Klassillisen lukion historiaa

Kolmen koronalukuvuoden jälkeen kuluneena lukuvuonna korona ei enää aiheuttanut koulussa poikkeustoimenpiteitä. Sen sijaan syksystä alettiin varautua Venäjän hyökkäyssodasta johtuvaan energiakriisiin. Sähkön hinta nousi moninkertaiseksi ja ennakoitiin, että pakkaspäivinä sähkön saatavuuteen tulee ongelmia myös Suomessa. Tampereen lukioissa tehtiin varautumisohjeet mahdollisten sähkökatkojen varalle. Leudon talven ja sähkön säästämisen ansioista ohjeisiin ei jouduttu turvautumaan. Opetukseen käytettävissä olevaa resurssiin korona vielä vaikutti. Lisärahoituksen turvin ryhmäkokoja pystyttiin pienentämään.

Klassillinen lyseo perustettiin 1901. Viime lukuvuonna 120-vuotisjuhlia ei voitu viettää koronan takia. Tampereen klassikoiden kanssa yhteistyössä järjestettyä 120-vuotisjuhlaa vietettiin la 12.11. Juhlapäivän ohjelma alkoi Kalevankankaan sankarihaudoilta ja päättyi Hotelli Tornin illalliseen. Pasi Takala ja Mikko Turunen toimittivat juhlajulkaisun Piilipuun varjosta yhdyskäytävään.

Ylioppilaskirjoitukset järjestettiin niin syksyllä kuin keväällä tavalliseen tapaan perinteisinä ajankohtinaan. Syksyn itsenäisyys- ja lakkiaisjuhlaa vietettiin Juhla-aulassa, mistä juhla striimattiin koulun muihin tiloihin. Kahden taukovuoden jälkeen me kaikki pääsimme viettämään yhteistä joulujuhlaa Tampereen tuomiokirkossa. Myös kotiväki ja entiset opiskelijat toivotettiin juhlaan tervetulleiksi. Penkkaripäivän ohjelmaan kuuluvat abivideo, ryhmänohjaajille tehdyt laulut ja runot sekä penkkarirekkojen ajelu Hämeenpuistossa. Wanhojen päivänä tanssittiin Tammelan koululla. Kevään lakkiaisia juhlittiin Tampere-talon Sorsapuistosalissa.

Education for Sustainable Development, Erasmus+ projekti saatiin päätökseen ja viime keväänä käynnistyneeseen Expanding Content and Language Integrated Learning through Building a Sustainable Future in Realtime, Erasmus+ projektiin osallistuivat nyt myös opiskelijat. Leirikoulutoimintakin käynnistyi tauon jälkeen. Opiskelijat pääsivät matkustamaan Espanjan Mairena del Aljarafeen ja Ranskan La Roche sur Yoniin. Myös vierailut Espanjasta ja Ranskasta Tampereelle toteutuivat. Menneiden vuosien aktiivisen kansainvälisen toiminnan ansiosta Clasulle myönnettiin Erasmus+ -akkreditointi.

Elokuussa tutorit ottivat 225 uutta lukiolaista vastaan. Ensimmäisinä koulupäivinä ykkösillä oli ryhmäytymisiltapäivä ja koulusuunnistus. Ensimmäistä kertaa järjestettiin tavallisen tutorkoulutuksen rinnalla hyvinvointitutor-koulutus. Syksyn hyvinvointipäivän lisäksi keväällä vietettiin unelmailtapäivää. Unelmailtapäivänä aiempien vuosien opiskelijat tulivat kertomaan urapoluistaan, järjestettiin koulun johdon kyselytunti ja opiskeluhuollon kahvila. Auditoriumissa vieraili lukuvuoden aikana useita eri alojen asiantuntijoita. Lukion kerhotoiminta jatkui aktiivisena. Marraskuussa olimme yleisönä muiden Tampereen kaupungin lukiolaisten kanssa TTT:n Momentum 1900 -musikaalissa. Toukokuussa lukuvuoden aikana eri aloilla Clasua edustaneet ja menestyneet opiskelijat saivat kutsun opettajainhuoneeseen mitalikahville. Tampereen klassillisen lukion pitkäaikainen rehtori Kari Hanninen jäi varhennetulle vanhuuseläkkeelle 5. periodin alusta. Hän tuli Clasuun opettajaksi 1986 ja siirtyi apulaisrehtorin tehtävään 1995. Rehtorina hän toimi keväästä 2003 alkaen. Kiitos Kari työvuosistasi!

Lukuvuoteen on mahtunut monenlaista muutakin. Kuvin lukuvuosi on taltioitunut Instagram-tilille classillinen.

Palauttavaa ja leppoisaa kesää!

Mirkka Iivonen
vs. rehtori
 

Yleiskatsaus

Tampereen klassillisen lyseon lukuvuosi 1957–1958 on yleisesti sanoen kulunut varsin suotuisissa merkeissä. Lokakuun alussa kaikkialla maassa raivonnut ”aasialainen” influenssa tosin tarttui kaikkiaan 378 poikaan eli noin 72 prosenttiin koko oppilaskunnasta, mutta tauti oli laajuudeltaan lievä ja meni koulumme kohdalta viikossa ohi. Tilanteen pahimmillaan ollessa 7.10.-57 oli koulun 16 luokasta kotiutettava 7 oppilaiden yli 50-prosenttisen poissaolon takia. Opettajista sairastui vain 6 ja hekin onneksi lievästi (Tampereen klassillisen lyseon kertomus lukuvuodesta 1957–1958, Tampereella toukokuun 31. pnä 1958, rehtori Eino Arohonka). 

Lukuvuosi 2021–2022 oli jo kolmas koronalukuvuosi. Syksyllä toivoimme, että kasvomaskeista voitaisiin luopua, sillä opiskelijoiden rokotusohjelma eteni vauhdikkaasti ja henkilökunta oli jo saanut omat rokotteensa. Toisin kävi. Vasta pääsiäisen jälkeen saivat opiskelijat vapautuksen maskien käytöstä. Vastaavasti henkilökunnan maskienkäyttösuositus päättyi viikkoa myöhemmin. Rehtori Eino Arohongan kuvaamalta lukuvuoden 1957–1958 kaltaiselta joukkosairastumiselta kuitenkin vältyttiin. Sen sijaan opiskelijat ja henkilökunnan jäsenet sairastelivat tasaisesti läpi koko lukuvuoden. 

Ennen hiihtolomille lähtöä jokaiselle opiskelijalle jaettiin koronatestit. Tällä pyrittiin varmistamaan, että opiskelijat eivät lomalta palattuaan tartuttaisi toisiinsa helposti leviävää koronaviruksen omikronmuunnosta. 

Kevään ylioppilaskirjoitukset olivat jo viidennet koronakirjoitukset. Kun koronaohjeita noudatettiin tarkasti, niistä selvittiin jälleen hyvin. Tällä kertaa ei ollut käytössä erillistä ylioppilaskoetilaa oireettomille koronaan altistuneille opiskelijoille. Tämä johtui siitä, että enää ei ollut tartuntatautilääkärin määräämiä karanteeneja. Ylioppilaskokeeseen sai tulla, kunhan oli terve.

Syksyn itsenäisyyspäiväjuhla ja lakkiaiset pidettiin koululla normaalisti. Samoin päästiin kahden vuoden tauon jälkeen juhlimaan kevään ylioppilasjuhlia Tampere- talon Sorsapuisto-salissa. Penkkaripäivä vietettiin ajallaan koulussa, mutta penkkariajot siirrettiin järjestettäviksi heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Vanhojen päivät siirtyivät toukokuun alkuun. 

Lokakuun lopussa lukiomme oli varannut yksityisnäytöksen Tampereen Työväen Teatteriin Hamlet-rockmusikaaliin. Tilaisuuteen osallistui koko koulu. Oli hienoa kokoontua yhteen pitkän tauon jälkeen. Tämä olikin aivan viimeinen hetki tapaamiselle, sillä koronatilanne muuttui ennen joulua nopeasti huonommaksi. Tiukemmat rajoitukset tulivat taas voimaan yleisötilaisuuksiin. 
Syksy oli poikkeuksellinen ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Ensimmäistä kertaa lukioikäiset olivat oppivelvollisia. Siksi heille tuli hankkia välttämättömät tarvikkeet ja oppimateriaalit. Jokainen opiskelija sai oman leasingtietokoneen heti lukukauden alussa ja digitaaliset oppikirjat käyttöön aina jakson vaihtuessa. Lisäksi ensimmäisen vuoden opiskelijoille hankittiin perinteisiä opiskelutarvikkeita, kuten vihkoja, kyniä, kumeja, teroituskoneita, harppeja ja piirtokolmioita. 

Digitaalinen oppimateriaali jakoi mielipiteitä. Osa opiskelijoista ja opettajista oli edelleen perinteisen oppikirjan kannalla. Digikirjan valinta on kustannuskysymys, sillä se on paperikirjaa halvempi. Lisäksi paperikirjojen jakelu ja varastointi on hankalampaa kuin digiversioiden. Toisaalta perinteisen kirjan avulla opiskelu on joillekin opiskelijoille helpompaa. Tulevat vuodet näyttävät, mihin päädytään oppikirjojen suhteen. Palaako perinteinen kirja joiltakin osin takaisin? 

Lokakuun lopussa lukiomme järjesti yhteisen hyväntekeväisyystempauksen ammattiopiston kanssa. Kymmenen opiskelijaamme antoi Tredun Pyynikin toimipisteen opiskelijoiden leikata pitkät hiuksensa. Leikatut hiukset lahjoitettiin Britanniassa toimivalle Little Brincess Trust -järjestölle. Se tekee hiuksista peruukkeja lapsille ja nuorille, jotka ovat menettäneet omat hiuksensa. ”Ihanasti opiskelijat innostuivat. Oli mukava tehdä yhteistyötä oppilaitosten välillä”, sanoi tempauksen yhteyshenkilönä toiminut lukiomme opettaja Elina Syri.

Helmikuussa järjestettiin lukiomme Juhla-aulassa mielenkiintoinen näyttely Saksalaiset maahanmuuttajat - Deutschsprachige Einwanderer in der Geschichte der Hauptstadt Finnlands. Näyttelyn pystyttivät yhteistyössä Suomi-Saksa Yhdistysten Liito, Tampereen suomalaissaksalainen yhdistys ja lukiomme saksan kielen opettaja Laura Pihkala-Posti. Mukana näyttelyn pystyttämisessä oli myös lukiomme saksan kielen opiskelijoita.

Lukiossamme on vieraillut vuosittain useita eri alojen asiantuntijoita ja tutkijoita. Tämä on osa meidän visiotamme lukiostamme laaja-alaisena tiedelukiona. Keväällä järjestimme yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa luentosarjan Sukupuoli antiikissa, keskiajalla ja uuden ajan alussa. Luentosarja piti sisällään kahdeksan eri tutkijan luennot. Luennoille osallistui myös yliopisto-opiskelijoita. Yhdyshenkilönä yliopiston suuntaan toimi lukiomme opettaja Jarkko Vilkkilä. Kokemus oli molemmin puolin hyvä, joten suunnitelmissa on jatkaa yhteistyötä tulevaisuudessa.

OAJ:n kahden vuorokauden mittainen lakkouhka osui päällekkäin kevään ylioppilaskokeiden viimeisen koepäivän kanssa. Jotta valtakunnassa kaikki ylioppilaskokeisiin osallistuvat opiskelijat olisivat tasapuolisessa asemassa toisiinsa nähden, päätettiin opettajien lakkoa siirtää kahdella viikolla eteenpäin. Opettajien ja muiden kuntatyöntekijöiden lakko jatkui myöhemmin vielä viikon verran vapun jälkeen. Opiskelijat opiskelivat lakkopäivinä kotona pääsääntöisesti itsenäisesti rehtorin antamien ohjeiden mukaisesti. 

Pirkanmaan Reservipiirien Henkisen maanpuolustuksen toimikunta järjesti marraskuussa vuosittaisen lukioiden turvallisuuspoliittisen tietokilpailun. TURPO 2021 -kilpailuun osallistui 14 joukkuetta ja paikkana oli tällä kertaa Tampereen teknillinen lukio. Clasun joukkue voitti jo kolmannen kerran peräkkäin. Voitokkaassa joukkueessa kisasivat tällä kertaa Mikko Haapaniemi, Niko Palttala ja Roope Saikanmäki.

Lukiossamme on toiminut neljän vuoden ajan shakkikerho, ja kerhon vetäjinä ovat toimineet opiskelijat. Tästä seurasi lukiollemme menestystä aivan uudella saralla. Koulujoukkueiden shakin SM-kisat 2021 pidettiin lokakuussa, ja mukana olleet kaksi Clasun joukkuetta menestyivät erinomaisesti. Ykkösjoukkueemme voitti toisen asteen oppilaitosten sarjan Suomen mestaruuden. Kakkosjoukkue sijoittui pronssille ja jäi vain niukasti kahden yksittäisen pelin voiton päähän toiseksi tulleesta Ressun lukion joukkueesta. Ykkösjoukkueessa pelasivat Tamas Martinec, Demetrio Corbanese, Joona Salonen, Tomi Järvenpää ja Lauri Kivioja (varapelaaja). Kakkosjoukkueessa pelasivat Konsta Wulff, Matias Pajarre, Niko Palttala, Hugo Haataja ja Antti Hernesniemi (varapelaaja). Koulujoukkueiden shakin SM-kisat 2022 pidettiin toukokuussa. Suomen mestaruus tuli jälleen Clasuun. Voittavassa joukkueessa pelasivat Konsta Wulf, Matias Pajarre ja Niko Palttala.

Poikien jalkapallojoukkue tuli toiseksi lukioiden välisessä jalkapalloturnauksessa. Voitto ratkesi viime minuuteilla Sammon keskuslukion joukkueen hyväksi onnistuneen rangaistuspotkun ansiosta. Tämä jäi meidän joukkuettamme hieman harmittamaan, sillä joukkueemme voitti alkulohkon pelissä Samken.

Valtakunnallisessa fysiikan kilpailun perussarjassa Anssi Laine sijoittui toiseksi. Vastaavassa kemian kilpailussa Luukas Rajaniemi sijoittui kolmanneksi.

Koronan takia ei leirikouluja järjestetty kuluvan lukuvuoden aikana. 

Marraskuussa saapui lukioomme kolmen viikon ajaksi neljä opiskelijaa Etelä-Ranskasta. Vierailu oli osa Ranskan Instituutin järjestämää Mistral Boréal -vaihtoa, jonka tiimoilta Clasun neljä opiskelijaa vierailivat jo aikaisemmin syyskuussa Ranskassa.  

Syksyllä 2020 alkanut Erasmus+ KA201-projekti, Education for Sustainable Development, jatkui opettajien vierailuilla lukiossamme Tsekeistä, Ranskasta ja Itävallasta. Projektin tarkoituksena on löytää opiskelijoiden kanssa kestävän kehityksen ratkaisuja kokeilevan ja tutkivan oppimisen menetelmiä käyttämällä.
Projektivieraiden lisäksi Italiasta saapui kolme opettajaa keväällä tutustumaan suomalaisen opettajan arkeen.

Lukuvuoteen mahtui monia muitakin asioita.  Ensimmäisen vuoden opiskelijat alkoivat opiskella uusien opetussuunnitelmien mukaisesti. Tämä kuormitti erityisesti opettajia, sillä kaikki kurssit tai uutta termiä käyttäen opintojaksot piti suunnitella uudestaan. Lisäksi lukiomme osallistui syksyn ylioppilaskirjoitusten yhteydessä YTL:n kokeiluun, jossa kolmena koepäivänä toteutimme kokeet liikuntasalissa langattoman verkon avulla. Verkko toimi hyvin, ja opimme kokeilusta paljon uutta. Ainoana ongelmana langattoman verkon käytössä on se, miten mahdolliset ulkoiset häiriötekijät eliminoidaan. Kun tämä asia on ratkaistu, langattoman verkon käyttö varmasti yleistyy. Näin päästäisiin eroon kilometrien pituisesta johtoviidakosta ja niiden aiheuttamista ongelmista.  

Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuun lopussa aiheutti huolta ja sai aikaan paljon keskusteluja. Levottomia aikoja eletään. Täytyy toivoa, että edes koronakurimuksesta päästäisiin lopullisesti eroon ja voisimme kesätauon jälkeen aloittaa uuden lukuvuoden suhteellisen normaaleissa merkeissä. 

Hyvää ja rentouttavaa kesälomaa teille kaikille clasulaisille!

Kari Hanninen

Rehtori 

Kun saavuimme lukuvuoden ensimmäisenä päivänä kouluun, oli Rongansiipi peitetty julkisivuremontista johtuen hupulla. Remontti valmistui aikataulun mukaisesti marraskuun lopussa. Siitä ei aiheutunut suurta haittaa lukion arkeen, tai sitten koronavirus vei ajatuksemme aivan muualle.

Syksy alkoi luottavaisin mielin helpottuneissa tunnelmissa. Oli hienoa päästä jälleen lähiopetukseen kevään 2020 pitkän etäopetusjakson jälkeen. Ennen koulun alkua oli tehty monia varotoimenpiteitä, jotta lukuvuosi voisi alkaa turvallisesti. Käytäville ja ulko-ovien lähelle oli hankittu käsidesitelineitä. Samoin jokaisessa luokassa oli omat käsidesipullot. Musiikinluokassa ja luonnontieteiden laboratorioissa oli erikseen omat puhdistusaineet ja liinat opetusvälineitä varten. Syyslukukauden aikana käytettiin Auditoriumia ruokalan lisätilana. Turvaväleistä pyrittiin pitämään kiinni mahdollisuuksien mukaan.

Isoja opetusryhmiä jaettiin valtion korona-avustuksen avulla pienemmiksi ryhmiksi. Sairaana tai vähänkin oireisena ei saanut tulla kouluun, vaan piti jäädä omaehtoiseen karanteeniin. Tämä koski niin opiskelijoita kuin myös opettajiakin. Oli päiviä, jolloin opiskelijat olivat keskenään luokassa ja opettaja opetti heitä Teamsin välityksellä kotoa käsin.

Lukuvuoden edetessä turvasuositukset tiukkenivat. Marraskuun lopussa Pirkanmaan pandemiaohjausryhmä antoi vahvan suosituksen maskien käytöstä kaikille koulussa työskenteleville henkilöille. Suositusta noudatettiin heti alusta lähtien kiitettävästi.

Joulukuussa oli kaksi tapausta, joissa koronaa sairastunut henkilö oli ollut koulun tiloissa. Molemmilla kerroilla terveysviranomaiset määräsivät joukon henkilöitä karanteeniin. Rehtorin avustuksella mahdollisesti altistuneet henkilöt saatiin selvitettyä ja heille lähetettiin karanteenimääräykset Wilman välityksellä. Tapahtumista tiedotettiin muita henkilöitä Wilma-tiedotteilla. Koska maskeja oli käytetty laajasti ja käsihygieniasta oli huolehdittu hyvin, pysyi molemmissa tapauksissa karanteeniin määrättyjen joukko pienenä.

Heti hiihtoloman jälkeen tuli määräys etäopetukseen siirtymisestä. Etäopetusta kesti yhteensä kolme ja puoli viikkoa. Tavoitteena oli turvata kevään ylioppilaskokeiden toimeenpano, ja toisaalta pyrittiin vaikuttamaan siihen, että koronatartuntojen lukumäärän kasvu saataisiin Pirkanmaalla taltutettua. Tässä onnistuttiinkin ja viidennen jakson alussa palattiin jälleen takaisin lähiopetukseen. Onneksi etäopetusjakso jäi nyt lyhyemmäksi kuin vuosi sitten keväällä.

Opiskelijoiden kokemukset etäopiskelusta olivat yllättävän myönteisiä. Toisen vuoden opiskelijoiden haastattelujen perusteella voidaan todeta etäjakson sujuneen opiskelijoiden mielestä hyvin; työmäärä oli ollut kohtuullinen verrattuna vuoden takaiseen ja opettajien etäopetustaidot saivat heiltä kouluarvosanan kiitettävä.

Elokuussa pidettiin kevään 2020 ylioppilaille juhla lukiomme Juhla-aulassa. Rehtori julisti heti juhlan alussa kaikki ylioppilaat uudestaan ylioppilaiksi. Näin he saivat kokea jälkikäteen tämän yhteisöllisen hetken, joka heiltä jäi keväällä järjestetystä etäjuhlasta puuttumaan. Tilaisuus striimattiin Auditoriumiin ja luokkiin vanhemmille katsottavaksi.

Itsenäisyyspäiväjuhla ja joulujuhla peruttiin. Syksyn lakkiaisjuhla tapahtui non-stop-periaatteella opiskelijoiden saapuessa yksitellen vanhempiensa kanssa lukion hallinnon neuvotteluhuoneeseen. Rehtoria avustivat ryhmänohjaajien rooleissa toimineet opinto-ohjaajat Jukka Kinnaslampi ja Lauri Seppälä. Jokaiselle opiskelijalle pidettiin lyhyt puhe, todistukset ja stipendit jaettiin ja lopuksi jokainen opiskelija julistettiin erikseen ylioppilaaksi vanhempien toimiessa todistajina. Onnittelujen yhteydessä ryhmänohjaajat antoivat uusille ylioppilaille ruusut. Tilaisuus saatiin toteutettua hyvin maskien kanssa turvaohjeita noudattaen etukäteen suunnitellun minuuttiaikataulun mukaisesti.

Penkkaripäivät pidettiin koululla. Ohjelma striimattiin luokkiin opiskelijoille katsottavaksi opettajien ollessa lähiyleisönä. Perinteiset penkkariajot peruttiin. Penkkarijulistekilpailu pidettiin niin, että opiskelijat kuvasivat tekemänsä julisteet ja lähettivät kuvat Aamulehteen lukijoiden arvioitavaksi. Vanhojenpäivän tanssiaiset siirrettiin toukokuun alkuun. Tapahtumapaikkana oli perinteiseen tapaan Tammelan palloiluhalli. Tanssit pidettiin ilman yleisöä ja ne striimattiin vanhemmille ja ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Tansseissa opiskelijat käyttivät maskeja, ja tanssinumerot oli valittu niin, että parien vaihtoa ei tapahtunut.

Kevään lakkiaiset pidettiin koululla ilman yleisöä. Opiskelijat lakitettiin ohjausryhmä kerrallaan Juhla-aulassa muiden seuratessa striimausta luokissa valkokankaalta. Osa juhlaesityksistä oli etukäteen videoitu. Lakkiaisseremoniasta ja etukäteen nauhoitetusta juhlaohjelmasta tehtiin kooste, joka ylioppilaiden oli mahdollista katsoa vielä kotona vanhempiensa ja juhlavieraidensa kanssa.

Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden vanhempainilta alkusyksyllä ehdittiin pitää lukiomme tiloissa normaalisti. Toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoiden vanhempainillat jouduttiin pitämään Teamsin välityksellä, sillä vieraiden määrä koulun tiloissa oli tuolloin sallittua vain yksittäisille henkilöille.

Saksan kielen kielidiplomin suoritti lukuvuoden aikana ennätyksellinen joukko opiskelijoitamme. Alemman tason diplomin suoritti 17 opiskelijaa ja vaativamman diplomin suorittaneita oli 11. Vaativamman diplomin, Deutsches Sprachdiplom II, suorittaminen yhdessä suomalaisen ylioppilastutkintotodistuksen kanssa avaa ovia Saksan, Itävallan ja Sveitsin yliopistoihin ja korkeakouluihin. Omien opiskelijoiden lisäksi kielidiplomeihin valmentavaan opetukseen ja kokeisiin osallistui myös opiskelijoita muista lukioista.

Saksan liittovaltion ulkomaisten koulujen keskus palkitsi lukiomme saksan kielen lehtori Laura Pihkala-Postin pitkäjänteisestä, tuloksellisesta ja ansiokkaasta työstä liittyen kielidiplomiin valmentavaan opetukseen ja itse tutkintojen järjestämiseen. Hän sai palkinnoksi ainoana suomalaisena opettajana kutsun lähteä viiden opiskelijan kanssa vierailulle Brysselin saksalaiseen kouluun. Koronan vuoksi matka muuttui lokakuussa toteutetuksi etäprojektiksi.

Kyse oli saksankielisestä EU-roolipelistä, jossa luotiin eri maiden delegaatioita EU-parlamenttiin pohtimaan EU:n tulevaisuusstrategioita eri aloille. Tavoitteena oli saada neuvotteluiden avulla omien aloitteiden taakse enemmistö. Viimeisessä virtuaalitapaamisessa oli opiskelijoillamme Terhi Kestillä, Nea Kuorilehdolla, Liisa Siikalalla ja Emilja Särkällä jännittävä tehtävä. Heidän tuli esitellä suunnittelemansa EU:n tulevaisuuden kestävästä liikennepolitiikasta Saksan Brysselin suurlähettiläälle Martin Kotthausille. Hän kommentoi opiskelijoiden suunnitelmaa seikkaperäisesti ja antoi siitä heille erittäin positiivista palautetta.

