhassa
”Sodassa ja rauhassa -runokokoelmassa liikutaan kotoisten maisemien ja sotakuvaston välillä sujuvasti. Ilmaisu on voimakasta ja oivaltavaa. Runoissa on hyödynnetty kaunokirjallisuuden mahdollisuudet kommentoida ajankohtaisia asioita hienovaraisesti ja osoittelematta. Lukijan mieleen punoutuu sanoma rauhan puolesta.”

Mika Kulmala, Sastamala, Lyriikkaa lapsille ja lapsenmielisille
”Runot lapsille ja lapsenmielisille kertovat eläimistä: hevonen Heviletistä, salilla käyvästä hormonihiirestä, saunovasta pesukarhusta ja niin edelleen. Sanaleikit ilahduttavat oivaltajaa ja huumori osuu myös ns. aikuiseen lukijaan. Tällaisten runojen voisi kuvitella toimivan siltana loruista kovempiin aineisiin. Monissa runoissa on myös viesti: kettutyttö avaa häkit ja pelaamiseen addiktoituneen apinan verisuonissa virtaa energiajuoma.”

Sanna-Erika Suorsa, Tampere, runosarjasta Silta
”On kiva lukea tekstiä, joka pakottaa syventymään, mutta ei aivan aukene. Silta-runokokoelma seuraa teatteriesityksen kronologiaa ja sillä on jotain tekemistä Samuel Beckettin Huomenna hän tulee -näytelmän kanssa. Näkökulma on kuin unessa, kaikella on merkityksensä, mutta ne ovat subjektiivisia. Kokoelman kieli ja rakenne ovat ylivertaisia, teksti onnistunutta ja ennen kaikkea kirjoittajan omaa. Runoista rakentuu jotain sellaista, mitä ei ole aiemmin ollut olemassa.”

Myös näiden nimimerkkien lähelle palkintosijoja yltäneistä töistä keskusteltiin: Flamenca, hajottamo, Vanamo, Amanda, PAPERINUKKE TANSSII, miljoona, Arto 

Vuoden 2022 palkitut tekstit

Proosa

Pääpalkinto 1000 euroa

Tia Tuovinen, Tampere, novellista Muistiinpanoja metsänpeitosta

Kunniamaininnat

Sanna-Mari Kaipio, Tampere, novellista Nilkkoja myöten

Ilari Leppäniemi, Tampere, novellista Zátopek-metodi

Laura Liimatainen, Tampere, novellista Hääpäivä

Elina Polvi, Tampere, novellista Päivä päivältä vähemmän

Minna-Riikka Tuohiniitty, Tampere, Kymmenen lyhyttä oppituntia

Riikka Uljas-Bärman, Tampere, novellista Näkyvän valon spektri

Myös seuraavien nimimerkkien töistä keskusteltiin: Kalavale, Naurava Harakka, mummola, Laiskiaispulla, Elisa Saarikoski ja Nojatuoliekonomisti

Lyriikka

Pääpalkinto 1000 euroa

Lotta Naakka, Tampere, runosarjasta Veteen eksyneistä naisista

Kunniamaininnat

Sari Harsu, Tampere, runosarjasta Erityisiä

Maarit Kynäslahti, Tampere, runosarjasta

Juha Lahtinen, Pirkkala, runosarjasta

Sirpa Annikki Nieminen, Vilppula, runosarjasta Koputuksia seiniin, oviin

Maiju Talala, Tampere, runosarjasta Kodin ulkopuolella

Mirjami Vertainen, Tampere, runosarjasta Pedollinen keho

Myös seuraavien nimimerkkien töistä keskusteltiin:
Maruna, Surukuusi, Ehjässä mekossa, Hanna, Kuulija, Alus ja Thure.

Tämän sivun löydät myös osoitteella tampere.fi/pirkanmaankirjoituskilpailu

Päivitetty 14.5.2024