Tutustu kaupunginarkistoon

Ryhmävierailut kaupunginarkistolla ovat tauolla loppuvuoden 2025 kaupungin sisäisten laajojen arkistokokonaisuuksien vastaanottoon valmistautuessamme ja siirtojen aikana. 

Kaupunginarkistossa järjestetään koululais- ja opiskelijaryhmille ensisijaisesti tarkoitettuja maksuttomia opastettuja kierroksia. Vierailuun voi kerralla osallistua 5-20 henkeä. Sovi ryhmävierailusta aina hyvissä ajoin etukäteen kaupunginarkiston kanssa.  

Kierroksen aikana esitellään arkiston kokoelmia, arkiston tiloja ja palveluja Tampereen historian siivittämänä. Opastuksessa voidaan myös huomioida mahdollisuuksien mukaan ryhmän omia kiinnostuksen kohteita.

Kaupunginarkisto aloitti toimintansa jo vuonna 1936 ja se on maamme ensimmäinen kunnallinen keskusarkisto.  Alkuvuosikymmenet se sijaitsi Tammerkosken rannalla Frenckellin tehdaskiinteistössä. Ennen kaupunginarkiston perustamista arkistoaineistot olivat sijainneet eri puolilla kaupunkia. Arkistonjärjestäjäksi palkatun Unto Kanervan tehtäviin kuului myös aineistojen fyysinen siirtäminen kaupunginarkistoon. Myöhemmin arkistonjärjestäjä Unto Kanervasta tuli ensimmäinen kaupunginarkistonhoitaja kaupunginaktuaari-nimikkeellä.

Asianmukaiset tilat kaupunginarkisto sai vuonna 1975 uudesta keskusvirastotalosta, missä se toimi vuoteen 2023 asti. Virastotalon uudistushankkeessa perusparannetulle virastotalolle ei enää katsottu mahtuvan tiloja arkistolle, joten kaupunginarkistolle tarvittiin uudet tilat.

Kaupunginarkistoa varten suunniteltiin ja rakennutettiin aivan oma arkistorakennus Hervantaan Saavutustenkadulle. Arkisto valmistui alkuvuonna 2023. Rakennus on puhtaasti arkistolle tarkoitettu, minkä takia on voitu ottaa paremmin huomioon juuri arkistotoimintaa tukevia ratkaisuja.

Alusta lähtien arkiston tehtävänä on ollut huolehtia kaupungin pysyvästi säilytettävistä asiakirjoista ja ottaa vastaan tamperelaisia yksityisarkistoja. Arkistokokoelmat järjestetään ja niitä ylläpidetään niin, että ne ovat helposti ja nopeasti käytettävissä erilaisiin tiedontarpeisiin.

Kirkkoherra ja valtiopäivämies Erik Edner ehdotti vuosien 1771 - 1772 valtiopäivillä, että Tammerkosken rannalle tulisi perustaa kaupunki. Monien vaiheiden jälkeen asia tuli päätökseen ja kuningas Kustaa III allekirjoitti Tampereen kaupungin perustuskirjan Gripsholmin linnassa 1.10.1779.

Perustuskirja on nahkakantinen, kultaisin ornamentein ja kuningas Kustaa III:n vaakunalla koristeltu pergamenttiasiakirja. Kooltaan se on 32x41 cm. Kirjaan kuuluu myös sinetti. Perustuskirjan alkuperäinen teksti on ruotsinkielinen; vuonna 1780 siitä julkaistiin virallinen suomennos.

Perustuskirjan liitteenä oli maanmittari Daniel Hallin suunnitelman pohjalta valmistunut asemakartta, jossa näkyvät suunnitellut tontit ja kadut sekä kaupungin rajat.

Tampereen kaupungin perustuskirja (e-julkaisu)

Perustuskirjan sähköisen version toteutuksesta vastaa Damex Multimedia Oy.