Lukuvuoden aikana peruttiin kaikki leirikoulumatkat ulkomaille, eikä vastavierailujakaan otettu vastaan. Leirikoulu Ranskan ystävyyskoulun kanssa toteutettiin kevään aikana virtuaaliprojektina. Tämän "virtuaalileirikoulun" toteutus herätti mielenkiintoa myös Opetushallituksessa, joka julkaisikin asiaan liittyvän artikkelin verkkosivullaan. Projektista kerrotaan vielä lisää myöhemmin tässä vuosikertomuksessa.

Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden teatterikäynti peruuntui syksyllä. Tilalle saatiin järjestettyä keväällä helsinkiläisen ammattiteatteriryhmän Red Nose Companyn virtuaaliesitys klassikosta Don Quijote. Esitystä seurattiin koulun tiloissa kahtena iltapäivänä oppituntien jälkeen.

Lukiollamme on pitkät perinteet moninaisesta yhteistyöstä korkeakoulujen kanssa. Lukuvuoden aikana 15 opiskelijaa pääsi ensimmäisinä lukiolaisina pilotoimaan Kyberturvallisuuden perusteet -opintojaksoa Tampereen ammattikorkeakoulussa TAMK:ssa. Opintojaksolla tehtiin kyberturvallisuuteen liittyviä harjoituksia, joiden myötä opiskelijat näkivät, miten merkittävä asia on yksilön, yritysten ja koko yhteiskunnankin näkökulmasta.

Pirkanmaan Reservipiirien Henkisen maanpuolustuksen toimikunta järjesti marraskuussa vuosittaisen lukioiden turvallisuuspoliittisen tietokilpailun. Kilpailu pidettiin jo 14. kerran. TURPO 2020 -kilpailuun osallistui 13 joukkuetta ja paikkana oli Sammon keskuslukio. Clasun joukkue nousi voittajaksi selvällä piste-erolla edellisen vuoden tapaan. Toisen palkinnon sai Lempäälän lukion joukkue ja kolmas sija meni Kalevan lukioon. Lukiomme joukkueessa kilpailivat Jere Tuononen 18H, Ville Viikki 18H ja Niko Palttala 19C.

Antti Hernesniemen 19A, Lassi Havukaisen 19A ja Konsta Raitasen 19D joukkue voitti lapsille ja nuorille suunnatun Yrityshyvä-kilpailun. Lisäksi he pääsivät toukokuussa pidettyyn Amerikan suurlähetystön American Entrepreneurial Challenge -kilpailun finaaliin.

Valtakunnallisessa lukion kemiankilpailun perussarjassa sijoittui Matti Kalttila 19F toiselle sijalle. Valtakunnallisessa Tutki-Kokeile-Kehitä –kilpailussa palkittiin Juuli Lehtinen 18F, Tuomas Toivonen 18H ja Sisu Kiuru 19F. Kiuru valittiin myös mukaan toukokuun alussa pidettävään kansainväliseen International Science and Engineering Fair -kilpailuun.

Suomen Saksanopettajien, Suomi-Itävalta-yhdistyksen ja Itävallan suurlähetystön järjestämässä kirjoituskilpailussa palkittiin Rebecca Lakkonen 19D, Kaisla Knuuttila 18J, Venla Konola 20H ja Maija Välimäki 18E. Mimosa Jurmu 19B palkittiin Suomi-Amerikka Yhdistysten Liiton järjestämässä kirjoituskilpailussa. Inka Laitinen 19B sai puolestaan kunniamaininnan EU:n Juvenes Translatores -kilpailun käännöksestään ranskasta suomeksi.

Lukiomme useita vuosia jatkuneet rakennusprojektit siirtyvät seuraavaksi sisäpihan puolelle. Clasu on Tampereella pilottikohteena EU:n UNaLab-hankkeessa (Urban Nature Labs), jossa suunnitellaan ja edistetään luontopohjaisia hulevesijärjestelmiä kaupungeissa. Luontopohjaiset hulevesijärjestelmät koostuvat istutuslaatikoista tai painanteista, joissa kasvaa kuhunkin ympäristöön sopivia, luonnon monimuotoisuutta lisääviä kasveja. Rongansiiven päädyssä olevaan syvennykseen, Clasun monttuun, on EU-hankkeena valmistumassa sadepuutarhasuunnitelma, jossa on kiinnitetty erityistä huomiota luonnontiedetutkimuksen mahdollisuuksiin ja pihan viihtyisyyden lisäämiseen. Kaupunkiekologian kurssin opiskelijat ja luonnontiedeopettajat ovat osallistuneet sadepuutarhan suunnitteluun.

Tulevina vuosina on tarkoituksena lisätä luonnon monimuotoisuutta myös muulla piha-alueella. Yhdessä asiantuntijoiden kanssa pihasta luodaan elinympäristö, joka houkuttelee mahdollisimman monia eliölajeja. Pihalle on suunniteltu kylvettäväksi mm. niittyseosta, joka sisältää paikallisia luonnonkukkia. Samalla voidaan vaalia monien hyönteislajien tärkeitä ravintokasveja. Aiomme painottaa kasvilajien valinnassa myös kulttuurilajeja, jotka ilmentävät Clasun historiaa osana Kyttälän puutalokaupunginosaa. Tänä vuonna valmistuva uusi piha-aita ja biodiversiteettiä tukeva kasvillisuus luovat Clasun pihasta arvokkaan, omaleimaisen ja ekologisesti monimuotoisen kulttuuriympäristön. Pihasta tulee opiskelijoillemme ja kaupunkilaisille avoin kaupunkilaboratorio, jossa jokainen pääsee tutkimaan kaupunkiluontoon liittyviä asioita eri näkökulmista.

Vaikka moni perinteinen tilaisuus peruttiin, siirrettiin myöhempään ajankohtaan tai järjestettiin poikkeavalla tavalla, pystyttiin kuitenkin itse opetus viemään läpi yllättävän vaivattomasti. Maskien käytöstä tuli rutiinia, ja välillä tuntuikin, että koronavirus jopa hetkittäin unohtui koulun arjen työn tuoksinassa. Kesää kohti mennessä koronaan sairastuneiden määrä väheni viikoittain. Toivoa on siitä, että kesällä voisimme elää jo suhteellisen normaalisti.

Kulunut lukuvuosi oli meille kaikille poikkeuksellisen raskas. Suuret kiitokset henkilökunnalle, opiskelijoille ja vanhemmille, että jaksoitte venyä ja pitää yllä myönteistä ilmapiiriä koko loputtomalta tuntuvan koronavuoden ajan. Katsotaan sitten syksyllä, mikä on koronatilanne ja tarvittavat turvatoimet, kun palaamme jälleen aloittamaan uutta lukuvuotta.
Oikein hyvää ja rentouttavaa kesälomaa kaikille clasulaisille – olipahan meillä melkoinen lukuvuosi. Jos saa toivoa, niin tuleva lukuvuosi voisi olla ihan tavallisen tylsä ja yllätyksetön.

Kari Hanninen

Rehtori

Lukuvuotta voisi kuvata lyhyesti sanoilla vaiherikas, kummallinen, yllätyksellinen, ennennäkemätön ja unohtumaton. Lukuvuosi alkoi syksyllä normaalisti, mutta hiihtoloman jälkeen alkoi tapahtumaketju, jolle ei vieläkään näy loppua. Kiinasta ympäri maailmaa levinnyt koronavirus muutti lopulta keväällä kokonaan koulun arjen. Jo kulunut sanonta, me elämme globaalissa maailmassa, tuli konkreettisesti meidän tietoisuuteemme.

Ennen kevään koronaosiota käyn kuitenkin läpi, mitä muuta mielenkiintoista tapahtui lukuvuoden aikana. Saattaa olla, että nämä tapahtuvat ovat joiltakin unohtuneet.

Lukiomme Vanhojentanssien pitopaikka oli vielä syksyllä avoinna. Tanssit on pidetty perinteisesti helmikuussa Tammelan koulun liikuntasalissa. Koulussa on kuitenkin meneillään laaja remontti. Näyttikin pitkään siltä, että emme voisi käyttää liikuntasalia. Korvaavan tilan löytäminen olisi ollut haastavaa. Suuret kiitokset Tammelan koulun rehtorille Matti Annalalle, jonka myötävaikutuksella asia lopulta järjestyi parhain päin. Tanssijoita oli yhteensä 190, mikä on osallistujien ennätys lukiomme historiassa. Lisämausteen esitykseen tekivät perinteiseen ohjelmaan lisätyt kaksi upouutta tanssia. Saimme jälleen kerran nauttia upeista tanssiesityksistä, joita ohjasi varmoin kapellimestarin ottein liikunnanopettajamme Hristo Popov.

Lukiomme osallistui lukuvuoden aikana Tampereen yliopiston ja lukioiden yhteiseen Digilust-hankkeeseen. Tavoitteena oli yhteistyön edistäminen eri oppilaitosmuotojen välillä ja ennen kaikkea lukion ruotsinopettajien digitaitojen kehittäminen.

Lukiossamme käy vuosittain useita ulkopuolisia vieraita asiantuntijoina oppitunneilla luokissa tai Auditoriumissa luennoimassa. Helmikuussa vieraili lukiossamme ulkoministeri Pekka Haavisto. Haavisto keskusteli toisen vuoden opiskelijoiden kanssa ilmastoasioista, ihmisoikeuksista ja rauhanvälityksestä. Vierailun järjesti hänen erityisavustajansa, lukiomme entinen opiskelija, Otto Turtonen. Hän kommentoi vierailua jälkikäteen seuraavasti: " Suuri kiitos tämän päivän ministerivierailun järjestelyistä. Vierailu Clasuun meni meidän näkökulmastamme oikein mainiosti ja oppilaiden kysymykset tekivät vaikutuksen monipuolisuudellaan. Myös täysi tupa on aina hyvä tapa aloittaa päivä. Oli mukava vierailla.". Jere Tuononen teki vierailusta jutun lukiomme kevään Clarus-lehden julkaisuun, ja se on myös luettavissa tässä vuosikertomuksessa.

Heti Haaviston vierailun jälkeen vieraili lukiossamme apulaispormestari Jaakko Stenhäll. Hän halusi tutustua nykylukion arkeen sekä Clasun historiaan ja erityispiirteisiin, kuten kielten opetukseen, kansainväliseen toimintaan ja luonnontiedelinjaan. Esitimme Stenhällille toiveen, että Tampereen kaupungin rakennusten katoille laitettaisiin aurinkopaneeleja. Pilottikohteeksi tarjosimme lukiomme omia rakennuksia. Hiilijalanjäljen pienentämisen lisäksi aurinkopaneelit tarjoaisivat erinomaisen mahdollisuuden kerätä dataa energiantuotannosta niin reaaliajassa, kuin myös pidemmälläkin aikavälillä. Tätä voisimme hyödyntää monella tavalla opetuksessa. Apulaispormestari piti ajatusta hyvänä ja lupasi antaa sen hallinnossa eteenpäin selvitettäväksi.

Joukkuekilpailuissa tuli jälleen menestystä laajalla rintamalla. Tyttöjen ja poikien salibandyjoukkueet voittivat kultaa lukioiden välisissä kilpailuissa. Tyttöjen jalkapallojoukkue sai puolestaan pronssia. Poikien jalkapallon pronssimitali oli pienestä kiinni, kun joukkue hävisi mitalin rangaistuspotkukilpailussa.

Pirkanmaan Reservipiirien Henkisen maanpuolustuksen toimikunta järjesti marraskuussa vuosittaisen lukioiden turvallisuuspoliittisen tietokilpailun. Kilpailu pidettiin jo 13. kerran. TURPO 2019 -kilpailuun osallistui 15 joukkuetta ja paikkana oli tällä kertaa Vammalan lukio. Clasun joukkue nousi voittajaksi selvällä piste-erolla. Lukiomme joukkueessa kilpailivat Joonatan Neva 17C, Matias Tuominen 19E ja Jere Tuononen 18H. Kouluun tuomisena voittajajoukkueella oli arvokas presidentti Risto Ryti -mitali, joka tulee jatkossa toimimaan kiertopalkintona.

Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry ja Lakimiesliitto käynnistivät syksyllä 2019 uuden lukiolaisille tarkoitetun Oikeusguru-kilpailun. Ville Viikki 18H sijoittui kilpailussa kolmanneksi. Kilpailun tavoitteena on herättää lukiolaisissa kiinnostusta oikeustieteeseen ja lisätä lakitiedon opiskelua lukiossa sekä tarjota näkökulmaa siihen, mitä opiskelu oikeustieteellisessä tiedekunnassa on.

Valtakunnallisessa lukion fysiikkakilpailussa sijoittui Jarkko Liimatainen 17F toiseksi.

Thao Mi Rintala 17G palkittiin Suomen Saksanopettajien ja Suomi-Itävalta-yhdistyksen ja Itävallan suurlähetystön Itävalta-kirjoituskilpailussa.

Myös lukiomme opettajat ovat saaneet valtakunnallista tunnustusta. Suomen Tiedeseura palkitsi lukiomme fysiikanopettajan Minna Saarisen. Perusteluna oli se, että Clasusta valmistuneet opiskelijat ovat menestyksekkäästi jatkaneet fysiikan opintoja yliopistotasolla.

Viime vuonna lukiossamme aloittanut shakkikerho sai tänä lukuvuonna rinnalleen e-pelikerhon, liikuntakerhon, luovan kirjoittamisen piirin ja lukupiirin. Suunnitelmissa on aloittaa lakitiedon kerho ensi syksynä. Puuhamiehenä on Oikeusguru-kilpailussa menestynyt Ville Viikki. Kerhon tarkoitus on valmentaa opiskelijoita tulevaan Oikeusgurukilpailuun. Lukiomme kerhojen vetäjinä ovat koulun oman opiskelijat. Kerhot antavat hyvän mahdollisuuden opiskelijoille tutustua toisiinsa vapaa-aikana. Lisäksi näin saamme koulun tiloille moninaiskäyttöä.

Klassillisen lukion leirikoulumatka lokakuussa Roomaan sujui suunnitelmien mukaisesti. Sää suosi matkalaisia ja historiaa pursuava Rooman keskusta teki jälleen kerran jokaiseen lähtemättömän vaikutuksen. Rooman ystävyyskoulun opiskelijat ja kaksi opettajaa saapuivat puolestaan helmikuussa vastavierailulle. Samaan aikaan vieraili lukiossamme myös opiskelijaryhmä Saksan ystävyyskoulusta. Kiinasta saadut uutiset tuntemattomaan virukseen sairastuneista tuntuivat tuolloin kovin etäiseltä.

Maaliskuussa heti hiihtoloman jälkeen alkoivat koronakevään ensimainingit näkyä meilläkin, kun lukiomme järjestämä tiedeleirimatka Sveitsiin Cerniin 9.3.-14.3. peruuntui. Toiveena oli, että matka voitaisiin siirtää loppukevääseen. Näin toimittiin keväällä 2010, kun Islannin tulivuoresta aiheutunut tuhkapilvi siirsi samaisen Cernin leirikoulumatkan kuukaudella alkuperäisestä suunnitelmasta. Tämä ei ollut nyt mahdollista, sillä kaikki maat sulkivat lopulta rajansa.

Monella meistä oli muistissa syksy 2009, jolloin varauduttiin sikainfluenssan leviämiseen. Silloin opiskelijat ja henkilökunta kiinnittivät erityistä huomiota käsihygieniaan ja oikeaan yskimistapaan, eikä vieraita tervehditty kättelemällä. Ei kestänyt kauaa, kun ymmärsimme, että nämä toimet eivät nyt yksin riitä. Koronavirus ei päästänyt meitä näin helpolla.

Tampereen kaupungin päätöksellä lukiot siirtyivät etäopetukseen maanantaina 16.3. kesken neljännen jakson. Päätös tuli tiedoksi opiskelijoille ja henkilökunnalle edellisen viikonlopun aikana. Asia ei tullut kuitenkaan yllätyksenä, sillä Opetushallituksesta oli jo ennakkoon annettu ohjeet etäopetukseen siirtymisen varalta. Etäopetus jatkui lukukauden loppuun 30.5. asti. Neljännen jakson päättöviikkoa ei pidetty, vaan opetusta jatkettiin normaalin työjärjestyksen mukaisesti jakson loppuun asti. Opettajat perustivat kurssiarviointinsa pitkin jaksoa annettuihin näyttöihin. Viides jakso opiskeltiin kokonaan etäopetuksena, ja jakson lopussa pidettiin päättöviikko oman aikataulun mukaisesti.

Etäopiskelussa noudatettiin lukujärjestyksen mukaista aikataulua. Näin toimimalla pyrittiin rytmittämään arkea järkevästi, ja opiskelijoiden opinnot etenivät tarkoituksen mukaisella tavalla. Sähköisinä alustoina opetuksessa ja tiedottamisessa käytettiin pääsääntöisesti Teamsia, Moodlea, Wilmaa ja sähköpostia.

Kevään ensimmäinen ylioppilaskoeviikko saatiin järjestettyä normaalisti, mutta huoli henkilökunnan ja abiturienttien mahdollisesta sairastumisesta kasvoi koko ajan. Uhkana oli, että ylioppilaskokeet jouduttaisiin keskeyttämään. Tämä olisi ollut todella hankala tilanne ajatellen opiskelijoiden hakemista jatko-opintoihin. Ylioppilastutkintolautakunta antoi 13.3. ohjeen loppujen ylioppilaskokeiden aikataulusta. Kaikki viisi jäljellä olevaa koetta päätettiin pitää peräkkäisinä päivinä 16.3. alkavalla viikolla. Tämä päätös oli kova paikka monille opiskelijoille, sillä samalle viikolle tulivat nyt molemmat reaaliaineiden kokeet ja matematiikan koe. Kokeet, joita lukiossamme kirjoitetaan paljon. Lisäksi tuohon viikkoon mahtuivat vielä ruotsin kielen ja A-kielen koepäivät. Osa opiskelijoista perui tulonsa ylioppilaskokeisiin. Heille Ylioppilastutkintolautakunta antoi mahdollisuuden anoa ilmoittautumisen mitätöintiä. Lisäksi opiskelijoille annettiin mahdollisuus anoa ilmoittautumistietojen muutosta jälkikäteen kokeiden pakollisuuden osalta. Näin haluttiin varmistaa, että mahdollisimman moni opiskelija voisi valmistua suunnitelmien mukaisesti ylioppilaaksi keväällä 2020.

Kevään ylioppilasjuhla lauantaina 30.5. Tampere-talossa peruuntui. Korvaavana ohjelmana tuleville ylioppilaille tehtiin oma video juhlapäivää varten. Näin jokainen tuleva ylioppilas lakitti itsensä rehtorin sanojen mukaisesti sopivaksi katsomallaan hetkenä lähipiirin toimiessa todistajana. Lisäksi Tampereen lukiot järjestivät yhdessä ylioppilasjuhlaohjelmaa kotona katsottavaksi. Rehtori jakoi edellisenä päivänä opiskelijoille onnittelusanojen saattelemana stipendit, lukion päättötodistukset ja ylioppilastodistukset koulussa. Poissaolijoille nämä lähetettiin postissa seuraavan viikon aikana. Tilanteen salliessa järjestämme tämän kevään ylioppilaille ensi syksynä vielä oman yhteisen juhlan.

Kevään leirikoulumatkat Tsekin tasavallan ja Saksan ystävyyskouluihin peruuntuivat. Samoin peruuntui Tammerkosken lukion ja Tampereen lyseon lukion kanssa suunniteltu opintomatka Pietariin.

Peruskoulut siirtyivät Suomen hallituksen päätöksellä takaisin lähiopetukseen 14.5. alkaen. Koska lähellä oleva Juhannuskylän koulu tarvitsi lisätilaa, luovutimme kaikki Päärakennuksen opetustilat heidän käyttöönsä. Käytävillä olikin jälleen vilskettä ja elämää, kun 8. ja 7. luokan opiskelijat olivat meillä vierailemassa.

Keväällä toukokuun alussa piti alkaa lukiomme Rongansiiven julkisivu-remontti. Sen aloitus kuitenkin hieman viivästyi. Remontin on tarkoitus valmistua vuoden loppuun mennessä. Remontin yhteydessä saamme luokkiin uudet ikkunat, joiden pitäisi vähentää keväisin ja syksyisin sisään tulevaa lämpösäteilyn määrää. Tämä uudistus tulee tarpeeseen, sillä korkeista lämpötiloista on etelän puolen luokissa kärsitty vuosikausia.

Kiitokset teille kaikille opiskelijoille pitkämielisyydestä ja henkilökunnalle uskomattomasta venymisestä tämän koronakevään aikana.

Toivottavasti pääsemme aloittamaan syksyllä opiskelun jälleen normaalisti. Tosin remontin keskellä Rongansiivessä hupun sisällä. Ehkä me kestämme senkin.

Oikein hyvää kesälomaa teille kaikille. Toivottavasti tuleva koronakesä on lämmin ja aurinkoinen.

Kari Hanninen

Rehtori

Lukuvuosi oli historiallinen ylioppilaskokeiden osalta koko valtakunnassa. Syksyllä digitaalisten ylioppilaskokeiden joukkoon liittyivät äidinkieli, fysiikka ja kemia. Ainoastaan matematiikan koe tehtiin syksyn tutkintokerralla perinteisellä tavalla konseptipaperille ja irtoarkeille laskemalla. Matematiikka pääsi viimeisenä oppiaineena digitalisuuden piiriin kevään ylioppilastutkintokerralla.

Opiskelijoiden omien tietokoneiden kanssa ei ollut ongelmia, ja itse kokeita varten rakennettu tutkintoverkkokin toimi moitteetta. Tästä kuuluu suuri kiitos reippaille ja aina luotettaville Tredun mikrotukihenkilöille.

Kokeita tehtiin parhaimmillaan liikuntasalissa, Auditoriumissa ja kahdessa aineluokassa. Jokaisesta tilasta oli opiskelijoiden tietokoneita varten rakennettu suojattu erillinen tietoliikenneyhteys Rongansiiven palvelinkoneeseen opiskelijoiden koesuoritusten tallentamista varten. Sähköjohtoja ja tietoliikennekaapeleita tarvittiin useita kilometrejä, kun opiskelijoita oli äidinkielen ja suomi toisena kielenä -kokeessa ennätysmäärä 162.

Koetehtävien hakeminen postista ja koesuoritusten edelleen postittaminen on nyt taakse jäänyttä aikaa. Nyt digiaikana rehtori lataa ylioppilaskokeet hyvissä ajoin Ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) palvelinkoneelta USB-muistitikulle, joka viedään kanslian holviin säilytettäväksi. Koeaamuna koetehtävät ladataan muistitikulta koulun palvelinkoneelle ja kryptaus puretaan sinetillä varustetusta kuoresta saadulla purkukoodilla. Tämän jälkeen koe voi alkaa yhdellä hiiren klikkauksella yhtä aikaa kaikissa kirjoitustiloissa. Kun viimeinen opiskelija on saanut ylioppilaskokeensa tehtyä, rehtori kopioi päivän koevastaukset koulun palvelinkoneelta takaisin muistitikulle, vie sen omalle tietokoneelleen ja lähettää sen edelleen YTL:aan. Tämän jälkeen opettajat pääsevät korjaamaan ylioppilaskokeita kirjautumalla omilla pankkitunnuksillaan YTL:n palvelinkoneeseen. Opiskelijat saavat alustavat opettajien tekemät arviot suoraan Wilma-järjestelmään, kuten myös lopulliset YTL:n sensorien antamat pistemäärät lopullisine arvosanoineen.

Melkoinen digiloikka on tehty ylioppilaskirjoitusten järjestelyiden osalta. Puhumattakaan siitä, miten digitaalinen ylioppilaskoe mahdollistaa yhä laaja-alaisemman osaamisen testaamisen lukion päättövaiheessa, ja miten se puolestaan tulee vaikuttamaan lukiossa annettavaan opetukseen. Tulevaisuudessa testataan yhä enemmän tiedon määrän sijaan laaja-alaista osaamista. Syksyllä 2021 otetaan käyttöön uusi lukion opetussuunnitelma, jonka perusteiden luonnos julkaistiin tänä keväänä. Se pohjautuu tavoitteeseen opiskelijan laaja-alaisesta osaamisesta. Tämä puolestaan pitää sisällään hyvinvointiosaamisen, vuorovaikutusosaamisen, monitieteelisen ja luovan osaamisen, yhteiskunnallisen osaamisen, eettisyys- ja ympäristöosaamisen sekä globaali- ja kulttuuriosaamisen. Onkin mielenkiintoista nähdä, minkälainen on ylioppilaskokeiden rakenne ja tehtävien sisältö viiden vuoden kuluttua. Tuleekohan vielä hetkiä, jolloin haikailemme vanhaa paperikoeaikaa.

Uusien opetussuunnitelmien mukaisen lukioreformin yhtenä keskeisenä tavoitteena on tiivistää lukioiden ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä. Lukiomme on pitkään tehnyt tiivistä yhteistyötä korkeakoulujen kanssa erityisesti luonnontieteiden opetuksessa. Yhteistyön laajentaminen edelleen on tärkeää, sillä tavoitteenamme on tulevaisuudessa olla lukioreformin hengessä laaja-alainen tiedelukio.

