Remontoidussa Kissanmaan koulussa ”kaikki on paremmin”

Kissanmaan koulun historian ensimmäinen perusparannus valmistui vuoden alussa. Remontissa asemakaavalla suojeltu koulu modernisoitiin, mutta samalla kaivettiin esiin rakennuksen historiaa. Sekä henkilökunta että oppilaat ovat lopputulokseen erittäin tyytyväisiä.
Kaksi henkilöä katsoo ylöspäin kohti kattovalaisimia koulun käytävän päässä ikkunan edessä.
Rehtori Pauliina Suvilaakso ja apulaisrehtori Pekka Pyykkönen esittelevät yhtä alkuperäisistä valaisimista.

Uutuuttaan hohkaavat tilat ovat helmikuun alussa vielä osin keskeneräiset, lähinnä kalustuksen osalta, mutta koulutyö on saatu jo hyvin käyntiin.

–  Ensimmäiset päivät tammikuussa olivat yhtä kaaosta, ja ihmisiä kävi tuon tuosta kysymässä puuttuvien asioiden perään. Silti kaikki olivat hymyt korvissa, apulaisrehtori Pekka Pyykkönen myhäilee.

Kissanmaan koulu rakennettiin vuonna 1950 Kalevan kansakouluksi. Suunnittelijoina olivat Mikael Nordenswan ja Tampereen maineikas ja ahkera kaupunginarkkitehti Bertel Strömmer. Taloon on tähän asti tehty vain kevyempiä remontteja. Nyt tehdyn perusparannuksen toteutussuunnitelmavaiheen kustannusarvio oli 15,5 miljoonaa euroa.

Nykyään Kissanmaan koulurakennuksessa toimivat luokka-asteet 1–6. Kouluun kuuluvat lisäksi samalla tontilla sijaitseva esikoulu, useita erityisluokkia eri puolilla kaupunkia ja viereisellä Taysin kampusalueella toimiva Koivikkopuiston sairaalakoulu, joka sekin on saamassa uudet tilat.

– Kissanmaan koulurakennuksessa opiskelee vajaat 300 oppilasta, mikä tekee siitä nykyajan mittapuulla melko pienen alakoulun. Kissanmaan kokonaisuus on kuitenkin huomattavasti laajempi: siihen kuuluu seitsemän oppilaskohtaisen tuen yläkouluryhmää, jotka toimivat eri toimitiloissa, sekä Koivikkopuiston sairaalakoulu, jonka kautta kulkee vuosittain noin 400 oppilasta, rehtori Pauliina Suvilaakso kertoo.

Vanhassa rakennuksessa on ainutlaatuinen tunnelma

Kun Suvilaakso ja Pyykkönen esittelevät koulua, huomio kiinnittyy ensimmäisenä kauniisti entisöityihin alkuperäisiin oviin ja käytävien rapattujen seinien alkuperäisiin, vaaleanvihreisiin sävyihin.

Kaikki ovet eivät tosin ole sitä, miltä näyttävät. Koulun oppilaana aikoinaan ollut timpuri teki yhden uuden ulko-ovenpuoliskon tismalleen vieressä olevan vanhan näköiseksi.

Käytävät ovat kengättömät eli oppilaat ottavat ovien edustojen kuramatoilla ulkokengät jalasta ja kantavat ne kenkätelineisiin luokkien eteen. Käytävien pinnoite on jalalle miellyttävää ja helposti puhtaana pidettävää muoviseosta, mutta portaikoissa on alkuperäiset kivilattiat.

Henkilö nostaa vanhaa tuolia ja näyttää sen pohjaa.
Opettajanhuoneen vanhoista tuoleista löytyy vielä tamperelaisen valmistajan nimi, näyttää apulaisrehtori Pekka Pyykkönen.

Opettajanhuoneesta löytyy myös alkuperäisiä tuoleja, jotka odottavat verhoilijalle pääsyään. Lämpöpattereiden eteen on tehty vanhojen mallien mukaan metalliset patterinsuojat.

– On ainutlaatuista saada muuttaa vastaremontoituun kouluun. Vanhassa rakennuksessa on aivan omanlaisensa tunnelma, ja tämä on kunnostettu pieteetillä, rehtorit kehuvat.

Huusseista kirjasto, hiilikellarista ruokala

Seuraavaksi tutustutaan uutuuksiin. Pyykkönen avaa oven musiikkiluokkaan, joka on rakennettu toisen huoneen sisään. Äänieristys on täydellinen. Seinillä roikkuu telineissä kitaroita, nurkassa on piano ja rumpupatteri valmiina käyttöön. Äänentoisto on kuulemma huippuluokkaa. Malliksi Pyykkönen ja Suvilaakso soittavat duona pätkän Kolmea cowboyta.

Käytävien päissä sijaitsevissa erityisluokkahuoneissa opiskelee korkeintaan kymmenen oppilasta kerrallaan, ja ne on mahdollista jakaa väliseinillä pienempiin tiloihin.

Ympäri koulua on sähköisiä infotauluja, jotka odottavat kytkemistään. Jatkossa niihin on mahdollista saada näkyville erilaisten ajankohtaistiedotteiden lisäksi vaikkapa ruokalistoja tai oppilaiden kuvaamataidon töitä.

– Tuon matalan osan katolla on aurinkopaneelit ja olemme miettineet, että tähän porraskäytävään sijoitetulta näytöltä voisi katsoa, kuinka paljon sähköä ne tuottavat, Pyykkönen esittelee.

Vanhoja, tarpeettomia tiloja on otettu parempaan käyttöön. Entisistä ulkovessoista on tehty kirjasto ja ruokalaa on laajennettu hiilikellariin. Rakennuksen yhteen päätyyn on puhkaistu ovi, jolloin on saatu esteetön sisäänkäynti, ja sen viereen on rakennettu hissi.

Oppilaat haltioissaan

Jos on henkilökunta mielissään uusista tiloista, niin ovat myös oppilaat. Kirjastossa istuva neljäsluokkalaisten seitsikko kehuu koulua ylitsevuotavasti, ja varsinkin ero väistötilana toimineeseen Sammon kouluun tuntuu olevan selvä.

– Täällä on kaikki paremmin. Tämä on isompi ja kivempi, täällä on omanlaisensa henki, iso piha, kivat värit ja tämä on turvallinen. Ja uunimakkara on parasta. Sammon koulu oli myös paljon ahtaampi.

Koulun oppilaita istuu kirjojen ja pehmolelun kanssa ja nauraa. Osa oppilaista kurkkii ylhäältä sermien takaa.
Kirjastossa istuva neljäsluokkalaisten raati ei löytänyt Kissanmaan uusitusta koulusta mitään moitittavaa.

Väljyyteen saattaa lähivuosina tulla kuitenkin muutos. Koulu on mitoitettu 550 oppilaalle, joten nykyinen oppilasmäärä mahtuu sinne mennen tullen. Lähialueille ollaan kuitenkin kaavoitettu huomattavasti uutta asuntorakentamista, joten paljonkin lisää oppilaita lienee tulevaisuudessa tulossa.

Sitä ennen kuitenkin nautitaan nykytilanteesta.

– Meillä on maaliskuussa tupaantuliaiset, joihin kutsutaan vanhempia ja vaikka isovanhempiakin. Luvassa on silloin myös pieniä yllätyksiä, Pyykkönen vinkkaa.

Kaksi henkilöä kurkistaa esiripun sivusta.
Liikuntasalin esiintymiskorokkeelta löytyy myös kunnollinen, juhlava esirippu.
Teksti: Ismo Lehtonen
Kuvat: Laura Happo
Jaa sosiaalisessa mediassa