Lukiomme biologian, maantieteen ja terveystiedon opettaja Maiju Hassisen oli lukuvuoden aikana aktiivisesti mukana kehittämässä Tampereen ammattikorkeakoulun fysioterapian opintoihin liittyvää yhteistyötä. Tämä mahdollisti opiskelijoille osallistumisen terapeuttinen harjoittelu -opintokokonaisuuden opintoihin. Näin he pääsivät konkreettisesti tutustumaan fysioterapian opiskeluun ammattikorkeakoulussa ja toisaalta pystyivät muodostamaan käsityksen siitä, millainen fysioterapeutin työnkuva voisi olla. Yhteistyö onnistui hyvin ja antoi paljon kaikille osapuolille. Yhteistyö jatkuu lukukaudella 2019—2020 lasten ja nuorten fysioterapia -opintokokonaisuudella.

Uusia yhteistyökumppanuuksia luotiin myös lukiomme äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ja Tampereen yliopiston välille. Tätä yhteistyötä on ollut kehittämässä opettaja Mikko Turunen.

Kansainvälisyys on yksi lukiomme neljästä painopistealueesta, mikä näkyi jälleen vahvasti lukuvuoden aikana. Lokakuussa clasulaisia vieraili ystävyyskoulussa Ranskassa ja huhtikuussa Espanjassa. Vastavuoroisesti lukiossamme kävi lokakuussa vieraina opiskelijaryhmä ystävyyskoulusta Tsekin tasavallasta sekä tammikuussa Ranskasta ja Espanjasta. Lisäksi keväällä leirikoulumatkoja järjestettiin Tukholmaan ja Pietariin.

Kolmetoista opiskelijaa ja historian ja yhteiskuntaopin opettajat Pekko Henttonen ja Ilkka Männikkö ottivat osaa helmikuussa Ranskan Strasbourgissa järjestettyyn Euroscola -tapahtumaan. Tapahtumaan valmistauduttiin etukäteen erillisillä EU-aiheisilla tehtävillä, jotka käsittelivät mm. maahanmuuttoa, turvallisuutta, EU:n tulevaisuutta, ympäristöä ja Euroopan parlamentin vaaleja. Strasbourgiin matkustettiin lentäen Saksan Frankfurtin kautta. Varsinainen Euroscola-tapahtuma pidettiin 15.2.19 Euroopan parlamentin Louise Weiss -rakennuksessa. Opiskelijat viettivät päivän kansainvälisissä ryhmissä tutustuen parlamentin toimintaan ja oman työryhmänsä aihepiiriin. Opettajille oli omaa kansainvälistä ohjelmaa. Tilaisuus huipentui nuorten omaan parlamentin täysistuntoon, jossa he keskustelivat ja päättivät erillisistä poliittisista kannanotoista. Päivä päättyi juhlavasti Beethovenin Eurooppa-hymniin. Opintoretkellä ennätettiin myös tutustua varsin keväiseen Strasbourgiin erillisellä kaupunkikierroksella. Euroscola tarjosi loistavan kurkistuksen EU-politiikan toimintaan itse Euroopan sydämessä.

Toukokuussa vieraili kahden viikon aikana 11 italialaista vierasta tutustuakseen suomalaisen lukion opettajan arkeen.

Vapun jälkeen vietettiin kansainvälisyysviikkoa. Tuolloin lukiossamme vieraili luennoitsijoita, ja opiskelijoille järjestettiin erilaisia työpajoja. Mukaan pääsivät osallistumaan myös italialaiset vieraamme. Kansainvälisyysviikon aikana pidimme myös opiskelijakunnan toivomuksesta kasvisruokaviikon, jolloin joka päivä tarjottiin opiskelijoiden suosikkikasvisruokia.

Lukuvuoden aikana alkoi Tampereen kaupungin toisen asteen koulutuksessa kansainvälinen "Inquiry-Based Learning and Teaching Across Europe (ILTAE)" -projekti, jossa lukiokoulutusta edustaa Klassillinen lukio. Projekti keskittyy kokeilevaan ja tutkivaan opettamiseen, missä hyödynnetään huipputeknologioita erityisesti teknisten ja matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opetuksessa. Yhteistyökumppanit löytyvät Tsekin tasavallasta, Ranskasta ja Itävallasta. Projekti kestää kaksi vuotta. Lukiomme vastuuhenkilönä toimivat biologian opettaja Laura Sipilä ja apulaisrehtori Mirkka Iivonen.

Lukuvuoden tapahtumakalenteri täyttyi myös lukuisten korkeakoulututkijoiden ja muiden oman alansa asiantuntijoiden vierailuista. Kukapa olisi kymmenen vuotta sitten uskonut, kuinka laajasti ja voimakkaasti lukiomme arki tulee kytkeytymään ympäröivään yhteiskuntaan ja kansainväliseen maailmaan.

Joukkuekilpailuissa tuli jälleen menestystä, kun poikien salibandyjoukkue voitti kultaa lukioiden välisissä kilpailussa. Tyttöjen ja poikien pesäpallon sekajoukkue sai puolestaan pronssia.

Siiri Nieminen sijoittui lukiokategoriassa kolmen parhaan joukkoon Suomen espanjanopettajat ry:n kirjoituskilpailussa. Kolmen kärkeä ei kilpailussa erikseen eroteltu. Palkinnot jaettiin Espanjan suurlähetystössä Helsingissä.

Fysiikan valtakunnallisessa loppukilpailussa Jaakko Sirén sijoittui 3. sijalle.

Helsingin Suomalaisen Klubin kirjoituskilpailussa Tuomas Haataja sai tekstistään kunniamaininnan.

Lukiomme opiskelijat Juho Niemi, Ilmari Ayres, Olli Peura ja Jaakko Sirén voittivat tamperelaisen Uusyrityskeskus Ensimetrin järjestämän alle 25-vuotiaille järjestettävän yritysideakilpailun. Joukkueen idea liittyi heidän omaan Bookify-sovellukseen, joka on käytettyjen oppikirjojen kauppa ilman välityspalkkiota. Ansaintamalli perustuu mainoksiin. Tarkoituksena heillä on pilotoida sovellus ensi syksynä.

Elsa von Konow, Haiying Lu ja Vuokko Salminen saivat kirjapalkinnon tunnustuksena menestyksestä englanninkielisessä kirjoituskilpailussa, jonka järjesti Finnish-British Society.

Myös lukiomme opettajat saivat jälleen tunnustusta hyvin tehdystä työstä. Svenska folkskolans vänner styrelse (SFV) myönsi huhtikuussa ruotsin kielen opettaja Anita Ahoselle stipendin tunnustuksena pitkäjänteisestä työstä ruotsin kielen opetuksen eteen.

Lukuvuoden kehittämiskohteina oli lukiossamme ryhmänohjaus, sähköiset oppimisympäristöt ja kansainvälisyys. Näissä asioissa pääsimme lukuvuoden aikana hyvin eteenpäin. Lisäksi meillä oli pieni työryhmä, joka perehtyi syvemmin opiskelijoidemme työssäjaksamiseen. Asia oli pääteemana opettajien tiimityöskentelypäivänä. Lukiomme opiskelijat ovat lahjakkaita, kunnianhimoisia ja tunnollisia. He haluavat yleensä hankkia laaja-alaisen yleissivistyksen lukemalla suuren määrän kursseja. He kokevat lukio-opinnot usein raskaaksi, vaikka toisaalta opinnot myös antavat heille paljon. Huoli opiskelijoiden uupumisesta on meidän opettajien hyvä pitää aina mielessä. Helsingin Sanomat käsitteli keväällä julkaistussa artikkelissaan erityisesti lahjakkaiden lukio-opiskelijoiden työssäjaksamista. Kyseiseen kyselyyn osallistui opiskelijakunnan hallituksen toimesta pieni joukko myös meidän opiskelijoita.

Syksyllä lukiomme sisäänotto kasvaa 195 opiskelijasta 210 opiskelijaan. Lukiomme koko kasvaa näin vaihe vaiheelta kolmen seuraavan vuoden aikana. Syksyllä 2021 lukiossamme arvioidaan olevan 660 opiskelijaa. Tampere on kasvukeskus, joka vetää erityisesti lapsiperheitä puoleensa. Siksi lukiopaikkoja tarvitaan joka vuosi lisää. Opiskelijamäärän kasvu tuo mukanaan lisäresurssia, ja tämä puolestaan mahdollistaa opetusryhmäkokojen hienoisen pienentämisen. Tämä tulee varmasti vaikuttamaan myönteisesti opiskelijoiden viihtymiseen ja ennen kaikkea opettajien jaksamiseen.

Oikein hyvää ja aurinkoista kesää teille kaikille

Kari Hanninen

Rehtori

Lokakuun lopussa saimme iloisia uutisia. Keväästä 2017 jatkunut odottaminen päättyi vihdoinkin ja Tampereen klassillisen lukion luonnontiedelinja sai 1.8.2018 alkaen opetus-ja kulttuuriministeriön myöntämän valtakunnallisen erityisen tehtävän aseman. Lukiomme tekemä pitkä ja määrätietoinen työ palkittiin.

Valtakunnallisen erityisen koulutustehtävän saamisen kriteereissä kiinnitettiin huomiota seuraaviin osa-alueisiin: matemaattisluonnontieteellisten aineiden korkeatasoinen opetus ja opetussuunnitelman kehittäminen, henkilöstön erityinen osaaminen, aktiivinen itsensä ja opetuksen kehittäminen, korkeakouluyhteistyö sekä alueellinen vaikuttavuus. Lisäksi otettiin huomioon koulutuksen järjestäjän sitoutuminen ja hakijamäärät.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen julkaisussa 26:2017 Clasua arvioitiin seuraavasti.

"Tampereen klassillisella lukiolla on todettu olevan erinomaiset edellytykset suoriutua tehtävästä: Lukiolla on alueellisesti merkittävä vaikutus, ja luonnontiedepainotteista opetusta on annettu jo aikaisemmin Tampereen kaupungin tuella. Ensisijaisia hakijoita on paljon enemmän kuin aloituspaikkoja. Erittäin hyvät tulokset opiskelijoiden kouluttamisessa yliopisto-opintoihin."

Opiskelijan kannalta päätöksessä tärkeintä on se, että hän voi jatkossa niin halutessaan korvata luonnontiedekursseilla joitakin valtakunnallisia pakollisia kursseja. Näin opintoihin tulee tarvittavaa väljyyttä ja keskittyminen itse luonnontieteisiin helpottuu. Lisäksi valtakunnallisen erityisen tehtävän asema varmistaa meille jatkossa riittävän resurssin toteuttaa korkeatasoista opetusta.

100-vuotiasta Suomea juhlittiin koulullamme itsenäisyyspäivää edeltävällä viikolla monin tavoin. Kaikki opiskelijat kävivät tutustumassa Tuomiokirkon historiaan ja kirkossa oleviin maalauksiin. Auditoriumissa järjestettiin Suomi 100 soi Clasussa -konsertteja. Itsenäisyysjuhlaa edeltävänä päivänä pukeuduimme juhlavasti juhla-lounasta varten. Näkyipä joillakin oppilailla ja opettajilla kansallispukujakin. Tampereen klassikot ry järjesti korkeatasoisen Studia Generalia -luentosarjan, jonka ohjelmaa on esitelty tarkemmin tästä vuosikertomuksessa. Suuret kiitokset luentosarjan suunnittelusta ja järjestelyistä kuuluvat emeritus-lehtori Pasi Takalalle.

Syksyllä järjestettiin 2. ja 3. vuoden opiskelijoille Sapere-Aude-tietokilpailu. Jokaisesta ohjausryhmästä kerättiin neljän hengen joukkue, ja kysymyksiä oli jokaisesta oppiaineesta. Parhaat joukkueet palkittiin. Tavoitteena oli testata opiskelijoiden yleissivistystä leikkimielisellä kilpailulla. Vaikka nykylukio mahdollistaa opiskelijoille keskittymisen tiettyihin aineisiin, on yleissivistyksen jakaminen edelleenkin yksi lukion tärkeimmistä tehtävistä.

Kun opiskelijat palasivat joululomalta takaisin opintojensa pariin, aiheuttivat yhdysrakennuksessa kuuluvat kummalliset äänet suurta ihmetystä.

Tampereen Klassillinen lukio oli saanut uuden ääniteoksen tiloihinsa. Tampereen taidemuseo oli tilannut Jarno Vesalalta kaksiosaisen teoksen Toisaalta. Teoksen virallinen julkistamistilaisuus pidettiin helmikuussa. Tilaisuuteen liittyvä tiedote on luettavissa kokonaisuudessaan tässä vuosikertomuksessa.

Lukiomme oppilaat menestyivät jälleen erinomaisesti erilaisissa kilpailuissa. Tyttöjen lentopallo- ja salibandyjoukkueet saivat hopeaa lukioiden välisissä kilpailussa.

Kasper Koski sai valtakunnallisen fysiikkakilpailun perussarjan 1. palkinnon ja sijoittui toiseksi Helsingin yliopiston kielitieteen olympialaisissa. Jaakko Sirén sai 1. palkinnon valtakunnallisen kemiakilpailun perussarjassa. Fysiikkakilpailussa hän sijoittui 3. sijalle. Thao Mi Rintala voitti Itävalta-yhdistyksen saksankielisen valtakunnallisen kirjoituskilpailun. Vastaavasti Janet Li voitti Suomi-Amerikka Yhdistysten Liiton järjestämän englannin kielen kirjoituskilpailun.

Kirjoituskilpailun tuomaristo palkitsee parhaiden kirjoittajien lisäksi myös ansioituneen englanninopettajan. "The English Teacher of the Year Award" -tunnustus myönnettiin tällä kertaa lukiomme englannin kielen lehtori Annukka Suoniolle. Palkinnot jaettiin Yhdysvaltojen Helsingin suurlähetystössä toukokuussa.

Kansainvälisyys on yksi lukiomme neljästä painopistealueesta, mikä näkyi vahvasti lukuvuoden aikana. Keväällä lukiossamme kävi vieraina opiskelijaryhmiä ystävyyskouluista Italiasta ja Saksasta. Vastavuoroisesti clasulaisia vieraili ystävyyskouluissa Italiassa, Saksassa ja Tsekeissä. Lisäksi leirikoulumatkoja järjestettiin Tukholmaan ja Pietariin.

Lukiostamme jäi lukuvuoden aikana eläkkeelle äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Pirkko Turunen ja historian ja yhteiskuntaopin lehtori Kari Talikainen. Suuret kiitokset teille kuluneista vuosista. Me kaikki toivotamme teille oikein mukavia eläkepäiviä.

Ensi syksynä digitaalisten ylioppilaskokeiden joukkoon liittyvät äidinkieli, fysiikka ja kemia. Matematiikan vuoro tulee puolestaan keväällä 2019. Haasteena ensi lukuvuonna ovat ylioppilaskokeiden käytännön järjestelyt, kun kokeita joudutaan pitämään yhä useammassa tilassa. Mahdollinen Auditoriumin käyttöönottaminen digitaalisissa kokeissa helpottaisi tilannetta huomattavasti. Onneksi tekniikka on toiminut erinomaisesti, joten tältäkin osin voimme mennä luottavaisin mielin kohti kesälaitumia.

Oikein hyvää kesää teille kaikille

Kari Hanninen

Rehtori

Kun opiskelijat saapuivat syksyllä kouluun, odottivat heitä uusi ylväs yhdysrakennus ja yhdyskäytävä kaikessa komeudessaan. Uudet tilat valmistuivat lukuvuoden ensimmäistä koulupäivää edeltävänä iltapäivänä. Viivästystä tuli muutama kuukausi, mutta niihinhän olemme rakennusprojektien yhteydessä jo tottuneet. Toki vielä rakentamis- ja viimeistelytöitä riitti lukuvuoden aikana sisäpihassa ja Rongansiivessä, johon rakennettiin erillinen sisäverkko sähköisten ylioppilaskirjoitusten pitoa varten tulevaisuudessa.

Yhdysrakennuksen 2. kerrokseen tehtiin rakentamisen yhteydessä oppilaita varten työskentelyaula. Oppilaat ovat kokeneet aulan viihtyisäksi tilaksi, jonka moninainen kalustus mahdollistaa jokaiselle mieluisan työskentelypaikan. Vastaavasti tulo-aulassa olevaa avointa tilaan on käytetty pingiksen pelaamiseen. Yhdyskäytävään saimme jokaiselle opiskelijalle lukolliset lokerot, joissa on pistorasiat mobiililaitteiden ja tietokoneiden lataamista varten. Päärakennukseen saavuttaessa tulee vastaan viihtyisä pieni kahvila. Etupihalla on riittävän suuri pyöräparkki, ja sisäpihan hiekkakenttää on käytetty erilaisten pihapelien pelaamiseen. Turvallisuutta on parannettu lukitsemalla ulko-ovet, ja jokaisella opiskelijalla on oma avain niihin.

Tampereen päivänä lauantaina 1.10. pidettiin lukiossamme avointen ovien päivä. Näin jokaisella kuntalaisella oli mahdollisuus tutustua lukiomme toimintaan ja uusittuihin tiloihin. Kutsuvieraina olivat lukiossamme ja Klassillisessa koulussa aikaisemmin työskennelleet rehtorit ja opettajat.

Ohjelmassa oli lisäksi luonnontiedelinjan esittelyä, kaikille avoin tiedekahvila, kielipajoja ja kuntosaliohjausta sekä pingiksen ja pihapelien pelaamista. Ohjelmatarjonnan kruunasi emerituslehtori Pasi Takalan luento Clasu 1900-luvun Suomessa. Lukiomme kahvila ja ruokala myivät kahvia ja lounasta.

Avointen ovien päivä keräsi runsaasti vierailijoita. Tiloja ihasteltiin ja toimintaa ja ohjelmaa kiiteltiin. Moni tamperelainen totesi, että kerrankin verorahat ovat menneet oikeaan kohteeseen.

Ennen avointen ovien päivää kehystimme vanhoja pahvisia Klassillisen lyseon aikaisia opetustauluja ripustettavaksi seinille Rongansiipeen. Taulut herättivät runsasta mielenkiintoa ja osa niistä hilpeyttäkin. Ne ovat oman aikansa opetusvälineitä ja osa koulumme historiaa. Monet opetustauluista olisivat edelleen käyttökelpoisia.

Lokakuun alussa pidimme lukiossamme peruskoulun isän R.H. Oittisen reliefin paljastamisjuhlan. Tilaisuudessa oli arvovaltaisia vieraita, ja ohjelma oli suunniteltu yhteistyössä Tampereen klassikot ry:n kanssa. Juhlasta kerrotaan erikseen tarkemmin tässä vuosikertomuksessa.

Syksyllä ylioppilaskirjoituksissa tapahtui historiallinen käänne. Ensimmäiset sähköiset kokeet järjestettiin maantieteessä, filosofiassa ja saksan kielessä. Kokeet suoritettiin niitä varten Rongansiipeen rakennetussa Abit-luokaksi kutsutussa tilassa. Kaikki toimi hyvin lukuun ottamatta saksan kielen kokeen videon ääntä. Keväällä uusina oppiaineina sähköisesti suoritettiin psykologia, yhteiskuntaoppi ja ranskan kieli. Nyt kaikkien kokeiden teko sujui moitteetta.

Sähköisillä ylioppilaskokeilla voidaan mitata aiempaa paremmin opiskelijoiden laaja-alaisempaa osaamista. Tähän kuuluu osaltaan myös tietokoneen ja erilaisten ohjelmien käyttö. Tulevaisuudessa korkeakoulut tukeutuvat entistä enemmän ylioppilaskokeiden tuloksiin valitessaan uusia opiskelijoita.

Lukiomme oppilaat ovat jälleen saavuttaneet menestystä eri kilpailuissa lukuvuoden aikana. Timo Hartikainen (14E) sai 2. palkinnon nuorten Tutki-Kokeile-Kehitä -tiedekilpailussa. Kilpailutyö oli luonnontiedelinjan tutkimus "Bakteeripuhdasviljelmien eristäminen ja karakterisointi lukion työtilojen pinnoilta otetuista näytteistä". Jani Rajamäki (16F) sai kirjapalkinnon tunnustuksena menestyksestä englanninkielisessä kirjoituskilpailussa, jonka järjesti Finnish-British Society. Joukkuelajeissa tuli jälleen menestystä. Lukiomme tytöt tulivat hienosti toiseksi Tampereen lukioiden välisessä lentopalloturnauksessa. Pojat saivat vastaavasti pronssia jalkapallossa.

Perinteinen leirikoulumatka lokakuussa kohdistui tänä vuonna Ranskan ystävyyskouluumme. Matkalle osallistui lukiostamme 11 opiskelijaa. Valvojana toimi ranskan opettaja Tuija Laurikka. Matkalla oli mukana myös opiskelijoita ja opettaja Tampereen lyseon lukiosta. Helmikuussa lukiomme 21 opiskelijaa sekä opettajat Laura Pihkala-Posti ja Antti Moilanen tekivät projektimatkan Recklinghauseniin Saksaan. Tavoitteena oli luoda pohjaa uudelle ystävyyskoulutoiminnalle. Huhtikuussa matkusti 14 opiskelijaa ja opettaja Nina Forsblom Pietariin. Vastaavasti toukokuussa matkusti 26 opiskelijaa leirikoulumatkalle Espanjan Sevillaan. Valvojina toimivat espanjan opettaja Saara Tähtelä ja apulaisrehtori Mirkka Iivonen.

Kevään aikana kävi lukiossamme vierailemassa useita ulkomaalaisia opiskelijaryhmiä. Ranskalaiset opiskelijat saapuivat lukioomme tammikuussa, espanjalaiset helmikuussa, tsekkiläiset huhtikuussa ja saksalaiset toukokuussa.

Toukokuussa pidettiin lukiossamme kansainvälisyysviikko, jolloin järjestettiin useita työpajoja ja luentoja. Viikon teemoina olivat kansainvälisyyskasvatus, kotikansainvälisyys ja oman identiteetin kehittäminen sekä tasa-arvo, toisten kunnioittaminen ja aktiivinen kansalaisuus. Opiskelijat olivat aktiivisesti mukana erilaisten tapahtumien järjestelyissä.

Vilkkaan kansainvälisen kevään kruunasi maailmankuulun stand up-koomikon, matemaatikon, tieteen popularisoijan Matt Parkerin (Queen Mary University of London) vierailu lukiossamme toukokuun lopussa. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Tampereen LUMATE-keskuskuksen ja Finnish-British Societyn kanssa.

Kulunut lukuvuosi oli lukiossamme monien muutosten aikaa, mikä kuormitti erityisesti opettajakuntaa. Uudet 1. vuoden opiskelijoita koskevat opetussuunnitelmat otettiin käyttöön. Sähköisten kirjojen ja oppimateriaalien käyttö lisääntyi huomattavasti entisestään. Kurssikokeita tehtiin yhä useammin tietokoneilla.

Ensi keväänä tehdään sähköisiä ylioppilaskokeita jo lähes kaikissa aineissa. Äidinkielessä, venäjän kielessä, fysiikassa, kemiassa ja matematiikassa siirtyminen tapahtuu vasta lukuvuonna 2018-2019. Muutos on merkittävä monessakin suhteessa. Lukiokoulutuksessa tapahtuva digitalisaatio tulee vaikuttamaan lähitulevaisuudessa koko yhteiskuntaan eräänä maamme kilpailukykyä merkittävimmin edistävänä tekijänä. Se työ mitä me nyt teemme tulee osaltaan varmistamaan Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen tulevaisuudessakin.

Tampereen kaupunki on hakenut toukokuussa lukiomme luonnontiedelinjalle valtakunnallisen erityisen tehtävän asemaa. Asia on todella tärkeä koko koulun kannalta. Asia päätetään alkusyksyllä. Sitä jäämme kesällä odottelemaan.

Näin poikkeuksellisen kylmän kevään jälkeen en voi muuta kuin toivoa lämmintä ja aurinkoista kesää teille kaikille.

Kari Hanninen

Rehtori

Lukuvuoden alkaessa piti Päärakennuksen ja Rongansiiven väliin suunnitellun yhdyskäytävän rakentamisen olla jo hyvässä vauhdissa. Kuitenkin ainoastaan työmaakyltit ja pihaan rakennettu aita kertoivat työmaan olemassaolosta. Rakentamisprojektin kolmannen vaiheen alku viivästyi, sillä rakennusluvan saaminen edellytti pihassa olevan vanhan sadekatoksen purkuluvan varmistumista. Pihaa päästiin kaivamaan vasta syyskuussa, ja meteliä aiheuttavat paalutustyöt siirtyivät ylioppilaskokeiden jälkeiseen aikaan loka—marraskuuhun. Kun elementtiasennukset saatiin vihdoin valmiiksi maaliskuussa, alkoi "Clasun putki" hahmottua kaikessa komeudessaan meille kaikille.

Yhdyskäytävän rakentamisen yhteydessä rakennettiin Rongansiipeen tilat oppilaskunnalle, terveydenhoitajalle, lääkärille, erityisopettajalle, psykologille ja kuraattorille sekä yksi kevytlaborointiluokka luonnontieteen opetuksen käyttöön. Pihalta tulevan metelin lisäksi tämä aiheutti aika ajoin melkoista meteliä Rongansiivessä työskentelevien harmiksi. Saimme kuitenkin koulun arjen sujumaan hyvin. Suuret kiitokset hyvin sujuneesta yhteistyöstä kuuluvatkin Karhen rakennus Oy:n työmaamestari Teijo Tuomiselle.

Koko nelivuotisen rakennusprojektin pääsuunnittelijana oli Tampereen tilakeskuksen rakennusarkkitehti Hannu Silvennoinen ja projektipäällikkönä toimi hankeinsinööri Antti Lakka. Kiitokset teille erinomaisesta työstä ja erityisesti siitä, että meitä käyttäjiä on aina kuultu ja meidän tarpeita on huomioitu. Niinpä lopputuloksena olemme saamassa käyttöömme juuri sellaiset tilat, jotka huomioivat parhaalla mahdollisella tavalla lukiomme tulevaisuuden tarpeita. Hyvää kannatti odottaa. Jos yhdyskäytävän rahoitus ja suunnittelu herättivät aikanaan suurta mielenkiintoa tamperelaisten poliitikkojen piirissä, niin mainittakoon, että sen rakennusvaihe on herättänyt puolestaan mielenkiintoa valtakunnallisella tasolla arkkitehtipiireissä. Tampere-talossa pidettiin huhtikuussa valtakunnalliset Arkkitehtipäivät 2016 teemalla Kaupunki liikkeessä. Yhdyskäytävähanketta esiteltiin siellä pidetyssä näyttelyssä.

Kesällä 2015 valmistui lukiomme Päärakennuksen remontti. Tilojen kalustaminen ja käyttöönotto tapahtui kuluneen lukuvuoden aikana. AV-laitteiden asennus tapahtui alkusyksyn aikana. Vanhaan liikuntasaliin rakennettu Auditorium, työnimeltään suurryhmätila, saatiin käyttöön loppuvuodesta. Penkkaripäivänä testasimme ensimmäisen kerran Auditoriumin koko AV-järjestelmän toimintaa, kun opiskelijat lähettivät siellä tapahtuneen Abi-shown suorana lähetyksenä 2. kerroksen juhla-aulassa olleille opiskelijoille. Kaikki toimi moitteettomasti. Auditorium onkin ollut loppukeväällä jatkuvasti oppituntien, uusintakokeiden, ylioppilaskokeiden, teemapäivien, vanhempainiltojen ja luentovierailijoiden käytössä. Viihtyisyyttä on lisätty siirtämällä lukion tauluja kaikkien ihailtavaksi 1. ja 3. kerroksen auloihin. Tampereen taidemuseon kokoelmista saimme lainaksi tauluja opettajainhuoneeseen ja lukion hallinnon tiloihin. Valinnassa meitä opasti museomestari Antti Sompimäki. Oppilaiden toiveiden mukaiset kalusteet saatiin ruokalaan itsenäisyyspäivään mennessä. Joululoman aikana asennettiin lukioomme kauan odotetut uudet verhot.

Vuosi 2015 oli säveltäjämestari Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuosi. Tästä inspiroituneena lukiomme musiikinopettaja Virpi Pitkänen pääsi toteuttamaan haaveensa joulujuhlassa Tuomiokirkossa. "Mielessäni on ollut jo useiden vuosien ajan ajatus, suorastaan haave, toteuttaa Sibeliuksen Opus 1 kokonaisuudessaan Clasun joulujuhlassa. Sibeliuksen Opus 1 koostuu viidestä joululaulusta, sanat ovat Topeliuksen, lukuun ottamatta viidettä laulua, jonka Sibelius sävelsi Wilkku Joukahaisen tekstiin. Opus 1 toteutettiin sillä ajatuksella, että sen kappaleet myötäilevät juhlan kaarta, esityskokoonpanot vaihtelevat, pyritään raikkaaseen ilmaisuun, ja että koko juhlaväki pääsee siihen myös hetkeksi osallistumaan". Juhlassa oli mukana myös opiskelijoiden vanhempia ja koko yleisö oli juhlan jälkeen haltioissaan.

Joukkuelajeissa tuli jälleen menestystä. Lukiomme tytöt tulivat hienosti kolmansiksi Tampereen lukioiden välisessä lentopalloturnauksessa.

Jokavuotisessa Turvallisuuspoliittisessa tietokilpailussa tuli lukiomme tänä vuonna toiseksi. Joukkueessa olivat Julius Elomaa, Joel Kivimäki ja Iida Ahonen. Kilpailun voitti isäntänä toiminut Ylöjärven lukion.

Eetu Pennanen sai kirjapalkinnon tunnustuksena menestyksestä Suomi-Amerikka Yhdistyksen Liiton järjestämässä englanninkielisessä kirjoituskilpailussa. Palkintojenjako tapahtui toukokuussa Yhdysvaltain suurlähetystössä.

Martti Runsten ja Kirsikka Wirtanen palkittiin puolestaan kirjapalkinnolla menestyksestä kirjoituskilpailussa, jonka järjestää vuosittain Finnish-British Society. Osallistujia oli yhteensä 145 opiskelijaa 36 koulusta.

Laura Pietilä menestyi hienosti kansallisessa biologiakilpailussa. Hän sai 4. parhaat pisteet ja pääsee elokuussa Aalto-yliopistoon valmennusryhmään, josta valitaan Suomen osallistujat biologian olympialaisiin (IBO, Yhdistyneet kuningaskunnat - Coventry). Kilpailuun osallistui 529 opiskelijaa 65 lukiosta.

Aleksi Kinnunen voitti III-sarjan 3. palkinnon tiede- ja tekniikka-aiheisessa Tutki-Kokeile-Kehitä 2016 -kilpailussa työllään Joukkoliikennekatu liikenneverkon osana: vaikutukset liikennevirtoihin. Lisäksi Aleksin työ sai tunnustuksena Tekniikan Akateemiset TEK stipendin parhaasta posterista ja ständistä. Tekniikan museo palkitsi Aleksin työn erityismaininnoin: "työ ilmentää hienolla tavalla keksimistä, kekseliäisyyttä ja tekniikan kehitystyötä". Kilpailutyö oli luonnontiedelinjan tutkielma, jonka ohjaajina toimivat opettajat Elina Luoma-aho ja Pasi Ahtola. Palkittu posteri tehtiin erään luonnontiedekurssin yhteydessä, ja sen ohjaajana toimi mikrobiologi Ville Kivisalmi.

Perinteinen leirikoulumatkamme kohdistui lokakuussa Rooman ystävyyskouluun. Opiskelijoita osallistui matkalle 25, ja valvojina toimivat opettajat Tuija Laurikka ja Mari Rauhala. Italialaiset isännät olivat puolestaan vastavierailulla Suomessa tammikuussa.

Joulukuussa osallistui lukiostamme 20 opiskelijaa opintoretkelle Pietariin. Osallistujia oli lisäksi Tammerkosken lukiosta ja Tampereen lyseon lukiosta. Valvojina olivat opettajat Nina Forsblom ja Liisa Brusila (Lyslu).

Maaliskuussa lukiomme järjesti matkan Sveitsiin Geneveen. Päämatkakohteena oli Cernin tutkimuslaitos. Klassillisesta lukiosta leirikouluun osallistui neljä opiskelijaa. Valvojina toimivat fysiikan opettajat Pasi Ahtola ja Minna Saarinen.

Matka Tsekin Trebicin kaupunkiin tapahtui huhtikuussa. Opintoretkeen osallistui 17 opiskelijaa, ja valvojina toimivat opettajat Annukka Suonio ja Tiina Ahde. Matkaa pohjustettiin syksyllä, kun Trebicista tuli neljä opettajaa tutustumaan lukiomme taideaineiden-, luonnontieteiden- ja kielten opetukseen.

Opettajia työllisti lukuvuoden aikana syksyllä 2016 käyttöönotettavan uuden opetussuunnitelman koulukohtaisten kurssien suunnittelu. Tammikuussa pidetyn lauantaisen koulutuspäivän yhteydessä teimme koulukohtaisia tarkennuksia arvojen ja toimintakulttuurin osalta. Lukiomme osallistui lukuvuoden aikana kahteen valtakunnalliseen sähköisen ylioppilaskirjoituskokeen kenraaliharjoitukseen. Syksyllä harjoiteltiin äidinkielen koetta ja kevään harjoituspäivänä oli vuorossa saksan kielen, filosofian sekä maantieteen kokeet. Syksyllä 2016 tapahtuukin historiaa, kun ensimmäiset ylioppilaskokeet muuttuvat sähköisiksi. Valmiudet ovat lukiossamme hyvät, sillä yli kymmenen opettajaa on harjoitellut opiskelijoiden kanssa Abit-ohjelman käyttöä koko lukuvuoden ajan. Varta vasten sähköistä ylioppilaskoetta varten rakennettu luokka Rongansiivessä on toiminut moitteettomasti, ja kokemukset itse Abit-ohjelmasta, jolla koe tehdään, ovat olleet myönteisiä.

Odotukset ensi syksyyn ovat korkealla. Uudet tilat mahdollistavat syksystä 2016 lähtien uusien opiskelijoiden sisäänoton kasvattamisen 30 opiskelijalla. Luonnontiedelinjalaisten osuus heistä on 24. Uudistuksia tulee paljon, eikä pelkästään tilojen käytön suhteen. Pieni jännitys on toki siinä, että onko se "Clasun putki" silloin valmis vai ei. Sen tiedämme varmuudella vasta elokuun 10. päivänä.

Aurinkoista kesää teille kaikille clasulaisille!

Kari Hanninen

Rehtori

Syksy 2014 oli jännittävää aikaa lukiomme yhdyskäytävän rakennushankkeen toteutumisen suhteen. Pelkona oli, että meille toiminnan kannalta välttämätön hanke siirtyisi epämääräiseen tulevaisuuteen ja unohtuisi lopulta kokonaan.

Lukiomme yhdyskäytävä, "Clasun putki", herätti runsaasti mielenkiintoa poliitikkojen keskuudessa. Vaikka kyseessä on pitkän aikavälin investointihanke, halusivat jotkut henkilöt väärin perusteluin rinnastaa sen Hatanpään lukion mahdolliseen lakkauttamiseen ja siitä saataviin mahdollisiin säästöihin. Vuoden 2014 aikana kävivät erikseen tutustumassa hankkeeseen apulaispormestarit Leena Kostiainen, Olli-Poika Parviainen ja Pekka Salmi sekä kaupungin hallituksen jäsen Ilkka Sasi. Tilaajapuolen edustajana lukiossamme vieraili tilaajapäällikkö Pekka Kivekäs. Lopulta saimme Clasun yhdyskäytävän rahoituksen Tampereen kaupungin vuoden 2015 talousarvioesitykseen, ja iloksemme kaupunginvaltuusto myös hyväksyi sen. Näin vuosikausia kestänyt piina vihdoinkin päättyi, ja voimme katsoa valoisin mielin kohti tulevaisuutta. Tästä kuuluu suuri kiitos apulaispormestari Olli-Poika Parviaiselle, joka ajoi vastuullisesti asiaamme eteenpäin. Myös Hatanpään lukion lakkauttamissuunnitelmat hylättiin, mikä olikin ainoa järkevä ratkaisu.

Vanhan, vuonna 1907 valmistuneen Päärakennuksen remontti kesti koko lukuvuoden, ja siitä johtuen siirsimme opetuksen remontin loppuvaiheessa helmikuussa kokonaan Rongansiipeen. Tilojen ahtaus aiheutti omat haasteensa, mutta työskentely sujui hyvässä yhteishengessä. Kevään ylioppilaskirjoituksissa jouduimme käyttämään liikuntasalin lisäksi kahta tavallista luokkatilaa. Huolimatta poikkeavista järjestelyistä ja ensimmäistä kertaa kirjoittaneesta opiskelijoiden suuremmasta ikäluokasta, ylioppilaskirjoitukset saatiin vietyä läpi kommelluksitta. Itse remontti valmistui ajallaan, ja kalustamaan pääsimme jo toukokuun alussa.

Syksyllä 2014 aloitti lukiossamme ensimmäinen ikäluokka, joka suorittaa ylioppilaskokeensa sähköisesti. Syksyllä 2016 tehdään ensimmäistä kertaa maantieteen, filosofian ja saksan kielen ylioppilaskokeet tietokoneilla. Siksi edellytimmekin jokaiselta ensimmäisen vuoden opiskelijalta omien tietokoneiden hankintaa.

Joulukuussa Itsenäisyyspäiväviikolla koko koulu kävi Tampereen työväen teatterissa katsomassa näytelmää Kainon laulu. Koskettava tarina kertoi kahdesta sisaresta, jotka lähetettiin Karjalasta jatkosodan alussa sotalapsina turvaan Ruotsiin. Teatteriesityksessä oli mukana myös runsas joukko opiskelijoiden vanhempia. Vierailu sai runsaasti myönteistä palautetta. Tulisikohan tästä uusi perinne lukioomme, voisiko koko koulu käydä yhdessä teatterissa jatkossakin? Tämä ajatus tuli esille useiden opiskelijoiden ja opettajien suulla.

Remontista johtuen ei lukiossamme ollut varsinaista Itsenäisyyspäiväjuhlaa. Syksyn ylioppilasjuhla pidettiin Hotelli Cumulus Pinjan Olympia-salissa. Itsenäisyyspäiväjuhlaan liittyvä perinteinen vapaudenviestin vaihto oli tässä yhteydessä.

Lukiomme opettajakunta teki marraskuussa viikonloppumatkan Tallinnaan.

Pääkohteena oli Estonia-ooppera ja siellä esitetty ooppera Carmen. Lisäksi kävimme Miehitysmuseossa, jossa tutustuimme esineistöön Viron miehitysajalta sekä kuulimme oppaan esitelmän virolaisten elämästä Neuvosto-Viron aikana. Yhteinen lounas ja kaupunkikierros kuuluivat myös tiiviiseen ohjelmaan. Matka oli osa lukiomme henkilökunnan tykytoimintaa, jonka tarkoituksena on edistää työntekijöiden työssä jaksamista. Lukiomme opiskelijamäärän kasvaessa on lukioomme tullut myös monta uutta opettajaa. Niinpä matka edesauttoi myös opettajia tutustumaan toisiinsa. Osan matkastaan maksoi jokainen henkilö itse.

Englanninopettaja Annukka Suonio oli mukana alueellisen Comenius-hankkeen kouluvierailuilla Jihlavassa, Tsekissä.

Joulukuussa matkusti lukiostamme 20 opiskelijan ryhmä Berliiniin. Valvojina toimivat saksan kielen opettaja Laura Pihkala-Posti ja opinto-ohjaaja Jukka Kinnaslampi. Matkan teemana oli Saksan historia ja kulttuuri sekä Berliinin tarjoamat nähtävyydet tekniikan ja luonnontieteiden aloilta.

Joukkuelajeissa opiskelijamme ovat aina pärjänneet hyvin. Lukiomme tytöt voittivat hopeaa Tampereen lukioiden välisessä lentopalloturnauksessa. Joukkueessa pelasivat Taija Kirstua, Linda Lamminsivu, Ella Pitkänen, Marianna Poranen, Susanna Poranen, Selma Salin, Jonna Sippola ja Anni Sundvall.

Poikien salibandyjoukkue voitti puolestaan kultaa. Joukkueessa olivat Joonas Kostiainen, Lauri Lähdeaho, Tuomas Mäntylä, Teemu Niemi, Ilari Nieminen, Janne-Markus Onnela, Elias (Elmo) Peltonen, Jami Pentinlehto, Iiro Pirhonen, Jesse Saarnio ja Veikko Vuorinen.

Jokavuotisessa Turvallisuuspoliittisessa tietokilpailussa tuli lukiomme joukkue tänä vuonna toiseksi. Joukkueessa olivat mukana Saska Heiskanen, Teemu Niemi ja Jesse Sainio. Kilpailu pidettiin Tampereen lyseon lukiossa, joka kotikenttäedun turvin voittikin kilpailun.

Tuukka Korhonen voitti valtakunnallisen Datatähti-kilpailun ylivoimaisesti täysillä pisteillä. Vastaavassa matematiikkakilpailussa Tuukka sijoittui hienosti seitsemännelle sijalle.

Saksan kielen vaativamman kielidiplomikokeen (DSD2) läpäisivät Oona Koskinen ja Tuomas Rislakki. Alemman kielidiplomikokeen (DSD1) läpäisivät puolestaan Neea Hietanen, Joonas Pirttilä ja Pinja Rauhamäki.

Keväällä jäi eläkkeelle englannin ja saksan kielen opettaja Sinikka Salonen. Sinikan muistamme tunnollisena ja jämptinä opettajana. Erityisesti kiitämme häntä lukiomme Saksan kielidiplomi-opetuksen eteen tehdystä työstä. Olimme valtakunnassa ensimmäisten lukioiden joukossa, jotka antoivat siihen valmentavaa opetusta. Me kaikki toivotamme sinulle oikein hyviä eläkepäiviä!

Syksyllä aloitamme työskentelyn vanhan ja arvokkaan Päärakennuksen uudistuneissa tiloissa. Toivottavasti meistä jokainen näkee silloin pihassa ison montun merkkinä "Clasun putken" rakennustyön alkamisesta.

Rentouttavaa kesälomaa teille kaikille clasulaisille. Festina lente.

Kari Hanninen

Rehtori

Syksy 2013 oli monella tavalla muutosten aikaa Klassillisen lukion historiassa. Saimme peruskoululta vapautuneen vanhan Päärakennuksen kokonaan käyttöömme ja Rongansiivessä kesällä 2013 remontoidut peruskoululta vapautuneet teknillisen työn tilat historian ja yhteiskuntaopin luokiksi. Samassa yhteydessä remontoitiin viisi laboratoriota kokoelmahuoneineen luonnontiedeopetuksen käyttöön.

Ensimmäiset 48 luonnontiedelinjan opiskelijaa aloitti opintonsa syksyllä. Kaksi ensimmäistä jaksoa pitivät sisällään orientoivia opintoja, joiden aikana vierailtiin muun muassa Tampereen teknillisessä yliopistossa ja laserlaitteita valmistavassa Modulight Oy:ssä. Ohjelmaan kuuluivat myös vierailut marraskuussa Helsingin yliopiston kemianlaitokselle ja tammikuussa Aalto-yliopistossa Espoossa pidetyille Tekniikan päiville.

Tampereen teknillisen yliopiston järjestämä kurssi, Luonnontiede tänään, oli ohjelmassa neljännen jakson aikana. Tampereen ammattikorkeakoulun järjestämä kemian kurssi, Laiteanalytiikka, toteutui keväällä viidennessä jaksossa.

Lukiomme entinen opiskelija mikrobiologi Ville Kivisalmi tuli tutuksi jokaiselle luonnontiedelinjan opiskelijalle. Hänen johdolla opiskelijat eristivät oman DNA:nsa ja valmistivat fermentoimalla tempeheä, joka on erittäin suosittu pavuista valmistettava ruoka Kaakkois-Aasiassa. Villen johdolla tunnistettiin myös bakteereja gram-värjäysmenetelmällä, rakennettiin typen kiertokulun tutkimista varten Winogradskyn pylväs sekä tutkittiin nitrifigaatio- ja denitrifigaatiobakteerien toimintaa maaperänäytteistä.

Luonnontiedelinja sai varsin näyttävän alun, ja opiskelijoilta saamamme palaute onkin ollut erinomaista. Suuret kiitokset tästä kuuluu lukiomme luonnontieteiden opettajille Tiina Ahteelle, Pasi Ahtolalle, Minna Saariselle ja Elina Luoma-aholle. Unohtaa ei saa myöskään Tampereen teknillisen yliopiston ja erityisesti professori Mika Valdenin panostusta luonnontiedelinjamme opetussuunnitelman tekemisessä ja sen käytännön toteutuksessa. Lupasimme opiskelijoille elämyksiä ja kokemuksia, ja niitä he ovat varmasti myös kaikki saaneet.

Lukiomme musiikkiteatteri esitti maaliskuussa esityksen Roomeon vuosi. Esitys oli moderni versio Romeon ja Julian rakkaustarinasta, missä tapahtuman juoni sai alkunsa internetin seurustelupalstan kautta. Esitys oli kokonaisuudessaan opiskelijoiden tekemä, ja tekijöinä oli yli 20 opiskelijaa. Poikkeuksellisen lisänsä esitykseen toivat taidokkaat varjoteatteriosiot.

Lukiomme järjesti toukokuussa amerikkalaisen iltapäivän yhteistyössä Helsingin Yhdysvaltojen suurlähetystön, Fulbright Centerin ja Smith Collegesta Klassillisessa lukiossa vierailleen yhdysvaltalaisen professori Rosetta Cohenin kanssa. Tilaisuuden järjestelyistä ja juontamisesta vastasivat Klassillisen lukion opiskelijat Mira Lindholm (12B), Lauri Kaila (12E), Lauri Andersson (12A), Aleksi Vesterinen (13F), Aino Lindström (13E) ja Ella Kaartinen (13C). Tilaisuuteen osallistui myös opiskelijoita Tammerkosken ja Kalevan lukioista. Professori Rosetta Cohen vieraili lukiossamme lehtori Annukka Suonion kutsumana. Vierailu liittyi Cohenin tekemään tutkimukseen englanninopetuksesta eri maissa.

Toukokuun puolivälissä pidettiin jokaisessa Tampereen kaupungin ylläpitämässä lukiossa hyvinvointipäivä. Päivän tarkoituksena oli kannustaa sekä opiskelijoita että henkilökuntaa ajattelemaan hyvinvointiaan ja toisaalta tulevaisuuden lukiota.

Päivä alkoi teemaan liittyvällä pidennetyllä aamunavauksella, jonka jälkeen opiskelijat pohtivat omissa ohjausryhmissään, millainen voisi olla tulevaisuuden lukio vuonna 2020, millaisessa lukiossa kaikilla olisi entistä parempi olla ja miten opiskelijoiden hyvinvointi otettaisiin siellä huomioon. Miltä näyttäisivät lukion yhteiset tilat, millaista opetus olisi ja minkälaisia tapahtumia koulussa järjestettäisiin?

Ryhmien tuotokset laitettiin kaikkien nähtäville käytävän seinälle. Ruokatunnin yhteydessä tarjottiin opiskelijoille ja henkilökunnalle mahdollisuus osallistua rentoutumistilaisuuteen lukiomme juhla-aulassa. Päivän järjestelyistä vastasi lukiomme osalta kuraattori Pia Salonen. Päivä päättyi abiturienttien ja opettajien väliseen jalkapallo-otteluun ja yhteiseen piknikkiin Kaupissa. Illalla järjestettiin vielä Tammerkosken lukiossa hyväntekeväisyyskonsertti.

Toisen vuoden A-saksan opiskelijoiden muodostama 20 opiskelijan ryhmä matkusti lehtori Laura Pihkala-Postin johdolla Saksaan Lübeckiin syyskuussa. Ryhmä osallistui Saksan ulkoministeriön rahoittamaan, Deutsche Auslandgesellschaftin järjestämään viikon mittaiseen kansainväliseen kulttuurien välisen viestinnän pilottiprojektiin.

Perinteinen leirikoulumatkamme kohdistui jälleen lokakuussa Rooman ystävyyskouluun. Opiskelijoita osallistui matkalle 25, ja valvojina toimivat lehtorit Tuija Laurikka ja Anita Ahonen sekä rehtori Kari Hanninen. Antiikin Rooman nähtävyydet ja Pompeijin kaupunki tekivät meihin kaikkiin lähtemättömän vaikutuksen. Italialaiset isännät olivat puolestaan vastavierailulla Suomessa tammikuussa. Opiskelijoiden ja opettajien majoittuminen tapahtui aikaisempaan tapaan perhemajoituksissa.

Pirkanmaan CERN-leirikouluun osallistui viisi opiskelijaa ja kolme opiskelijaa osallistui Opetushallituksen rahoittamalle München Nyt-projektin ekskursiolle Saksaan. Kaksi opiskelijaa osallistui huhtikuussa Tammerkosken lukion järjestämään Pietarin matkaan.

Milja Miettinen (12C) osallistui Suomesta lähetettyyn kymmenen hengen delegaatioon, jonka tehtävänä oli osallistua Berliinissä pidettävään Euroopan nuorten parlamentin Saksan kansalliseen istuntoon toukokuussa.

Saksan suurlähetystön PAD-stipendiaattina (Pädagogischer Austauschdienst-) Neea Hietanen (13A) lähtee kesällä 2014 Saksaan kolmeksi viikoksi. Jussi-Pekka Pouru (12D) sai Pohjola-Nordenin kesäkurssistipendin Ruotsin Grännaan.

Laura Jalonen (10H) voitti lukiolaisille suunnatun valtakunnallisen Pikku-Finlandia kirjoituskilpailun. Kilpailuesseet käsittelivät kirjallisuutta. Lauran valinta kohdistui Dalton Trumbon vuonna 1939 ilmestyneeseen romaaniin Sotilaspoika. Palkintoperusteluissa todettiin, että "tekstistä välittyy kirjoittajan läsnäolo ja omakohtainen tulkinta". Palkinnoksi hän sai kunnian lisäksi 800 euroa.

Pirkanmaan reservipiirien henkisen maanpuolustuksen toimikunta järjesti edellisten vuosien tapaan turvallisuuspoliittisen tietokilpailun Pirkanmaan lukiolaisille. Tampereen klassillisen lukion menestys jatkui aikaisempien vuosien tapaan. Voitto tuli tänä vuonna ylivoimaisella pistemäärällä 29,5, kun toiseksi tullut Lahden yhteiskoulun lukion joukkue sai kokoon 21,5 pistettä. Joukkueeseen kuuluivat Joona Suhonen (11C), Eero Heikkilä (11A) ja Joel Roth (11B).

Keilailun SM-pronssin koulujenvälisissä kilpailuissa saivat Joona Mustaniemi (12C), Elmeri Viuho (12F), Aapo Vilonen (12F), Joonas Kostiainen (12B), Nikolas Jokisalo (10H), Ossi Vainikkala (12F), Antti Koivisto (12B), Antti Rauhala (12D) ja Tommi Leppäniemi (12B).

Mira Lindholm (12B), Emma Mäkinen (12C) ja Roosa Ranta (13E) toivat Clasuun hopeaa Pirkanmaan lukiolaisten pujottelukilpailuissa.

Arno Kuusipalo (10H) sijoittui viidenneksi kansallisessa biologiakilpailussa. Palkinnoksi hän sai opiskelilupaikan BioMediTechistä, joka on Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteinen instituutti.

Joona Suhonen (11C) pääsi hakemaan kirjapalkintonsa Yhdysvaltojen Helsingin suurlähetystöstä menestyttyään Suomi-Amerikka Yhdistysten Liiton kirjoituskilpailussa. Selma Gabbouj (13A) ja Kristo Veeroja (13D) saivat puolestaan Suomalais-Brittiläisten Yhdistysten Keskusjärjestö ry:n kirjoituskilpailussa kirjapalkinnot.

Saksan kielen vaativamman kielidiplomikokeen (DSD2) läpäisivät Eeva Huupponen (12A), Milja Miettinen (12C), Linnea Mäkinen (11C) ja Essi Toivonen (10H). Alemman kielidiplomikokeen (DSD1) läpäisivät puolestaan Neea Hietanen (13A), Joonas Pirttilä (13D) ja Pinja Rauhamäki (13D).

Klassillisen lukion peruskorjauksen jatkosuunnitelma jäi osittain auki keväällä Tampereen kaupunginhallituksen käytettyä veto-oikeuttaan Osaamis- ja elinkeinolautakunnan päätökseen. Kaupunginhallitus hyväksyi päätöksen Päärakennuksen remontin aloittamisesta vielä kuluvan vuoden aikana, mutta päätös rahoituksesta pihapiirissä olevien kahden rakennuksen väliin suunnitellun yhdyskäytävän suhteen tehdään vasta loppusyksyllä. Yhdyskäytävän rakentaminen alkaisi aikaisintaan keväällä 2015. Me kaikki toivomme, että päättäjiltä löytyisi ymmärrystä, rohkeutta ja vastuullisuutta Clasun remonttien suhteen, vaikka kuntatalouden tila ei kovin hyvä tällä hetkellä olekaan.

Keväällä jäi eläkkeelle lukiomme liikunnan- ja terveystiedon lehtori Kaija Lehti. Kaijan muistamme tarkkana ja tunnollisena opettajana, joka on vastannut vuosikaudet lukiomme upeista vanhojenpäivätansseista. Kiitokset Kaija sinulle yhteisistä vuosista. Toivotamme sinulle oikein hyviä eläkepäiviä.

Kiitos teille kaikille clasulaisille kuluneesta työntäyteisestä lukuvuodesta. Nyt siis kesälomille – uudet haasteet odottavat meitä syksyllä.

Aurinkoista kesää!

Lukiomme laajenemisen ensimmäinen vaihe toteutui syksyllä 2013, kun 108 opiskelijan sijaan sisäänottomme oli 155 opiskelijaa. Vaikka lisäys oli melko suuri, tuntui koulun alku sujuvan ihan normaaliin tapaan ensimmäisen vuoden opiskelijoidenkin osalta. Kasvuvauhti jatkuu samanlaisena kahden seuraavan vuoden aikana. Näin lukiomme kasvaa lähitulevaisuudessa 500 opiskelijan opinahjoksi.

Loppusyksyllä saimme koulumme tulevan luonnontiedepainotuksen opetussuunnitelman valmiiksi. Samoin valmistuivat remonttisuunnitelmat molempien pihapiirissä olevien rakennusten ja rakennusten välisen yhdyskäytävän osalta. Luonnontiedelinjan toteutuminen syksystä 2013 alkaen ja remonttien rahoitus varmistuivat meidän kaikkien helpotukseksi lopulta joulukuun lopussa, kun Osaamis- ja elinkeinolautakunta hyväksyi esitykset. Jo ensi syksynä saamme käyttöömme upouudet laboratoriotilat ja peruskoululta vapautuvat teknisentyön tilat.

Tampereen kaupungin ylläpitämissä lukioissa oli lukuvuoden aikana yhteisenä painopisteenä koeviikkojärjestelmän kehittäminen. Työryhmässä lukiotamme edusti apulaisrehtori Mirkka Iivonen. Tavoitteena oli maksimoida oppituntien määrä koeviikon aikana sekä kehittää uusia ajatuksia monipuolisemman arvioinnin toteuttamiseksi. Lukioiden erilaiset koeviikkojärjestelmät innostivat nuoria jopa kirjoittamaan Aamulehden yleisönosastolle. Ensi lukuvuodesta lähtien on jokaisessa Tampereen kaupungin ylläpitämässä lukiossa samanlainen koeviikko, josta jatkossa käytetään nimeä päättöviikko.

Syksystä alkaen on lukiomme ollut mukana tutkimuksessa "Aktiivisia oppimistiloja kieltenopiskeluun: Sosiaalinen media ja pelit osaksi lukion vieraan kielen oppimisen arkea". Ongelmana on ollut pitkään, ettei teknologian käyttö koulussa ole ponnisteluista huolimatta lisääntynyt tavoitteiden mukaisesti. Tampereen yliopiston koordinoima Aktiiviset oppimistilat-hanke, jossa Tampereen kaupunki on hankepartnerina, kehittää ja soveltaa moniaistista ja yhteisöllistä vuorovaikutusteknologiaa oppimiseen ja opetukseen. Teknologisia innovaatioita ja niihin liittyviä pedagogisia ratkaisuja suunnitellaan ja kokeillaan näin opiskelija- ja tarvelähtöisesti erilaisissa opetustilanteissa. Kieltenopetukseen liittyvä osahanke keskittyy erityisesti sosiaalisen median ja muiden interaktiivisten internet-sovellusten sekä pelien opetuskäytön mahdollisuuksien tutkimiseen. Lukiostamme on tutkimuksessa mukana viisi kieltenopettajaa: Laura Pihkala-Posti, Annukka Suonio, Tuija Laurikka, Elina Kiiskinen ja Anita Ahonen.

Kolmannen vuoden opiskelija Teele Jantsikene (10A) ilahdutti meitä keväällä pitämällä konsertin lukiomme juhla-aulassa. Konsertti piti sisällään klassista viulumusiikkia ja kevyempiä lauluja. Säestyksestä ja laulujen lisä-äänistä vastasivat hänen oman perheensä jäsenet. Konsertti oli osa Teelen lukiodiplomin suoritusta, ja yleisöksi oli kutsuttu lukion henkilökuntaa.

Huhtikuussa opiskelijat pitivät yökoulua perjantain ja lauantain vastaisena yönä. Oppilaskunnan järjestämä tapahtuma sujui musiikin kuuntelun ohella erilaisten pelien ja leikkien merkeissä. Osallistujat olivat lähinnä toisen vuoden opiskelijoita.

Joona Suhonen (11C) sijoittui toiseksi Helsingissä pidetyssä lukiolaisten Talousguru 2013 -kilpailussa. Palkinnoksi Joona sai 500 euroa ja lisäksi varmistettua omavalintaisen korkeakoulupaikan.

Jari-Matias Martikainen (12 C) sijoittui kolmannelle sijalle Tampereen Suomalaisen Klubin järjestämässä kirjoituskilpailussa. Kilpailun aihealueet olivat "Mitä suomen kieli ja suomalaisuus merkitsevät minulle?" ja " Nuorisokulttuuri ja suomalaisuus".

Lukiomme osallistui jälleen EU:n järjestämään Juvenes Translatores -kilpailuun. Kustakin maasta voidaan valita vain yksi voittaja, vaikka erinomaisia käännöksiä voi olla useita. Anna-Sofia Suoranta (11D) sai kilpailukäännösten arvostelijoilta erityismaininnan ja onnittelut erinomaisesta käännöksestä.

Lukiomme joukkue, Nooa Jekunen (11C), Janniina Jokinen (10A), Ruben Mikkonen (09H) ja John Mäkelä (11C), voitti lukiolaisten kansallisen Sokrates-väittelykilpailun Nuorten filosofiatapahtuman yhteydessä Helsingissä.

Pirkanmaan reservipiirien henkisen maanpuolustuksen toimikunta järjesti edellisten vuosien tapaan turvallisuuspoliittisen tietokilpailun Pirkanmaan lukiolaisille. Tampereen klassillinen lukio tuli tänä vuonna toiseksi ollen paras tamperelainen lukio. Joukkueeseen kuuluivat Joona Suhonen (11C), Panu Saari (10C) ja Eero Heikkilä (11A).

Lukiomme sai hopeamitalin lukioiden ja ammattiopiston tyttöjen lentopalloturnauksessa. Joukkueessa pelasivat Elina Kiili (10B), Sanni Häkkinen (10A), Anna Vahromejeva (10H), Anni Sundvall (11B), Tuuli Marttila (11B), Maiju Viitanen (11A), Maria Romanova (11B), Taija Kirstua (12B), Marianna Poranen (12D) ja Susanna Poranen (12E). Vastaavasti hopeaa saivat Mira Lindholm (12B), Emma Mäkinen (12C) ja Markus Hautamäki (12A) Pirkanmaan koulujen suurpujottelukilpailun joukkuekisassa.

Saksan kielen vaativamman kielidiplomikokeen (DSD2) läpäisivät Elmo Heikkilä (11A), Kaari Konttila (11D), Heini Lehikoinen (10B), Salla Miettinen (11B) ja Anna Sofia Suoranta (11D).

Maria Maunula (11B), Joona Suhonen (11C) ja Kaari Konttila (11D) osallistuivat Opetushallituksen rahoittaman München Nyt -projektin ekskursiolle Saksaan.

Huhtikuun lopussa saapui lukioomme kaksi opettajaa Saksasta Recklinghausenin kaupungista Hittorf-Gymnasiumin koulusta. Tehtävänä heillä oli kartoittaa mahdollisen yhteistyön mahdollisuuksia ensi lukuvuodesta alkaen. Yhteispalaverit olivat erittäin lupaavia ja niissä virisi monia hyviä ajatuksia laaja-alaisemmankin yhteistyön toteuttamiseksi.

Opetushallitus järjestää edellisten vuosien tapaan kesällä 2013 yhdessä Venäjän Federaation opetus- ja tiedeministeriön ja Moskovan alueen valtion yliopiston sekä Venäjän Federaation Avaruuslentojen komentokeskuksen kanssa venäläis-suomalaisen matematiikan ja fysiikan kesäkoulun. Lukiostamme kesäkouluun osallistuu Jussi-Pekka Pouru (12D). Vastaavasti Kaari Konttila (11D) on valittu Pohjola-Nordenin kesäkurssistipendiaatiksi. Hän pääsee ensi kesänä viikon kestävälle kieli- ja kulttuurikurssille Ruotsiin. Milja Miettinen (12C) voitti Saksan Helsingin-suurlähetystön järjestämässä kirjoituskilpailussa kielikurssimatkan Saksaan kesällä 2013.

Syksyllä jäi eläkkeelle venäjän- ja saksan kielen lehtori Riitta Lumme. Kesällä puolestaan eläköityvät ruotsin kielen lehtori Esko Väyrynen ja lukiomme vahtimestari Jukka Nurmisto. Jokainen teistä on antanut oman tärkeän panoksensa lukiomme eteen. Oikein hyviä eläkepäiviä teille kaikille!
Aurinkoista kesää teille kaikille clasulaisille!

Kari Hanninen

Rehtori

Syksyn ensimmäinen koulupäivä alkoi opiskelijoilla ihmettelyn merkeissä. Lukiomme pääkäytävän ja ATK-luokan ilmeet oli kesän aikana täysin uudistuneet.Käytävälle oli tuotu kahdeksan hengen pöytäryhmiä, pyöreitä pöytiä ryhmätyöskentelyä varten, sohvaryhmiä seurusteluun, kahden hengen väittely-istuinryhmiä ja erillisiä tiedonhakupisteitä. Kaksi professori Eero Aarnion suunnittelemaa design-puuta toimivat tilanjakajina rikkoen käytävän putkimaista vaikutelmaa. Kyseisten puiden tuotosta käytetään osa Perun Andeilla sijaitseviin aluekehityshankkeisiin. Konkreettisesti jokainen myyty puu tuottaa neljä hedelmäpuuta Peruun. Rahoitus muutostöihin saatiin EU-rahoitteisen Avointen oppimisympäristöjen kehittämishankkeen kautta. Hankkeen projektipäällikkönä toimi Anne Suoniemi ja suunnittelijana Jaana Varjolahti Aihio Arkkitehdit Oy:stä. Suunnittelijan tehtävänä oli tuoda moderni ilme lukiorakennukseen. Tässä ainakin onnistuttiin. Näin tiukkoina taloudellisina aikoina täytyy olla kiitollinen, että pääsimme mukaan hankkeeseen ja saimme uusittua vanhentuneita tilojamme. Iloksemme voimmekin todeta, että kaikki EU-raha ei menekään Kreikkaan, vaan näin antiikin hengessä Klassillinen lukiokin on saanut osansa.

Syksyn kohokohta oli lukiomme 110-vuotisjuhla. Opiskelijoiden ja henkilökunnan juhla porrastettiin kahteen eri tilaisuuteen. Lisäksi järjestimme peruskoulun kanssa yhteisen juhlan molempien koulujen opiskelijoiden vanhemmille. Juhlapuhujana toimi peruskoulun lehtori Pasi Takala. Juhlan kunniaksi tarjottiin opiskelijoille ja henkilökunnalle juhlalounas.

Tampereen klassikot ry järjesti oman juhlansa koulumme entisille opiskelijoille ja kutsuvieraille. Juhlapuhujana oli emerituspiispa Juha Pihkala. Molempien juhlapuhujien puheissa korostui syvä pettymys Tampereen kaupungin harjoittamaa koulupolitiikkaa kohtaa, minkä seurauksena Klassillinen koulu lakkautetaan. Koulun toiminta siirtyy Tammerkosken lukiolta vapautuneisiin tiloihin Tammerkosken koulun yhteyteen. Ainoastaan 9. luokan opiskelijat jäävät vanhaan rakennukseen lukuvuoden 2012–2013 ajaksi. Näin päättyy vuosikymmeniä kestänyt hyvä yhteistyö koulujemme välillä. Klassillisen lyseon perinteiden vaaliminen jää tulevaisuudessa lukion harteille.

Tammikuussa järjestettiin lukiossamme oppilaskunnan toimesta presidentin varjovaalit. Ensimmäisellä kierroksella saivat ääniä kaikki ehdokkaat Sauli Niinistön ollessa kuitenkin selvästi kärjessä. Toisella kierroksella oli Niinistön lisäksi mukana Pekka Haavisto. Lopullinen ääntenlaskenta meni jännittäväksi; Haavisto voitti Niinistön lopulta kahdella äänellä. Vaaleihin saivat osallistua kaikki opiskelijat.

Kansainvälinen toiminta oli lukiossamme jälleen aktiivista. Lokakuussa lähti 25 opiskelijaa ystävyyskouluvierailulle Roomaan. Mukana matkustivat lehtori Tuija Laurikka ja lehtori Annukka Suonio. Helmikuussa saapui lukioomme Ranskan ystävyyskoulusta 20 opiskelijaa ja kaksi opettajaa. Lukuvuoden aikana Klassillinen lukio järjesti hiukkasfysiikan verkkokurssin. Kurssi huipentui huhtikuussa järjestettyyn matkaan Cerniin Sveitsiin. Lehtori Minna Saarisen ja lehtori Tiina Ahteen mukana matkalle osallistui yhteensä 20 opiskelijaa, joista peräti seitsemän oli lukiostamme. Toisin kuin kaksi vuotta sitten, tällä kertaa eivät Euroopan yllä leijuneet tuhkapilvet haitanneet leirikoulumatkaa.

Pirkanmaan reservipiirien henkisen maanpuolustuksen toimikunta järjesti turvallisuuspoliittisen tietokilpailun Pirkanmaan lukiolaisille. Kilpailun voitti edellisen vuoden tapaan Tampereen klassillinen lukio. Toiseksi sijoittui Tampereen normaalikoulu. Joukkueeseen kuuluivat Juho Nuutila, Petri Rajala ja Niklas Viitanen. Joukkueita oli yhteensä 16.

Suomi-Itävalta Yhdistyksen ja Suomen saksanopettajat ry:n vuodesta 1990 järjestämä ainekirjoituskilpailu käytiin jälleen syksyllä 2011. Kilpailuun osallistui tällä kertaa 152 saksanopiskelijaa yhteensä 22 lukiosta eri puolelta Suomea. Petri Rajala sijoittui kilpailussa hienosti yhdeksänneksi. Kilpailun palkintojenjakotilaisuus järjestettiin Itävallan Suomen suurlähettilään residenssissä Helsingin Lehtisaaressa.

Saksan kielen alemman kielidiplomin (DSD1) suorittivat lukuvuoden aikana Kaari Konttila, Heini Lehikoinen, Salla Miettinen, Rafail Potiris ja Anna Sofia Suoranta. Vastaavasti vaativamman kielidiplomikokeen (DSD2) läpäisivät Anni Helanti, Mirkka Korpi, Silvia Müller, Otso Norblad, Sonja Ruottunen ja Olli Verkama. Keväällä 2011 vastaavan kokeen suoritti Ilona Virtanen; hänen nimensä unohtui mainita edellisen lukuvuoden vuosikertomuksesta.

Janne Vikelä voitti MAOL ry:n järjestämän kansallisen fysiikkakilpailun loppukilpailun. Palkinnoksi hän sai jo tässä vaiheessa varmistettua opiskelupaikan korkeakoulusta. Rasmus Huotarinen pääsee edustamaan Suomea heinäkuussa järjestettäviin Kemian olympialaisiin Washington D.C.:ssä. Kesällä 2011 vastaava kilpailu pidettiin Istanbulissa, ja silloin lukiomme opiskelija Joona Rissanen sai hienosti pronssia.

Kaari Konttila voitti PAD-stipendimatkan Saksaan neljäksi viikoksi kesällä 2012. Erikoisstipendi myönnetään vuosittain vain neljälle opiskelijalle Suomessa. Stipendin myöntäjä, Pädagogischer Austauschdienst, maksaa kaikki kulut. Valinta perustui oppilaan saksan kielellä tekemään portfolio-tyyppiseen kirjoitelmaan harrastuksistaan ja saksankieliseen haastatteluun valintatilanteessa Helsingissä.

Arno Kuusipalo valittiin Pohjola-Nordenin kesäkurssistipendiaatiksi. Hän pääsee vastaavasti ensi kesänä ilmaiselle viikon kestävälle kieli- ja kulttuurikurssille Ruotsiin. Stipendiaatteja valittaessa kiinnitettiin huomiota seuraaviin seikkoihin: maan eri osien tasainen edustus, ehdokkaiden omat perustelut, opettajien lausunnot ja ennen kaikkea menestyminen lukion ruotsin kielen opinnoissa.

Lukuvuoden aikana jatkui 2013 syksyllä alkavan luonnontiedelinjan opetussuunnitelman teko. Samoin peruskoululta vapautuvien tilojen tulevan käytön suunnittelu ja uusien kalusteiden hankinta työllistivät rehtoreita ja opettajakuntaa. Ensi kesän aikana remontoidaan kaksi isoa opetustilaa vanhan rakennuksen puolelta lukion käyttöön. Varsinaiseen isoon remonttiin päästään käsiksi tulevan lukuvuoden aikana.

Keväällä jäi eläkkeelle lukiossamme pitkään toiminut äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Oili Sainila. Muistamme kaikki Oilin erinomaisena pedagogina ja tärkeänä työyhteisön jäsenenä. Läksiäiset olivat lämminhenkiset ja pitivät sisällään monia erilaisia ohjelmanumeroita, joista mieleenpainuvin oli opiskelijoiden runoesitys. Oikein hauskoja eläkepäiviä sinulle Oili, ja kiitos hyvästä pitkäjänteisestä yhteistyöstä lukiomme kehittämisessä.

Hauskaa kesää teille kaikille clasulaisille!

Kari Hanninen, rehtori

Edellisen lukuvuoden aikana keväällä 2010 lukiomme järjesti hiukkasfysiikan verkkokurssiin liittyvän leirikoulumatkan Cerniin Sveitsiin. Islannin tulivuoresta aiheutunut tuhkapilvi piti matkalaisia pitkään jännityksessä, mutta lopulta matkalle päästiin kuukautta suunniteltua ajankohtaa myöhemmin.

Vastaavasti kuluneen lukuvuoden aikana lokakuussa järjestetty leirikoulumatka Ranskaan oli aivan poikkeuksellinen, sillä ranskalaiset protestoivat laajalla rintamalla eläkeiän nostosuunnitelmia vastaan. Matkalle lähtöä varjosti lisäksi uhka kenttähenkilökunnan lakosta Pirkkalan lentokentällä, mikä olisi estänyt matkatavaroiden saamisen mukaan. Pariisissa lakkoilivat julkisten liikennevälineiden kuljettajat sekä turistinähtävyyksien henkilökunta. Onneksi olimme aina aikaisin aamulla liikkeellä. Eiffeltornin portaita alas kävellessämme huomasimme, että nähtävyys oli jo suljettu muilta turisteilta. Pariisissa seurasimme ihmeissämme kymmenien kilometrien pituisten mielenosoittajien jonojen liikehdintää läpi suurkaupungin. Luotijuna Pariisista Nantesiin oli peruttu, mutta onnekkaasti saimme paikat seuraavasta junasta. Paikanpäällä La Roche sur Yonissa loppui polttoaine, sillä öljynjalostamoiden työntekijät lakkoilivat. Julkisen koulun opiskelijat osallistuivat mielenosoituksiin agitoiden mukaansa yksityisen ystävyyskoulumme opiskelijoita koulun aidan toisella puolella. Paluumatkaa varten Pariisin Charles de Gaullen lentokentälle varasimme lähtöpäivää edeltävänä iltana oman linja-auton, sillä kaikki junayhteydet oli tuolloin peruttu.

Matkalle osallistui 15 opiskelijaa valvojina rehtori Kari Hanninen ja lehtori Hannu Sinisalo. Pienistä vastoinkäymisistä huolimatta saimme vietyä koko matkaohjelman läpi suunnitelmien mukaan. Matka oli antoisa, ja pääsimme paikan päällä tutustumaan ihmisten tapaan toimia aktiivisina kansalaisina. Ihmetellä täytyy ranskalaisten ihmisten arkisen rauhallista suhtautumista lukuisten lakkojen aiheuttamiin ongelmiin tavallisten ihmisten elämässä. Viva la France!

Helmikuussa saapui Rooman ystävyyskoulusta vieraiksemme 25 opiskelijaa ja kaksi opettajaa. Vastaavasti tulevana syksynä meiltä lähtee ryhmä Roomaan.

Tämän lukuvuoden hiukkasfysiikan verkkokurssiin liittyvälle Cernin leirikoulumatkalle osallistuivat Maija Aasla, Sami Kattelus, Janne Vikelä ja Anna-Pauliina Iivonen. Maaliskuussa järjestetyn matkan järjestävänä osapuolena oli tällä kertaa Hervannan lukio.

Opetushallitus järjestää kesällä 2011 yhdessä Venäjän Federaation opetus- ja tiedeministeriön ja Moskovan alueen valtion yliopiston sekä Venäjän Federaation Avaruuslentojen komentokeskuksen kanssa venäläis-suomalaisen matematiikan ja fysiikan kesäkoulun. Lukion opettajille ja lahjakkaille lukiolaisille pidettävä kesäkoulu järjestetään Venäjällä Moskovan alueella. Lukiostamme kesäkouluun osallistuu István Rytkönen. Ilmoittautuneita oli yhteensä 103, ja heistä vain 27 valittiin osallistujiksi.

Pirkanmaan reservipiirien henkisen maanpuolustuksen toimikunta järjesti turvallisuuspoliittisen tietokilpailun Pirkanmaan lukiolaisille. Kilpailun voitti Tampereen klassillinen lukio. Joukkueeseen kuuluivat Hannes Isotalo, Joakim Roth ja Niko Ruostetsaari. Kilpailuun osallistui joukkueet peräti 15 lukiosta.

Tyttöjen jalkapallojoukkue voitti kultaa edellisen vuoden tapaan Tampereen lukioiden välisessä jalkapalloturnauksessa. Joukkueessa pelasivat Noora Niemi, Heini Suksi, Salla Jortikka, Kiia Mäenpää, Viivi Ahomäki, Sanna Koskinen, Inna Rokosa, Jenni Formulahti ja Rosa Tervonen. Vastaavasti tyttöjen lentopallojoukkue sai hienosti pronssia. Joukkueessa oli mukana Elina Häkkinen, Sanni Häkkinen, Karoliina Salonen, Anna Vahrameeva, Sanna Kuisma, Elina Kiili, Janniina Jokinen, Krista Matikainen ja Sanna Koskinen. Perinteiseen tapaan rehtori tarjosi mitalikahvit pelaajille.

Valtakunnallisessa fysiikkakilpailussa marraskuussa Janne Vikelä sijoittui perussarjassa toiseksi. Palkinnoksi hän sai matkan Cerniin.

Joona Rissanen sijoittui kolmanneksi valtakunnallisessa kemiakilpailussa ja Janne Vikelä vastaavasti kuudenneksi valtakunnallisessa matematiikkakilpailussa, vaikka osalistui toisen vuoden opiskelijana kolmannen vuoden opiskelijoiden sarjaan. Rasmus Huotari sijoittui kolmannelle sijalle valtakunnallisessa biologian kilpailussa ja lunasti paikan Olympiavalmennuksessa.

Jenni Huhtalalle ja Petri Rajalalle myönnettiin palkinto hyvästä menestyksestä Suomi-Amerikka-yhdistyksen järjestämässä englanninkielisessä ainekirjoituskilpailussa, jonka palkintojenjakotilaisuus järjestettiin Yhdysvaltain suurlähetystössä. Suomi-Itävalta-yhdistyksen järjestämässä kirjoituskilpailussa puolestaan palkittiin Sonja Ruottunen. Palkintojenjakotilaisuus järjestettiin Itävallan suurlähetystössä.

Tampereen klassillinen lukio sai syksyllä 2008 Saksan liittotasavallan opetusministeriöstä luvan järjestää saksan kielen kielidiplomikokeita. Kuluneen lukuvuoden aikana pidetyissä kokeissa alemman tason kokeen suoritti ainakin 29 opiskelijaa, joista Klassillisen lukion opiskelijoita on mahdollisesti neljä. Ylemmän tason kokeen suorituksia oli yhteensä 25. Heistä Klassillisen lukion opiskelijoita olivat Oskari Burri, Elina Häkkinen, Maaria Koski, Netta Malinen ja Petri Rajala.

Lukiomme tarjosi marraskuussa liikuntasalin Tampereen ev.lut. seurakuntien seurakuntavaalien ja seurakuntayhtymän yhteisten kirkkovaltuuston vaalien ennakkoäänestyspaikaksi. Tavoitteena oli lisätä erityisesti 16- ja 17- vuotiaiden uuden äänestysikäluokan äänestysaktiivisuutta.
Lukuvuoden aikana lisääntyi älytaulujen käyttö, kun opettajille tarjottiin lisää koulutusta. Syksyllä hankitaankin niitä 2-3 kappaletta lisää. Näin toteutamme omalta osaltamme Tampereen kaupungin lukiotoimen tieto- ja viestintätekniikan strategiaa. Pieni askel kohti sähköistä toimintakulttuuria tapahtui neljännen jakson jälkeen, kun uusintakokeisiin ilmoittautuminen tapahtui ensimmäisen kerran e-lomakkeen avulla.

Lukuvuoden aikana laadittiin suunnitelmat lukiorakennuksen pääkäytävän ja ATK-luokan kalustuksen uusimiseksi. Toteutus tapahtuu kesäloman aikana. Rahoitus saatiin Avointen oppimisympäristöjen kehittämishankkeen (AVOKI) kautta. Hankkeen tavoitteena on oppilaitoksen kirjaston tai muun sopivan tilan innovatiivinen kehittäminen avoimeksi ja viihtyisäksi oppimisympäristöksi, jossa tärkeinä päämäärinä ovat monimuoto-opetuksen ja omaehtoisen opiskelun tukeminen, tiedonhallintataitojen ja tietoteknisten taitojen kehittäminen, mediataitojen ja informaatiolukutaidon kehittäminen sekä opiskelijoiden viihtyvyyden ja koulujen vetovoimaisuuden lisääminen. AVOKI-hankkeen rahoitus tulee lähes kokonaan Euroopan aluekehitysrahaston kautta.

Syksyllä alkoi lukiomme laajentumisen suunnittelu tilatyöryhmän ja luonnontiedepainotusta valmistelevan opetussuunnitelmatyöryhmän toimesta. Laajentuminen luo meille aivan uusia mahdollisuuksia vastata lukiona tulevaisuuden haasteisiin. Uusien monipuolisten tilojen lisäksi tulemme kehittämään edelleen luonnontieteiden opetusta mahdollisen Tampereen kaupungin virallisen painotuksen puitteissa. Tärkeimpänä yhteistyökumppanina meillä tulee olemaan Tampereen teknillinen yliopisto, joka tarjoaa tulevaisuudessa opiskelijoillemme monipuolisia poikkitieteellisiä lukiolaisille räätälöityjä kursseja. Kehitystyö tiivistyy erityisesti seuraavan lukuvuoden aikana. Sisäänottomme kasvaa syksystä 2012 alkaen, ja varsinainen luonnontiedelinja alkaisi syksyllä 2013. Muutosmyönteinen ilmapiiri vallitsee vahvana koko opettajakunnassa. Me kaikki katsomme kohti tulevaisuutta innostuneen avoimin mielin.

Lukiomme pitkäaikainen psykologian ja filosofian lehtori Soile Puntanen jäi eläkkeelle syyskuun alussa. Soilen levollista olemusta ja vahvaa panostusta lukiomme opetus- ja oppilashuoltotyössä jäämme kaikki kaipaamaan. Oikein lokoisia eläkepäiviä sinulle Soile meiltä kaikilta clasulaisilta.

Suuret kiitokset kaikille opiskelijoille, heidän huoltajilleen, koko koulun henkilökunnalle ja kaikille yhteistyötahoille kuluneesta lukuvuodesta

Kari Hanninen, rehtori

Lukukauden alkua varjosti maailmalta kantautuneet huolestuttavat uutiset sikainfluenssan leviämisestä. Klassillisessa lukiossa varauduttiinkin hyvissä ajoin toiminnan ylläpitämiseen mahdollisen pandemian varalta. Opiskelijat ja henkilökunta kiinnittivät erityistä huomiota käsihygieniaan ja oikeaan yskimistapaan. Vieraita ei tervehditty kättelemällä. Opettajat suunnittelivat oppituntinsa kirjallisessa muodossa aina viikon eteenpäin, jotta opiskelijoiden opiskelu varmistuisi tilanteessa, jossa suuri joukko opettajista olisi sairastunut. Samoin kurssikokeet laadittiin hyvissä ajoin ennen koeviikkoa. Opiskelijoille suoritettiin joukkorokotukset joulukuussa. Onneksi sikainfluenssaan sairastuneiden määrä jäi vain muutamiin henkilöihin – vältyimme laajalta yhteisötartunnalta.

Marraskuussa saimme iloisia uutisia Vilnasta Liettuasta. Lukiomme kehittämä asiantuntijaverkostomalli, joka mahdollistaa reaaliaikaisen videoyhteyden asiantuntijoihin oppituntien aikana, voitti pääpalkinnon European Schoolnetin eLearning -kilpailussa. Hakemuksia jätettiin yhteensä yli 700 Euroopan eri kouluista. Palkinnoksi saimme 37 kannettavaa tietokonetta ja 2500 € rahaa.

Tammikuussa saimme viisi uutta älytaulua, ja jokainen opettaja sai peruskoulutuksen niiden käytöstä. Älytaulujen monipuolinen pedagoginen hyödyntäminen edellyttää kuitenkin paljon työtä ja lisäkoulutusta tulevina lukuvuosina. Kuitenkin ilmassa on jo nyt havaittavissa avointa innostuksen virettä saamiimme uusiin laitteisiin ja niiden tuomiin mahdollisuuksiin. Menemmekin siis avoimin mielin kohti uuden opetusteknologian luomia haasteita.

Lukiomme kirjasto karttui huomattavan lahjoituksen myötä. Klassillinen lukio on kiitollisuudella saanut vastaanottaa entisen oppilaan Aulis Hellstenin testamentillaan jättämän mittavan kirjakokoelman.

Kansainvälinen toiminta oli lukiossamme perinteiseen tapaan aktiivista. Lokakuussa lähti 20 opiskelijaa ystävyyskouluvierailulle Roomaan. Mukana matkustivat lehtori Tuija Laurikka ja lehtori Kari Talikainen. Marraskuussa toteutettiin Opetushallituksen rahoituksella kurssimatka Rhabbanus-Mauris-Gynasiumiin St.Ottilieniin Saksaan. Matkalle osallistui kahdeksan opiskelijaa ja valvojana toimi saksan opettaja Elina Kiiskinen. Mukana oli myös opiskelijoita Tampereen lyseon lukiosta ja Messukylän lukiosta. Helmikuussa saapui lukioomme Ranskan ystävyyskoulusta 15 opiskelijaa ja kaksi opettajaa. Lukuvuoden aikana Klassillinen lukio järjesti hiukkasfysiikan verkkokurssin. Kurssi huipentui toukokuussa matkaan Cerniin Sveitsiin. Islannin tulivuoresta aiheutunut tuhkapilvi siirsi matkaa kuukaudella alkuperäisestä suunnitelmasta. Lehtori Tiina Ahteen ja lehtori Minna Saarisen mukana matkalle osallistui yhteensä 20 opiskelijaa yhdestätoista Pirkanmaalla toimivasta lukiosta.

Kevätlukukaudella järjestettiin Tammerkosken lukion kanssa kansainvälisten asioiden Global.me -kurssi. Opetuksesta kurssilla vastasivat Aiesec -opiskelujärjestön eri alojen opiskelijat. Opetuskieli oli englanti ja kurssille osallistui lukiostamme viisi opiskelijaa.

Kristian Asti (08A) osallistuu kesällä 2010 Moskovassa järjestettävään venäläis-suomalaiseen avaruusfysiikan kesäkouluun ja vastaavasti Rasmus Huotari (09B) osallistuu niin ikään kesällä Moskovassa järjestettävään venäläis-suomalaiseen matematiikan ja fysiikan kesäkouluun. Kyseisille kursseille pääsy edellyttää erityistä matemaattis-luonnontieteellistä lahjakkuutta. Kustannuksista vastaa Opetushallitus.

Euroopan unionin laajuinen Juvenes translatores -kilpailu järjestettiin marraskuun lopussa. Tehtävänä oli suorittaa käännösteksti kahden etukäteen valitun Euroopan unionin virallisen kielen välillä. Kokeen järjestely oli haastava, sillä koe suoritettiin samanaikaisesti kaikissa kokeeseen osallistuneissa kouluissa eri puolilla Eurooppaa. Netta Maliselle (08B) myönnettiin kunniamaininta kyseisessä kilpailussa. Hän suoritti käännöksen ruotsin kielestä suomen kieleen. Kokeen järjestelyistä vastasi lehtori Annukka Suonio.

Lukiomme järjestämiin Saksan kielidiplomikokeisiin (Deutsche Sprachdiplom I ja II) osallistui yhteensä 30 opiskelijaa Tampereen eri lukioista. Klassillisesta lukiosta kielikokeen (DSD II) läpäisivät Ida-Emilia Mäkipää (06H), Anna Hollingsworth (07A), Oona Korhonen (07C) ja Marco Mitzayian-Tafty (08B). Lisäksi alemman tason kielikokeen (DSD I) suorittivat Elina Häkkinen (08A), Netta Malinen (08B), Maaria Koski (09A), Oskari Burri (09B) ja Petri Rajala (09C). Suomi-Itävalta-yhdistyksen järjestämässä kirjoituskilpailussa puolestaan palkittiin Elina Häkkinen (08A) ja Netta Malinen (08B). Palkintojenjakotilaisuus järjestettiin Itävallan suurlähetystössä. Antti Kuosmanen (09B) palkittiin Finnish-British Society ry:n järjestämässä kirjoituskilpailussa. Mia Jokiselle (07A) myönnettiin palkinto hyvästä menestyksestä Suomi-Amerikka -yhdistyksen järjestämässä kirjoituskilpailussa, jonka palkintojenjakotilaisuus järjestetään Yhdysvaltain suurlähetystössä.

Tyttöjen jalkapallojoukkue voitti kultaa Tampereen lukioiden välisessä jalkapalloturnauksessa. Loppuottelussa kukistui Messukylän lukion joukkue.

Kulunutta lukuvuotta varjosti maailmantalouden tilan heikkeneminen ja sen vaikutukset lukiomme toimintaan. Säästösyistä pieni osa opetuksesta jouduttiin järjestämään 36 opiskelijan ryhmissä, ja kaikkia valinnaisia kursseja emme voineet tarjota. Onneksi opettajien lomautuksilta säästyttiin ainakin toistaiseksi. Säästötoimet jatkuvat myös tulevan lukuvuoden aikana.

Tampereen kaupunki päätti keväällä laajasta kouluverkkouudistuksesta. Tammerkosken lukion ja Kaarilan lukion toiminta siirtyy Sampolan tiloihin. Vastaavasti Klassillinen koulun toiminta sulautetaan Tammerkosken koulun yhteyteen, ja Klassillinen lukio laajenee vaiheittain pihapiirissä ottamalla käyttöön peruskoululta vapautuneita tiloja vanhasta rakennuksesta.

Tulevaisuudessa lukiomme koko lähes kaksinkertaistuu. Edellä mainitut muutokset astuvat voimaan syksyllä 2012. Tämä suuri muutos ja uudet säästötoimet kuntataloudessa ovat niitä asioita, jotka osaltaan ohjaavat tulevien lukuvuosien suunnittelua ja toimintaa meillä täällä Clasussa. Olemme isojen tulevaisuuden haasteiden edessä – hyvällä yhteistyöllä me selviämme niistä kunnialla. Lämpimät kiitokset kaikille opiskelijoille, heidän huoltajilleen, koulun koko henkilökunnalle ja kaikille yhteistyötahoille kuluneesta lukuvuodesta.

Kari Hanninen, rehtori

Konnichiwa, mina-san ogenki desu ka? Kyoo mo isshoogenmei ni benkyoo shimashyoo! Suwatte kudasai! Näillä sanoilla japanin kielen opettaja Erkki Ikäläinen tervehti hiljaa paikoillaan seisovia opiskelijoitaan jokaisen oppitunnin alussa. Japanin kielen ja kulttuurin opetus alkoi Klassillisessa lukiossa syksyllä 2008. Opetus laajenee tulevana lukuvuotena, jolloin tarjolla on peräti neljä kurssia. Japania opetetaan intensiivimenetelmällä, jolloin oppitunnit on puristettu kerran kuussa kahden illan paketiksi tai viikonlopuksi. Tämä järjestelyn ansiosta myös muiden lukioiden opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua kurssille. Japanin kieli onkin herättänyt laajaa kiinnostusta, ja moni kurssilaisista on lähdössä vaihto-opiskelijaksi Japaniin.

Lukuvuoden aikana tarjosimme myös ensimmäisen kerran alkavan venäjän kielen opetusta. Kielitarjontaa täydensi saksan kielellä annettu yhteiskuntaopin kurssi Geschichte de Europäischen Integration; Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni. Opettajana toimi Elina Kiiskinen. Saksankielisen opetuksen tarjonta laajenee tulevaisuudessa historian kurssien osalta.

Lukiossamme alkoi jo keväällä 2008 opetushallinnon rahoittama asiantuntijaverkosto-projekti. Tavoitteena on kehittää toimintamalli, jossa ulkopuoliset asiantuntijat eri toimialoilta kuten teollisuus, elinkeinoelämä, politiikka, julkinen hallinto, yliopistot ja korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja järjestöt, voisivat osallistua reaaliajassa opetustilanteeseen videoneuvottelulaitteiden avulla. Lukuvuoden aikana olemme luoneet verkkopalvelun, johon asiantuntijat ovat voineet ilmoittautua, ja josta opettajat löytävät helposti omien oppituntiensa teemoihin sopivat vierailijat. Pilottikokeilut suoritettiin lukuvuoden aikana äidinkielen, yhteiskuntaopin, fysiikan, kemian ja biologian oppitunneilla. Mielenkiintoisin vierailija oli Tampereen kaupungin pormestari Timo P. Nieminen, joka vieraili yhteiskuntaopin tunnilla. Aiheena oli päätöksen teko kunnassa ja kuntatalous. Projektikoordinaattorina toimii Milla Halme. Projekti jatkuu tämän vuoden loppuun asti. Lukiossamme ideoitua ja kehiteltyä toimintamallia esiteltiin keväällä Hämeenlinnassa pidetyssä Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 20-vuotisjuhlakonferenssissa, jossa se herätti suurta valtakunnallista mielenkiintoa.

Tampereen klassillinen lukio sai syksyllä 2008 Saksan liittotasavallan opetusministeriöstä luvan järjestää saksan kielen kielidiplomikokeita (Deutsches Sprachdiplom I-II). Syksyllä pidettyyn kokeeseen (DSD II) osallistui yli 20 opiskelijaa eri lukioista. Kaksiosaisen kokeen loppuun asti suorittaneita oli 16 opiskelijaa. Klassillisesta lukiosta kielikokeen läpäisivät Anna-Kreetta Korhonen (05H), Teemu Norrbacka (05H), Kristian Latvala (06B), Nadia Lindfors (06C), Henrik Oksanen (06C), Markus Räsänen (06D), Gianmarco Suomi (06D) ja Oona Korhonen (07C). Lisäksi alemman tason kielikokeen (DSD I) suoritti Anna Hollingsworth (07A). Kielidiplomiin valmistavaa opetusta antoivat edellisten vuosien tapaan Heinrich Heinrichsen Helsingin Saksalaisesta koulusta ja saksan kielen opettaja Elina Kiiskinen. Järjestelyistä vastasi lehtori Sinikka Salonen. Vaativamman kielidiplomikokeen läpäisy mahdollistaa haun Saksan yliopistoihin.

Jaan Esken (08D) voitti Englannin matkan Finnish-British Society ry:n järjestämässä kirjoituskilpailussa. Suomi-Itävalta Yhdistyksen järjestämässä kirjoituskilpailussa puolestaan palkittiin Kristian Latvala (06B) ja Hanna Pirkkanen (06C). Lassi Helanti (06A) sijoittui jaetulle toiselle sijalle kansallisessa biologiakilpailussa ja edustaa Suomea heinäkuussa Japanin Tsukubassa pidettävissä biologian olympialaisissa. Tyttöjen jalkapallojoukkue sai pronssimitalin syksyllä pidetyssä lukioiden välisessä jalkapalloturnauksessa. Pojat voittivat puolestaan keväällä lukioiden välisen pesäpalloturnauksen.

Lokakuussa lähti 16 opiskelijaa ystävyyskouluvierailulle Ranskaan. Mukana matkustivat lehtori Terhi Rautio ja rehtori Kari Hanninen. Vastaavasti helmikuussa saapui lukioomme Rooman ystävyyskoulustamme 21 opiskelijaa ja kaksi opettajaa. Paavo Kaipila (07A) ja Jaakko Lepomäki (07B) osallistuivat maaliskuussa hiukkasfysiikan tiedeleirille, joka pidettiin CERN:ssä Sveitsissä. Huhtikuussa kuusi opiskelijaa osallistui Tammerkosken lukion järjestämälle leirikoulumatkalle Madridiin Espanjaan.

Tampereen klassillinen lukio on ollut mukana Helsingin yliopiston ja Helsingin kauppakorkeakoulun tutkimusprojektissa "svenska på toppen". Tutkimus pyrkii selvittämään, mitkä eri tekijät edesauttavat opiskelijoiden menestystä ylioppilastutkinnon toisen kotimaisen kielen kokeessa. Tutkimuksessa on mukana neljä suomenkielistä lukiota. Klassillinen lukio valittiin mukaan ylioppilastutkinnon ruotsin kielen kokeissa useana vuonna saavuttamiensa erinomaisten tulosten johdosta. Helsingin yliopiston tutkijat haastattelivat lukuvuoden aikana lukiomme ruotsinopettajia, rehtoria ja toisen vuoden opiskelijoita sekä seurasivat ruotsin kielen oppitunteja. Tutkimuksen loppuraportin odotetaan valmistuvan vuonna 2011.

Lukuvuoteen mahtui jälleen paljon uutta ja mielenkiintoista - jopa tulevaisuuteenkin suuntaavaa. On tärkeä asia, että lukiossamme vallitsee myönteinen asenne koulumme kehittämiselle. Meillä on vahva usko siihen, että pystymme tulevaisuudessakin vastaamaan hyvin yhteiskunnan lukiokoulutukselle asettamiin haasteisiin

Lukuvuoden aikana oli havaittavissa ilmassa myös hieman historian havinaa. Syksyllä paljastettiin näyttävästi edesmenneen Tampereen klassillisen lyseon rehtorin Eino Lähteenmäen reliefi Tampereen Rautatieasemalla. Tapahtuma liittyy yksittäisen henkilön tekemään urotekoon, jolla on saattanut olla merkitystä myös koko kansakuntamme tulevaisuuteen. Tapahtumasta kerrotaan vielä tarkemmin lukion vuosikertomuksessa.

Lämpimät kiitokset kuluneesta lukuvuodesta kaikille opiskelijoille, heidän huoltajilleen, koulun koko henkilökunnalle ja kaikille yhteistyötahoille. On aika siirtyä kesälaitumille.

Kari Hanninen, rehtori

Japaninkielen oppitunti:

Konnichiwa, mina-san ogenki desu ka? Kyoo mo isshoogenmei ni benkyoo shimashyoo! Suwatte kudasai!

Suomennos: Hyvää päivää, voitteko kaikki hyvin? Yritetäänpä taas tänään opiskella oikein innokkaasti! Istukaa olkaa hyvät!

Rehtori Eino Lähteenmäen reliefin paljastus Tampereen rautatieasemalla

Tampereen Klassikot ry. paljasti 31.10.2008 rautatieaseman asemahallissa rehtori Eino Lähteenmäen reliefin. Paljastuspuheen piti Klassikoiden puheenjohtaja piispa Juha Pihkala (yo Clasusta 1961). Reliefin on suunnitellut graafikko Pertti Ollikka (yo Clasusta 1971). Aloitteen reliefistä teki entinen valtakunnansovittelija Paavo J. Paavola (yo Clasusta 1954). Eino Lähteenmäki oli Tampereen Klassillisen lyseon rehtori vuosina 1934-1956. Tampereen Klassikoiden lahjoittaman reliefin otti vastaan VR:n aluejohtaja Pekka Söderling. Arvokkaassa tilaisuudessa nuoret airuet Anni Helanti ja Jaakko Lepomäki edustivat tyylikkäästi rehtori Kari Hannisen johtamaa Klassillista lukiota.

Rautatieasemalta siirryttiin juhlaa jatkamaan Klassilliselle koululle. Siellä saatiin kuulla useita puheita ja lehtori Virpi Pitkäsen oppilaiden laulu- ja musiikkiesityksiä. Apulaisrehtori Pasi Takalan tervehdyspuheenvuoro käsitteli Klassillisen lyseon historiaa ja Tampereen Klassikot ry:n toimintaa. Paavo J. Paavola piti puheen reliefi-hankkeesta ja sen etenemisestä. Asian toteuttaminen vaati sitkeitä neuvotteluja niin VR:n, Liikenneministeriön kuin myös Puolustusministeriön kanssa. Puolustusministeriön tervehdyksen juhlaan toi viestintäjohtaja Jyrki Iivonen. Insinööri Seppo Lähteenmäki muisteli omassa puheenvuorossaan isäänsä Eino Lähteenmäkeä. Muistelulinjoilla jatkoivat myös Lähteenmäen sukua edustaneet johtaja Juha Karimaa ja toimitusjohtaja Heikki Lehtinen. Mannerheim-suvun tervehdyksen juhlaan toi kreivi Carl Gustaf Mannerheim.

Reliefin paljastukseen liittyvät tärkeimmät nimet ovatkin juuri Lähteenmäki ja Mannerheim. Ylipäällikkö C.G.E. Mannerheimin junamatka Helsingistä Vaasaan 18. tammikuuta 1918 olisi voinut katketa hyvinkin ikävästi ilman Eino Lähteenmäen ripeää toimintaa. Mannerheim matkusti tuolloin turvallisuussyistä väärennetyllä passilla. Hän esiintyi kauppias Malmbergina. Venäläinen sotilaspartio nousi Tampereella junaan tarkistamaan junan matkustajia. Malmbergin hyvä venäjän kielen taito sai venäläiset sotilaat epäilevälle kannalle. Kuka tuo mies oikein oli? Mannerheim tivasi:" Olen kauppias ja osaan monia kieliä." Venäläiset eivät uskoneet selitystä. He komensivat Malmbergin lähtemään kanssaan esikuntaan. Väärä passi noihin aikoihin olisi saattanut merkitä hengen menoa. Tilanteen tuli kuitenkin pelastamaan viime hetkellä nuori keskenkasvuinen rautateiden virkamies koppalakki päässä. Hän sai venäläiset vakuuttumaan, että kauppias Malmbergin asiat olivat kunnossa. Mannerheimin selviytyminen oli hiuskarvan varassa. Hänen pelastajansa, se rautateiden virkamies, oli myöhemmin yli 20 vuotta (1934-1956) Klassillisen lyseon rehtorina toiminut Eino Lähteenmäki. Urotyö tuli julki Mannerheimin muistelmissa vuonna 1951. Sen jälkeen kansalle selvisi pelastajan henkilöllisyys. Urotyöstään Lähteenmäelle myönnettiin I luokan Vapaudenristi miekkoineen (ensimmäisenä siviilihenkilönä!). Tekoaan Lähteenmäki kommentoi myöhemmin vaatimattomaan tapaansa: "No, pitihän sitä auttaa... kiipeliin se olisi muuten joutunut. Niin ja mekin!"

Rehtori Kari Hannista ja Klassillisen lukion nykyoppilaita ja opettajia tervehtien ja menestystä toivottaen Tampereen Klassikot ry./ sihteeri Pasi Takala (yo Clasusta 1971)

Kulunutta lukuvuotta voisi kuvata lyhyesti tieto- ja viestintätekniikan läpimurroksi. Kaupungin lukiokoulutuksen tieto- ja viestintätekniikan strategia 2007-2011 julkaistiin elokuussa 2007. Jokaisen lukion tuli laatia tämän pohjalta oma kolmivuotinen TVT -suunnitelma sekä edelleen yksityiskohtaisempi opetuskäytön toteutussuunnitelma lukuvuodeksi 2007-2008. Sähköisen Moodle-oppimisalustan käyttö lisääntyi lukuvuoden aikana huimasti. Hiihtoloman jälkeen otimme käyttöön Tampereen lukioiden intranetin. Lähes jokaisella oppitunnilla käytetään tietokonetta, dokumenttikameraa ja datatykkiä. Myös kannettavat langattomassa verkossa olevat tietokoneet ovat olleet jatkuvassa käytössä. Voidaankin todeta, että tieto- ja viestintätekniikka on oleellinen osa nykylukion arkipäivää.

Kansainvälinen toiminta oli lukiossamme edellisten vuosien tapaan aktiivista. Lokakuun alussa lähti 26 opiskelijaa Roomaan. Valvovina opettajina toimivat lehtorit Tuija Laurikka ja Tiina Ahde. Vastaavasti helmikuussa saapui vierailulle Ranskan ystävyyskoulusta 20 opiskelijaa kahden opettajan kanssa. Tiedeleirille Cerniin Sveitsissä osallistuivat Tuomas Rintamäki (06D) ja Lassi Helanti (06A). Ida-Emilia Mäkipäälle (06B) tarjoutuu kesällä 2008 mahdollisuus osallistua venäläis-suomalaiseen matematiikan kesäkouluun Moskovassa. Vanhojenpäivänä helmikuussa saapui 23 hengen ryhmä kasvatustieteen opiskelijoita Japanista. Suomen lukiolaitoksen esittelyn ja koulun tiloihin tutustumisen lisäksi he seurasivat matematiikan ja englannin kielen oppitunteja. Erityisesti englannin kielen oppitunnilla käytetyt tekniset laitteet, kuten dokumenttikamera, datatykki, langattomat kuuntelulaitteet ja kannettavat tietokoneet tekivät heihin suuren vaikutuksen. Vierailijoiden mielestä oppitunnit lukiossamme muistuttivat lähinnä heidän korkeakouluopiskeluaan.

Heinrich Heinrichsen, Fachberater für Deutsch, kävi Helsingin Saksalaisesta koulusta pitämässä lukiossamme keskusteluharjoituksia saksan kielellä. Oppitunneille osallistui myös muiden lukioiden opiskelijoita, joilla on tavoitteena kielidiplomin suorittaminen. Syksyllä pidetyn Sprachdiplom II -kielikokeen läpäisi erinomaisin tiedoin lukiomme opiskelija Ida-Emilia Mäkipää (06B). Kielikokeeseen valmistautumisen tukemiseksi saimme Saksan liittotasavallan opetusministeriöltä lahjoituksena yhdeksän kappaletta sanakirjoja. Helpottaaksemme Pirkanmaan opiskelijoiden osallistumista kielikokeeseen, olemme anoneet Saksan liittotasavallan opetusministeriöstä lupaa järjestää kyseistä koetta jatkossa omassa lukiossamme. Klassillinen lukio onkin usean vuoden ajan tehnyt merkittävää työtä saksan kielen opetuksen kehittämiseksi Tampereella. Tästä ansaitseekin saksanopettajamme lehtori Sinikka Salonen suuren kiitoksen.

Saksan Helsingin-suurlähetystön järjestämässä kirjoituskilpailussa palkittiin Anna Hollingsworth (07A) neliviikkoisella opiskelustipendillä Saksaan kesäksi 2008. Kati Nieminen (05D) ja Ida-Emilia Mäkipää (06B) palkittiin menestyksestä Suomi-Itävalta Yhdistyksen järjestämässä kirjoituskilpailussa. Palkinnot jaettiin Itävallan suurlähettilään residenssissä Helsingissä. Vastaavasti Lauri Sippola (05E) palkittiin menestyksestä Suomi-Amerikka Yhdistyksen Liiton englanninkielisessä kirjoituskilpailussa. Palkintojenjakotilaisuus järjestettiin Yhdysvaltain suurlähetystössä Helsingissä. Siiri Lingman (07B) sijoittui puolestaa 10 parhaan joukkoon Finnish-British Society ry:n järjestämässä kirjoituskilpailussa. Pohjola-Nordenin ruotsinstipendin erinomaisesta menestyksestä ruotsin kielen lukio-opinnoissa myönnettiin Jenni Peltolalle (06C). Stipendi sisälsi matkan huhtikuussa Ahvenanmaalle ja Ruotsiin. Lauri Sippola (05E) tuli toiseksi Pohjoismaiden Suomen instituutin, Opetushallituksen ja Suomen ruotsinopettajat ry:n järjestämässä A-ruotsia lukeville tai ruotsinkielistä taustaa omaaville opiskelijoille suunnatussa ruotsin kielen kirjoituskilpailussa. Lisäksi hänet palkittiin diplomilla menestyksestä Ruotsin kielen kulttuurisäätiön ja Åbo akademin järjestämässä kirjoituskilpailussa. Matemaattisten Aineiden Opettajien Liiton MAOL ry:n syksyllä järjestämässä Neljän tieteen kisassa pääsi Anu Pirhonen (06B) jaetulle ensimmäiselle sijalle lukion matematiikan välisarjassa. Samuli Pakarinen (05B) saavutti kolmannen sijan MAOL:n järjestämässä valtakunnallisessa fysiikkakilpailussa. Liikunnallisista saavutuksista vastasi Liisa Naskali (05E ) saamalla hopeaa kolmiloikassa Koululiikuntaliiton järjestämissä valtakunnallisissa kisoissa.

Joulutervehdyksenä lähetettiin Tampereen Klassikot ry:n toimesta Katollisen kirkon johtajalle Paavi Benedictus XVI:lle Klassillisen koulun ja -lukion kuoron keväällä 2007 julkaisema Est Hora –levy. Levy sisältää latinan kielellä mm. joululauluja, Juice Leskistä, Rauno Lehtistä ja Toivo Kärjen tangoja. Levy lähetettiin normaalin postin välityksellä Suomen Rooman suurlähetystöön, josta se toimitettiin kuriiripostina perille Vatikaaniin. Paavin edustajan kaunopuheinen latinankielinen kiitoskirje saapui Klassikot ry:n puheenjohtaja piispa Juha Pihkalalle tammikuussa. Kirjeen toimittamisessa avusti puolestaan Vatikaanin Ruotsin suurlähetystö.

Kulunut lukuvuosi oli jälleen kiireinen ja vaiherikas. Sama tahti näyttäisi jatkuvan myös tulevana syksynä. Lukiossamme tarjotaan ensimmäisen kerran B3-venäjän opetusta. Lisäksi kurssitarjottimessa on valittavissa yksi uusi italian kielen kurssi. Suunnitelmissa on myös mahdollisuus japanin kielen opiskeluun. Kesäloman jälkeen lukiossamme alkaa Opetushallituksen rahoittama projekti asiantuntijaverkoston luomiseksi. Tavoitteena on kehittää toimintamalli, jolla ulkopuoliset asiantuntijat voisivat osallistua reaaliajassa opetustilanteeseen tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen. Paljon mielenkiintoista uutta on siis tulossa, mutta nyt on aika rentoutua. Lämpimät kiitokset kaikille opiskelijoille, heidän huoltajilleen, koulun koko henkilökunnalle ja kaikille yhteistyötahoille kuluneesta lukuvuodesta. Nauttikaa Suomen kesästä.

Kari Hanninen, rehtori

Luvulla 75 on maaginen asema luokattomassa lukiossa. Se on kurssien minimimäärä, joka opiskelijan on suoritettava, jotta hän voi saada lukion päättötodistuksen. Kuluneen lukuvuoden aikana luku 75 on ollut jatkuvasti puheenaiheena, mutta aivan eri merkityksessä. Pyhä 45 minuutin pituinen oppitunti muuttui lukuvuoden alussa 75 minuutin mittaiseksi kaikissa Tampereen kaupungin ylläpitämissä lukioissa.

Miksi uuteen järjestelmään? Seuraammeko Tampereella vain valtakunnallista trendiä? Kokeilun tärkeimpänä syynä olivat pedagogiset lähtökohdat. 45 minuutin pituiset oppitunnit oli havaittu lukio-opetuksessa liian lyhyiksi ja toisaalta kaksoistunnit liian pitkiksi. 75 minuuttia on kompromissi. Koska tuntikaavioissa oli aikaisemmin myös kaksoistunteja, opettajat pitivät eripituisten opetustuokioiden suunnittelua työläänä. Nykyjärjestelmä ei tunne kaksoistunteja, vaan kaikkia aineita, myös taito- ja taideaineita, opetetaan samanpituisina 75 minuutin jaksoina.

Miten opettajat ja opiskelijat ovat kokeneet järjestelmään siirtymisen? Kuinka siirtymävaiheesta on selvitty? Tästä on keskusteltu avoimesti Internetissä Opit-palvelun keskustelupalstalla, ja lisäksi koulumme arviointityöryhmä on tutkinut uudistusta lukuvuoden aikana.

Opiskelijoiden ja opettajien (90%) mielestä uuteen järjestelmään on ollut helppo siirtyä. Lähes kaikki vastaajat (80%) vakuuttavat, että he eivät haluaisi palata enää vanhaan järjestelmään. Opiskelijat eivät pidä koulupäiviä raskaampina aikaisempiin verrattuina, eikä läksyjäkään tunnu tulevan entistä enemmän. Opiskelijoiden mielestä 75-minuuttiset oppitunnit sopivat hyvin kaikkiin oppiaineisiin.

Selvimmin kritiikin kohteeksi on tullut ruokatunnin pituus. Monet ovat toivoneet ruokailuun enemmän aikaa. Toisaalta koulupäivän pituuden lisäämiseen ei ole kaikilla valmiutta. Se, että ruokatunti katkaisee keskipäivän oppitunnin, ei ole kyselyn mukaan kuitenkaan ongelma opiskelijoille eikä opettajille.

Äidinkielen opettajat ovat kaivanneet vanhoja kaksoistunteja erityisesti aineiden kirjoittamiseen oppituntien aikana ja kirjallisuuskeskusteluihin. Samoin liikunnanopettajat ovat havainneet ongelmalliseksi välituntien määrän pienenemisen ja siitä aiheutuneen kiireen liikuntapaikkoihin siirryttäessä. Muiden aineiden opettajat ovat kokeneet uuden oppitunnin pituuden poikkeuksetta vain hyväksi asiaksi.

Lukuvuoden kokemusten valossa ei näytä olevan paluuta vanhoihin 45 minuutin opetustuokioihin. Näin siis 45 minuutin oppitunnit jäävät historiaan. Aika näyttää, siirrytäänkö tulevaisuudessa vieläkin pidempiin oppitunteihin.

Jokaisen lukuvuoden alussa opettajakunta ja rehtori valitsevat jonkin kehittämiskohteen tulevaksi lukuvuodeksi. Meillä pedagoginen suunnittelu- ja kehittämistyö keskittyi edellisen lukuvuoden tapaan uusien opetussuunnitelmien käyttöönottoon. Toisena painopistealueena oli tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen ja hyväksikäyttö opetuksessa.

Lukiomme jokaisessa opetustilassa on ajanmukainen laitteisto: dokumenttikamera, datatykki, videonauhuri, dvd-soitin sekä asianmukainen äänentoistolaitteisto. Keväällä 2006 saatiin uudet tietokoneet, ja kuluneen lukuvuoden aikana niiden lukumäärä kasvoi. Klassillisen lukion opetusvälineet ovatkin täysin nykyhetken ja tulevaisuuden tarpeita vastaavat. Erityisen lisän antaa lukiorakennuksessa kiinteän verkon rinnalla toimiva langaton verkko, joka mahdollistaa joustavan kannettavien tietokoneiden käytön missä tahansa koulun tilassa. Tietokoneiden käyttö oppitunneilla onkin lisääntynyt roimasti. Langattomassa verkossa olevat tietokoneet ovat olleet varattuina lähes jokaisen oppitunnin ajan. Laitteita on käytetty erityisesti vieraiden kielten, reaaliaineiden ja äidinkielen oppitunneilla.

Verkkokurssien suorittaminen on pikkuhiljaa lisääntynyt seudullisen verkkokurssitarjonnan myötä. Kurssien laadintaan on osallistunut myös lukiomme opettajia: lehtori Annukka Suonio on laatinut englannin kielen kursseja, lehtori Jarkko Vilkkilä kreikan kielen kurssin ja lehtori Tuomas Salminen ortodoksisen uskonnon kurssin. Sähköisten oppimisalustojen käyttö on yleistynyt erityisesti kielten opiskelussa.

Opit-palvelun kautta opiskelijat, opettajat ja rehtori ovat voineet vaihtaa mielipiteitä kiinnostavista ajankohtaisista aiheista. Erityisesti keskustelua herättivät 75 minuutin oppitunnit ja ruokailu. Jokainen osallistui keskusteluun omalla nimellään. Tämä on varmaan osaltaan nostanut keskustelun tasoa, sillä lähes poikkeuksetta opiskelijoiden kommentit ja vastaukset ovat olleet hämmästyttävän asiallisia, kypsiä ja hyvin perusteltuja. Sähköisiä viestintävälineitä käyttäen olemme voineet lisätä kuluvan lukuvuoden aikana työyhteisön avoimuutta ja opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia.

Lokakuussa lähti 22 opiskelijaa ystävyyskouluvierailulle Ranskaan. Mukana matkustivat lehtorit Terhi Rautio ja Airi Tikkanen. Vastaavasti helmikuussa saapui lukioomme Rooman ystävyyskoulusta 17 opiskelijaa ja kaksi opettajaa. Vapun jälkeen 8 opiskelijaamme osallistui Tammerkosken opiskelijoiden kanssa yhteiseen leirikouluun, joka pidettiin Espanjassa. Valvojina toimivat lehtorit Ilari Hannonen ja Kalle Kallioranta. On hienoa, että myös Klassillisen lukion opiskelijoita pääsi mukaan matkalle – yhteistyö naapurilukion kanssa toimii erinomaisesti tälläkin osa-alueella.

Lehtori Sinikka Salonen osallistui tammikuun puolessa välissä alkaneelle neljä viikkoa kestäneelle saksan kielen opettajien "Landeskundeseminar für Ortslehrkräfte an Sprachdiplomschulen" -seminaariin Saksassa, Kölnissä ja Göttingissä. Koulutuksen, matkat ja ylläpidon päivärahoineen kustansi Saksan liittotasavalta. Koulutus liittyi Sprachdiplom II -kokeen suorittamiseen. Heinrich Heinrichsen, Fachberater für Deutsch, kävi Helsingin Saksalaisesta koulusta pitämässä lukiossamme keskusteluharjoituksia. Oppitunneille osallistui myös muiden lukioiden opiskelijoita, joilla on tavoitteena kyseisen kielidiplomin suorittaminen.

Lukiomme entinen opiskelija Mari Vuorenmaa, MSc Sustainable Development, kävi pitämässä luentoja maantieteen ryhmissä aiheesta "Climate Change and Sustainable Living". Luennot liittyivät ilmaston muutokseen ja kestävään kehitykseen.

Aino Huilla, 04B, saavutti toisen palkinnon, 2500 euroa, Suomen Akatemian Viksu-tiedekilpailun kansallisessa sarjassa. Hänen tutkielmansa nimi oli "Modernismin piirteitä Eeva-Liisa Mannerin ja Pentti Saarikosken tuotannossa – kuva ja kuvakieli kahden eri vuosikymmenen suomalaisen modernistin läpimurtoteoksessa". Ohjaavana opettajana toimi lehtori Mikko Turunen. Aino sai myös tunnustusta Psykologianopettajien liitolta erinomaisista syksyn psykologian ylioppilaskokeen vastauksista. Hän sai psykologian kokeesta Suomen parhaan pistemäärän 42. Osallistujia oli valtakunnassa yhteensä 2650. Suomi-Amerikka Yhdistysten Liiton järjestämässä englanninkielen kirjoituskilpailussa hän sijoittui 3. sijalle.

Teemu Norrbacka, 05E, Lauri Sippola, 05E, ja Aino Huilla, 04B, palkittiin menestyksestä Suomi – Itävalta Yhdistyksen järjestämässä kirjoituskilpailussa. Teemu Norrbacka on saanut fysiikan harrastuneisuuden ansiosta tilaisuuden osallistua avaruusfysiikan kesäkouluun Moskovassa kesällä 2007.

Antti Aho, 04C, valittiin valtakunnallisessa biologiakilpailussa Biologian Olympialaisten Suomen joukkueen valmennusryhmään.

Kuluneena keväänä uudistui ylioppilaskoe. Terveystiedon koe oli ensimmäisen kerran mukana muiden reaaliaineiden kokeiden joukossa. Ylioppilastutkinnossa kaikille pakollinen äidinkielen koe sai kevään tutkintokerralla uudistuneen muotonsa. Se koostuu nyt tekstitaidon kokeesta ja esseekokeesta. Molemmista kokeista saadut pistemäärät laskettiin painokertoimineen yhteen, ja näin muokkautuivat äidinkielen kokeen lopulliset pistemäärät. Myös pitkän matematiikan koe uudistui. Kaksi viimeistä tehtävää olivat nyt selvästi vaativampia, ja niistä oli mahdollista saada 6 pisteen sijasta peräti 9 pistettä. Näin pitkä matematiikka sai reaalikokeiden tapaan omat jokeritehtävänsä.

Toukokuun lopussa julkaistiin Tampereen klassillisen koulun ja lukion kuoron laulama CD-levy, Campanula Est Hora, joka sisältää pop-musiikkia, tangoa ja joululauluja latinan kielellä. Kuoron johtajana toimi lehtori Anne Huhtala ja säestyksestä vastasi InTime-kvintetti. Levyn tuotti Tampereen Klassikot ry.

Kuluneeseen lukuvuoteen mahtui jälleen paljon tapahtumia ja uudistuksia. Onkin aika sulatella niitä kesäloman aikana. Lämpimät kiitokset kaikille opiskelijoille, heidän huoltajilleen, koulun koko henkilökunnalle ja kaikille yhteistyökumppaneille kuluneesta lukuvuodesta.

Kari Hanninen, rehtori

Lukukausi alkoi jännittyneissä merkeissä, sillä uusi tuntijako ja opetussuunnitelma otettiin käyttöön syksyllä 2005 aloittaneiden opiskelijoiden osalta. Oliko kaikkiin niiden tuomiin uudistuksiin osattu varautua ennakolta? Kuinka kahden eri opetussuunnitelman rinnakkaiselo toimisi? Nämä asiat mietityttivät rehtoria ja opettajakuntaa lukuvuoden alussa. Lukuvuosi eteni kuitenkin lähes normaaliin tapaan, ja siirtymävaiheen ongelmia oli paljon vähemmän kuin ennakkoon pelättiin. Tästä ansaitsee kiitoksen Klassillisen lukion ammattitaitoinen opettajakunta, joka oli tehnyt edellisten lukuvuosien aikana erinomaista valmistelutyötä työstäessään uutta opetussuunnitelmaa. Erityiskiitoksen ansaitsee lukiomme opintojen ohjaaja Lauri Seppälä. Hän jaksoi neuvoa opiskelijoita väsymättä heidän selvittäessään kurssien vastaavuuksia kurssitarjottimesta, jossa oli nyt poikkeuksellisesti kursseja niin vanhasta kuin uudestakin opetussuunnitelmasta.

Jokaisen lukion opetussuunnitelma perustuu vahvasti yhtenäiseen arvopohjaan ja oppimiskäsitykseen. Nämä luovat pohjan toimintakulttuurille, joka on lukion opetus- ja kasvatustehtävän käytännön tulkki. Uusi opetussuunnitelma korostaa vahvasti opiskelijan ohjausta ja tukemista. Sen tärkeänä osana ovat kaikille lukioille yhteiset aihekokonaisuudet, jotka tuovat opetukseen ajankohtaisia ja yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja opetushaasteita. Aihekokonaisuuksia ovat aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurin tuntemus, teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä ja mediaosaaminen. Ne tulee ottaa huomioon kaikkien oppiaineiden opetuksessa sekä lukion toimintakulttuurissa. Vaikka siirtymä uusiin opetussuunnitelmiin sujuikin luontevasti, sen sisällön juurruttamisessa arjen työhön on vielä varmasti paljon tehtävää lähivuosina.

Ehkä opetussuunnitelmauudistustakin isompi muutos oli reaaliaineiden kokeiden tulo ensimmäistä kertaa kevään 2006 ylioppilaskirjoituksiin. Vanha yhdistelmäkoe korvautui uusilla ainekohtaisilla kokeilla. Koska tutkinnon voi hajauttaa kolmeen peräkkäiseen tutkintokertaan, jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus osallistua lukioaikana peräti kuuteen reaaliaineen kokeeseen.

Lukuvuoden aikana on ollut ilo seurata useiden opiskelijoiden aktiivista toimintaa. Antti Markkola, 04C, on toiminut Nuorisofoorumin edustajana Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunnassa ja Joel Muujärvi, 04A, Toisen asteen koulutuspalvelujen johtokunnassa. Heidän välityksellään lukiomme opiskelijat ovat saaneet mahdollisuuden tutustua ja seurata kunnallista päätöksentekoa.

Oppilaskunta on järjestänyt lukuisia tapahtumia piristämään opiskelijoiden arkea. Kahvin ja munkkien myynti on kuulunut lähes jokaisen torstai-iltapäivän ohjelmaan. Uusi välipala-automaatti on auttanut jaksamaan pitkinäkin koulupäivinä. Jopa tulojakin on tullut kiitettävästi oppilaskunnan tilille.

Tampereen klassillisen lukion oppilaskunnan puheenjohtaja Niklas Huotari, 04D, on toiminut Suomen Lukiolaisten Liiton liittohallituksen jäsenenä ja Jukka Leponen, 04B, vastaavasti Lukiolaisten Liiton Hämeen piirin varapuheenjohtajana. Heidän ansiostaan saatiin Tampereelle yksi Suomen suurimmista nuorille järjestetyistä seminaareista, jonka teemana oli vaikuttaminen. Tapahtumapaikkana oli Tampereen yliopiston juhlasali. Tavoitteena oli saada nuoret innostumaan politiikasta, tutustumaan eri vaikutusmahdollisuuksiin ja kannustaa heitä äänestämään. Mukana olivat Suomen Lukiolaisten Liitto, YK-nuoret, WWF, Amnesty International ja useat eri eduskuntapuolueiden nuorisojärjestöt. On hienoa, että juuri meidän lukion opiskelijat ovat olleet järjestämässä näinkin merkittävää tapahtumaa. Kaikille Klassillisen lukion opiskelijoille tarjottiin mahdollisuus osallistua seminaariin kouluaikana, mutta valitettavan moni loisti poissaolollaan. Meillä kasvattajilla on vielä paljon tekemistä aihekokonaisuuksien soveltamisessa käytännön koulutyöhön! Eräänä haasteenahan on kasvattaa nuorista osallistuvia, vastuuta kantavia ja kriittisiä kansalaisia, jotka haluavat vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueilla.

Nykylukio tarvitsee toimiakseen yhä monimutkaisempia teknisiä apuvälineitä. Lukuvuoden aikana on täydennetty systemaattisesti luokkien varustusta datatykeillä ja dokumenttikameroilla. Joulun jälkeen saimme peräti 50 uutta tietokonetta oppilaskäyttöön. Tietokoneista 24 on kannettavaa mallia, jotka toimivat langattomassa verkossa. Tietokoneet on sijoitettu latausvaunuun, jota on helppo liikutella käytävää pitkin luokkien läheisyyteen. Näin laitteita voidaan käyttää myös tavallisissa aineluokissa. Kaikkiin tietokoneisiin on asennettu Alfasoftin ruotsin ja englannin kielen opetuspaketit, joita on ehditty jo kevään aikana hieman testaamaankin. Ilokseni olen huomannut, että uusia laitteita käytetään varsin tehokkaasti, mutta ei niin, että käyttö sinänsä olisi itsetarkoitus.

Eräs laitteiden tehokäyttäjä on ollut Clarus-lehden toimitus. Lehti on uudistunut lukuvuoden aikana; se on saanut jämäkän taiton ja sisältökin on varsin kiinnostava ja monipuolinen. Lehdestä ilmestyi lukuvuoden aikana kaksi numeroa. Päätoimittajana on toiminut Heidi Santakari, 03H, ja ohjaavana opettajana lehtori Mikko Turunen. Huomioitavaa on myös se, että lehti ilmestyy myös verkkoversiona värikuvin, joten se on kaikkien, myös vanhempien luettavissa. Lehti on omavarainen: muodollinen 50 sentin kappalehinta ja lehdestä saadut mainostulot kattavat kokonaan paperiversion kulut.

Kansainvälisellä taholla riitti jälleen tapahtumia. Lokakuussa lähti 20 opiskelijaa Roomaan. Valvovina opettajina toimivat lehtorit Tuija Laurikka ja Kari Talikainen. Vastaavasti helmikuussa saapui lukioomme Ranskan ystävyyskoulusta 24 opiskelijaa kahden opettajan kanssa. Myöhemmin tähän seurueeseen liittyi myös ystävyyskoulun rehtori, joka vieraili nyt ensimmäistä kertaa lukiossamme.
Maaliskuun lopulla lukiostamme osallistuivat tiedeleirille Cerniin Antti Aho, 04C, Tuomas Maljanen, 04D, ja Lauri Mäkinen, 04C.

Lehtori Esko Väyrynen kävi marraskuussa Uppsalassa tutustumassa ruotsalaisen lukion toimintaan. Tarkoituksena oli kartoittaa mahdollista yhteistyötä Tampereen klassillisen lukion ja Linnégymnasiumin välillä. Vastavierailu tapahtunee tulevan syksyn aikana.

Joulukuun alussa apulaisrehtori Terhi Rautio sekä lehtorit Sinikka Salonen ja Kari Talikainen kävivät Saksassa Rhabanus-Maurus-Gymnasiumissa tarkoituksenaan kartoittaa mahdollisuutta tehdä uudenlaista kansainvälistä yhteistyötä tietotekniikkaa apuna käyttäen. Vierailusta poikikin uusi eTwinning-hanke, joka pohjautuu laajemmin teemaan Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni. Mukana hankkeessa on vieraiden kielten lisäksi yhteiskuntaoppi ja historia. Opettajamme ovat tehneet suunnittelutyötä saksalaisten kollegojensa kanssa tämän kevään aikana, ja tulevana syksynä on tarkoitus aloittaa opiskelijoiden välinen kommunikointi sähköpostitse. Yhteiseksi kieleksi on sovittu englannin kieli.

Lukuvuoden aikana lukiossamme kävi säännöllisesti Helsingin Saksalaisesta koulusta Heidi Glause pitämässä keskusteluharjoituksia ja Dr. phil. Heidi Kiiskinen Sampolan koulusta opastamassa pienimuotoisten esitelmien tekoa aiheena Saksan historia. Tavoitteena oli luoda opiskelijoille valmiuksia Sprachediplom-koetta varten. Diplomi suoritetaan yleensä ylioppilaaksi pääsyn jälkeen, ja se antaa opiskelijalle mahdollisuuden hakeutua yliopisto-opintoihin Saksaan.

Opiskelijamme ovat jälleen saaneet menestystä valtakunnallisella tasolla. Aino Huilla, 04B, voitti Opetushallituksen ja Saksan liittotasavallan suurlähetystön järjestämän kirjoituskilpailun, mistä hänelle myönnettiin neljän viikon stipendimatka Saksaan kesällä 2006. Ville Mäki, 03B, voitti puolestaan Suomen ruotsinopettajien ja Pohjoismaiden Suomen Instituutin järjestämän valtakunnallisen kirjoituskilpailun. Ville Ahti, 03B, pääsi valtakunnalliseen loppukilpailuun niin matematiikassa kuin fysiikassakin. Jenni Kivelä, 04A, ja Kati Kontio, 04A, saivat hopeaa StreetDance- pienryhmäsarjan suomenmestaruuskisoissa. Tampereen lukioiden palloiluturnauksissa poikien joukkue sai hopeaa salibandyssä ja pronssia pesäpallossa.

Myös opettajien työ sai poikkeuksellista huomiota lukuvuoden aikana. Svenska folkskolans vänners styrelse myönsi lehtori Esko Väyryselle huomattavan suuruisen rahastipendin erinomaisesta ruotsin kielen opetuksesta, joka on jo usean vuoden ajan näkynyt poikkeuksellisen hyvinä ylioppilaskirjoitusten tuloksina. Tämän valtakunnallisen huomion myötä hänelle myönnettiin myös Tampereen kaupungin mitali juhlavassa tilaisuudessa Raatihuoneella.

Keväällä jää eläkkeelle matematiikan ja fysiikan lehtori Taisto Heikkilä, joka piti ensimmäisen kerran oppitunteja Klassillisessa lyseossa jo lukuvuonna 1971-1972. Taisto on pidetty opettaja, joka on nauttinut työstään. Opiskelijat ovat arvostaneet erityisesti hänen huumorilla höystettyä selkeää opetustaan. Kollegana Taisto on ollut yhteistyökykyinen ja aina valmis tarvittaessa tukemaan ja neuvomaan meitä nuorempia opettajia. Me kaikki jäämme kaipaamaan hänen rauhallista ja luottamusta herättävää olemustaan.

Lukuvuoteen mahtuu paljon tapahtumia, myös ikäviä. Toukokuussa J. V. Snellmanin päivänä saapui lukioomme suruviesti. Koulumme keittiössä pitkään työskennellyt Pirjo Tero oli menehtynyt vaikean sairauden murtamana. Salkoon nostettu lippu laskettiin lyhyen muistotilaisuuden jälkeen puolitankoon. Pirjon muistamme aina iloisena ja ystävällisenä äitihahmona, keittiön sydämenä ja sieluna. Viimeiset vuodet hän ehti toimia ravitsemustyönjohtajana, ja nuoresta iästään johtuen hänellä olisi ollut vielä useita työvuosia meille annettavana.

Toiseksi viimeisenä koulupäivänä ilmaisutaidon kurssilaiset esittävät näytelmä-elokuvan Entäs sitten, Leevi. Ryhmän laatima käsikirjoitus perustuu kirjailija Lauri Viidan teoksiin Moreeni, Entäs sitten, Leevi ja Kootut runot sekä professori Yrjö Varpion Lauri Viitaa käsittelevään väitöskirjaan. Lauri Viitaa näyttelee Jaani Haapasalo, 04C, ja elokuvan kuvaaja ja editoija on Joel Muujärvi, 04A. Kurssin ohjaajana ja innoittajana toimii lehtori Oili Sainila. Tämän yhteisen tilaisuuden jälkeen on vielä lauantaina 3.6. jaksotodistusten jako 1. ja 2. vuoden opiskelijoille; tällöin kuulemme perinteiseen tapaan apulaisrehtori Terhi Raution kevättervehdyksen keskusradion kautta. Ylioppilasjuhla pidetään Tampereen yliopiston juhlasalissa, jossa on juhlava tulevien ylioppilaiden lakitus sekä opiskelijoiden upeita laulu-, tanssi- ja runoesityksiä.

Kari Hanninen, rehtori

Onko koulussa selkeät yhdessä sovitut pelisäännöt, joita kaikki noudattavat ja jotka osaltaan luovat turvallisuuden tunnetta? Onko ilmapiiri avoin, suvaitsevainen, ja hyväksyykö se erilaisuuden? Rohkaistaanko opiskelijoita esittämään uusia ajatuksia? Kuullaanko opiskelijoita keskeisissä asioissa? Ovatko opettajat oikeudenmukaisia? Onko vuorovaikutus opettajien ja opiskelijoiden välillä luonnollinen ja mahdollisimman tasa-arvoinen? Miten rehtorin toiminta vaikuttaa kouluyhteisöön?

Edellä mainittuja asioita tutkittiin laajassa koulun toimintakulttuuria koskevassa arvioinnissa, johon osallistuivat kaikki Tampereen kaupungin ylläpitämät koulut. Alkusyksyllä palkittiin diplomilla jokaisen kouluasteen kaksi parasta - myös Tampereen klassillinen lukio sai omansa. Saimme tunnustuksen siitä, että olemme esimerkillisesti ylläpitäneet ja kehittäneet nuorten yhteistoiminnallista osallistumista. Tästä olivat osoituksena opiskelijoiden ja koulun henkilökunnan antamat hyvät arviot koulun toimintatavoista, opiskelijoita arvostavasta ilmapiiristä ja opiskelijoiden mahdollisuuksista vaikuttaa koulu- ja luokkaympäristöön.

Lukio on koulumuotona dynaaminen ja selkeästi tavoitteellinen opinahjo, mikä tekee siitä haastavan, joskin omalta osaltaan vaativan myös meille opettajille. Tehtävänä on saada nuoret oppimaan ja sisäistämään mahdollisimman hyvin opetussuunnitelmassa olevat viisaat ajatukset ja oppiainekohtaiset kurssisisällöt. Lukio-opintojen loppupuolella opiskelijalla onkin hallinnassa vaihteleva määrä tietoja ja taitoja, joita mitataan valtakunnallisessa ylioppilaskokeessa. Viime aikoina kokeiden tuloksia on julkaistu valtakunnanlaajuisesti ja lukioista on tehty kyseenalaisia rankinglistoja, jotka ovat saaneet kohtuutonta huomiota mediassa. Usein kuitenkin unohdetaan se arkinen työ ja ne olosuhteet, joissa opiskelijat viettävät kolmesta neljään vuotta elämästään – opettajat ehkä koko työuransa ajan.

Viime lukuvuosi oli monin tavoin kiireinen. Moni meistä opettajista ja opiskelijoistakin toivoi lukuvuoden aikana edes yhtä tavallista viikkoa, jonka olisi voinut pyhittää pelkästään arkiselle aherrukselle. Niin paljon erilaisia tapahtumia mahtuu lukuvuoteen. Toisaalta nykyään yhteistyö eri tahojen kanssa on kiinteä osa koulun arkipäivää.

Suomen hyvä menestys kansainvälisessä Pisa-tutkimuksessa ei ole jäänyt muilta huomaamatta. Niinpä heti lukuvuoden alussa saapui Saksasta Rhabanus-Maurus -Gymnasiumista rehtori ja kolme opettajaa tutustumaan Suomen koulujärjestelmään. Uusi tuttavuus saattaa johtaa yhteistyöhön: suunnitelmissa on tutkia mahdollisuutta hyödyntää tietotekniikkaa kansainvälisessä ystävyyskouluhankkeessa.

Tammerkosken ja Klassillisen lukion yhteinen kolmivuotinen Comenius-kouluhanke alkoi syksyllä 2002 ja päättyi kuluvana keväänä. Yhteistyömaita olivat Belgia, Espanja ja Iso-Britannia. Projektiin osallistuivat myös Klassillinen koulu ja Tammerkosken koulu. Viimeisenä projektivuonna pidettiin kokous Tampereella. Siinä opiskelijat esittelivät partnerikouluille kouluympäristöstään tekemiensä tutkimusten tuloksia, sekä hyviä puolia että kehittämismahdollisuuksia. Keskustelu jatkui verkossa espanjalaisen koulun blog-sivuilla. Lisäksi Klassillinen lukio sai Opetushallituksen eTwinning-apurahan englanninkielisten kotisivujen tekemiseen, ja osa opiskelijoiden Comenius-töistä onkin kaikkien luettavissa.

Lokakuun puolivälissä 20 opiskelijaa suuntasi apulaisrehtori Terhi Raution ja lehtori Sinikka Salosen kanssa opintomatkalle Ranskaan. Matkalla tutustuttiin ranskalaisiin opiskelijoihin, paikalliseen koulujärjestelmään ja perhe-elämään sekä Pariisin nähtävyyksiin ja muuhunkin kulttuuriin.

Lokakuun loppupuolella saapuivat puolestaan Turun klassikon lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat ja opettajakunta vierailulle rehtori Samuli Luojolan johdolla. Opiskelijamme toimivat busseissa kaupunkikierrosten oppaina, oppilaskunnat tapasivat, ja opettajat nauttivat yhteisestä kahvihetkestä. Tarjosimme levähdyspaikan lisäksi tamperelaista herkkua, mustaa makkaraa, joka sai osakseen varauksellisen suosion.

Syksyn ylioppilasjuhla pidettiin perinteisesti itsenäisyyspäiväjuhlan yhteydessä koulun juhla-aulassa. Uusia ylioppilaita valmistui yhteensä seitsemän. Juhlapuhujana oli koulun entinen oppilas, vuoden 1947 ylioppilas, emeritusprofessori Antti J. Niemi.

Kevään odotetuimmat vieraat, 18 opiskelijaa ja kaksi opettajaa, saapuivat Rooman ystävyyskoulusta helmikuun loppupuolella. Suomen talvi ja avantouinti Rauhaniemen kansankylpylässä eivät jättäneet tälläkään kertaa vierailijoita kylmiksi.

Museonlehtori Aino Nissinaho tutustutti opiskelijoitamme luentosarjallaan arkeologian saloihin. Mukana luennoilla Museokeskus Vapriikissa oli myös ensimmäisen kerran Tammerkosken lukion opiskelijoita. Helsingin yliopiston kirjallisuuden opettaja, FL Sakari Katajamäki esitelmöi puolestaan 2. vuoden opiskelijoille aiheesta Lauri Viita – pilkkakirvesmiehestä maailman rakentajaksi. Ilmaisutaidon ryhmälle pidetyn tunnin otsikkona oli "Oli kerran ystäväjoukko ja nuoruus. Kaikki eli.".

Lukuvuoden aikana yhteistyö jatkui tiiviinä myös Tampereen yliopiston Historiatieteen laitoksen kanssa. Lukiossamme vieraili useita tutkijoita, joiden esityksistä rakentui seuraavanlainen luentosarja: Ville Vuolanto: Väestö Rooman valtakunnassa, Sari Katajala-Peltomaa: Pyhyyden ja pahuuden tutkiminen keskiajalla, Raisa Toivo: Naiset roviolla - tulkintoja naisten osuudesta noitavainoissa, Tapio Salminen: Itämeren piiri keskiajalla, Jussi Hanska: Paaviuden synty ja Hanna-Leena Sainio: Pyhimykseksi julistamisprosessien todistajanlausunnot historiantutkijan tutkimuskohteena. Edellä mainitut luennot liittyvät koulukohtaiseen soveltavaan historian ja latinan kielen integraatiokurssiin Antiikin ja keskiajan elämä. On hieno asia, että olemme saaneet jo useamman vuoden ajan hyviä luennoitsijoita koulun ulkopuolelta elävöittämään oppitunteja.

Englannin kielen oppitunneilla vierailivat edellisten lukuvuosien tapaan Patrick Rafferty Etelä-Afrikasta sekä intialaiset Harsh Mehta ja Apaar Tuli. Saksan kielen oppitunneilla puolestaan Klaus Kiiskinen kertoi saksalaisesta kulttuurista ja arkielämästä. Vaihto-opiskelijat Lucia Buono Italiasta ja Anju Gonzalez USA:sta toivat kansainvälisen tuulahduksen lukioomme.

Opiskelijamme ovat menestyneet monissa koulun ulkopuolella järjestetyissä kilpailuissa. Tapio Kalema (02D) sijoittui Jyväskylän yliopiston Suomen kielen laitoksen järjestämässä kielioppikilpailussa erinomaisesti valtakunnan kahdeksanneksi. Otto Kilpi (02D) menestyi yleisurheilun saralla edellisten vuosien tapaan. Kesän 2004 yleisurheilun SM-kisoissa hän voitti 100 metrin aitajuoksun ja pituushypyn sekä tuli toiseksi korkeushypyssä. Talven SM-hallikilpailuissa hän voitti 5-ottelun, tuli pituushypyssä toiseksi ja 100 metrin aidoissa kolmanneksi.

Kulunut lukuvuosi on ollut opettajille tavallista työntäyteisempi. Kolme vuotta kestänyt opetussuunnitelmatyö huipentui koulukohtaisten osioiden tekoon; ne saatiin valmiiksi toukokuun lopussa. Koko opettajakunta oli aktiivisesti mukana tekemässä opetussuunnitelmaa lukion arvoperustan, toimintakulttuurin, aihekokonaisuuksien ja opiskelijahuollon osalta. Aineopettajille lankesi yksittäisten oppiaineiden opetussuunnitelman teko, joka painottui erityisesti koulukohtaisten kurssien sisältöihin. Opetussuunnitelmatyön etenemisestä vastasi kaksi vuotta toiminut työryhmä, jonka jäseniä olivat lehtorit Tiina Ahde, Annukka Suonio ja Mikko Turunen. Työryhmän tehtävänä oli vastata lukiomme oman opetussuunnitelman yleisen osan teosta ja antaa opettajille ohjeita ainekohtaisten opetussuunnitelmien tekoon sekä koota sen eri osat yhteen. Opetussuunnitelma sai lopullisen yhtenäisen muotonsa Mikko Turusen ammattitaidolla. Kiitokset työryhmälle ja koko opettajakunnalle suururakasta. Opetussuunnitelma on koulun tärkein koko toimintaa ohjaava asiakirja, joka lopullisessa muodossaan kasvoi yli 350 sivun pituiseksi. Se astuu voimaan porrastaen, ensimmäisen kerran sitä sovelletaan syksyllä 2005 aloittaneisiin opiskelijoihin.

Kulunut kevät oli merkittävä myös ylioppilastutkinnon osalta, sillä abiturientit pääsivät ensimmäisen kerran nauttimaan pitkään odotetusta tutkinnonuudistuksesta. Ylioppilastutkinto koostuu edelleen neljästä pakollisesta aineesta, joista äidinkielen koe on kaikille yhteinen. Kolme muuta opiskelijan on itse valittava toisen kotimaisen kielen, vieraan kielen, matematiikan ja reaalikokeen joukosta. Tutkinnon uudistuksen eräänä tavoitteena oli asettaa matematiikan koe ja reaalikoe samaan asemaan kielten kokeiden kanssa. Uudistuksen vastustajien pelko ruotsin kielen kirjoittajien lukumäärän romahtamisesta osoittautui lukiomme osalta turhaksi. Valtaosa kevään ylioppilaista sisällytti ruotsin kielen kokeen edelleen tutkinnon pakolliseksi kokeeksi, 10 % opiskelijoista kirjoitti sen ylimääräisenä ja vain 5 % jätti se kokonaan kirjoittamatta. Mielenkiintoista on nähdä, mihin lukuihin kirjoittajien määrät tulevina vuosina asettuvat.

Lämpimät kiitokset kaikille opiskelijoille, heidän huoltajilleen, koulun koko henkilökunnalle ja kaikille yhteistyökumppaneille kuluneesta lukuvuodesta.

Kari Hanninen, rehtori

Nykylukio ei voi olla erillinen saareke, joka elää omaa elämäänsä ottamatta huomioon ympäröivää maailmaa. Siksi Tampereen klassillinen lukiokin on hankkinut lukuisia yhteyksiä koulun ulkopuolisiin tahoihin.

Lukuvuoden aikana lukiossamme kävi Tampereen yliopiston Historiatieteen laitokselta tutkijoita pitämässä useita mielenkiintoisia luentoja. Tutkija Tapio Salminen luennoi aiheesta "Keskiajan elämä", tutkijatohtori Jussi Hanski aiheesta "Keskiajan historia" ja tutkija Kirsi Salo aiheesta "Antiikin ja keskiajan elämä". FL Ville Vuolanto puolestaan luennoi aiheesta "Lapsen ja perheen asema antiikin Roomassa", tutkija Raisa Maria Toivo aiheesta "Noituuden historia" ja FT Juhani Sarsila aiheesta "Faust kirjallisuudessa ja kulttuurissa". Edellä mainitut luennot liittyvät suosittuun koulukohtaiseen soveltavaan historian ja latinan kielen integraatiokurssiin "Antiikin ja keskiajan elämä".

Kansainvälisellä taholla jatkui edellisen lukuvuoden tiivis tahti. Alkusyksyllä 20 opiskelijaa lähti opintomatkalle Roomaan. Mukana matkustivat lehtorit Tuija Laurikka ja Kari Talikainen. Keväällä saapui kouluumme vierailulle 20 opiskelijaa ja kaksi valvojaa ystävyyskoulusta Ranskasta. Loppukeväällä Suomeen saapui työharjoitteluun opiskelijoita Essenin-ystävyyskoulusta ja he vierailivat myös lukiossamme.

Tammerkosken lukion kanssa yhteisessä Comenius-projektissa oli alkusyksyllä vuorossa vierailu Belgiaan, Charleroin kaupunkiin. Matkalla oli mukana yhteensä 8 opiskelijaa ja Klassillisesta lukiosta apulaisrehtori Terhi Rautio sekä lehtorit Annukka Kalliovalkama ja Sisko Salomaa. Keväällä puolestaan saapui vastavierailijoita Belgiasta. Tämän jälkeen saimme vieraita Tammerkosken ja Klassillisen lukion yhteisestä ystävyyskoulusta Hollannista. Lisäksi englannin tunneilla kävivät mm. eteläafrikkalainen Patrick Rafferty ja intialainen Harsh Mehta. Nämä vierailut mahdollisti jälleen kerran Nokian Helping Hands -ohjelma.

Aurinkoisen tuulahduksen Italiasta toi Tampereen klassillisen koulun kanssa yhteinen apuopettaja Roberta Leverone, joka saapui EU-projektin rahoittamana. Roberta osallistui englannin ja italian kielen tuntien opetukseen sekä piti meille omaa tanssikoulua. Vaihto-oppilaana kuluvana lukuvuotena lukiossamme oli urheilullinen Jeff English Kanadasta.

Tammikuussa lukiossamme pidettiin kolmannen vuoden opiskelijoille yrittäjyyspäivä. Uusyrittäjyyspalvelu Ensimetrin projektipäällikkö Erkki Uitti saapui luennoimaan sisäisestä ja ulkoisesta yrittäjyydestä. Ilmaisutaidon ryhmä osallistui Vanhassa kirjastotalossa pidettyyn Nykysuomen seuran teemapäivään "Murteet kirjallisuudessa" esittämällä lehtori Oili Sainilan ohjaaman katkelman Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta. Taustakuvituksesta vastasi tietotekniikan opettaja Antti Ikäläinen, ja Ecoscout OY:n toimitusjohtaja Matti Lehtomäki avusti lavastuksen järjestelyissä. Asusteita saatiin Tampereen yliopiston Näyttelijätyönlaitoksen puvustajalta Heli Pakkaselta.

Yhteistyö Museokeskus Vapriikin kanssa on muodostunut jo perinteeksi. Arkeologian saloihin saimme tutustua useiden luentokertojen aikana museonlehtori Aino Nissinahon kanssa. Tulevana lukuvuotena kehitämme yhteistyötä edelleen tarjoamalla osallistumismahdollisuuden myös Tammerkosken opiskelijoille.

Miksi opettajat ovat olleet lukuvuoden aikana tavallista useammin poissa? Onko opsi jokin epidemia, joka on tarttunut Clasun opettajiin? Näitä asioita ovat monet opiskelijat lukuvuoden aikana pohtineet.

Syksyllä 2005 kaikissa lukioissa tulee voimaan uusi tuntijako; samalla tulevat voimaan uudet opetussuunnitelmat eli lyhyemmin opsit. Uusien opsien teko on työllistänyt kuluvan lukuvuoden aikana opettajakuntaa melkoisesti – oppilaat ovat huomanneet tunneillaan tavallista suuremman sijaisopettajien lukumäärän. Rehtori on osallistunut kaupungin lukioiden ops-ohjausryhmään, jonka tehtävänä on ollut laatia kunnan opetussuunnitelman yleinen osa. Peräti 11 opettajaa on osallistunut kunnan ops-aineryhmiin, jotka puolestaan ovat laatineet kaikille lukioille yhteiset oppiainekohtaiset opetussuunnitelmat. Voikin todeta, että Klassillisen lukion edustus kunnan opetussuunnitelman laadinnassa on ollut varsin merkittävä.

Lukiossamme on toiminut lukuvuoden aikana lisäksi kolmihenkinen ops-työryhmä tehtävänään perehtyä lukiomme oman opetussuunnitelman yleiseen koulukohtaiseen osaan. Lähtölaukauksen koulukohtaiseen työhön antoi opettajien yhteinen koulutuspäivä tammikuun viimeisenä lauantaina, jolloin kävimme mielenkiintoisen ja hedelmällisen arvokeskustelun. Koulukohtainen opetussuunnitelmatyö painottuu kuitenkin seuraavaan lukuvuoteen, koska kuntakohtainen lukion opetussuunnitelma saa koulutuslautakunnan siunauksen alkusyksyllä. Toivommekin, että saisimme opiskelijoiden ja heidän vanhempiensa tuen tähän laajamittaiseen projektiin. Opetussuunnitelma on koulun tärkein opus. Siihen kirjataan koulun arvot ja toiminta-ajatus. Siinä on koko koulun toimintakulttuuri.

Keväällä lukuvuoden lopussa on aina mieliala ylimmillään – varsinkin, kun ilmat ovat meitä harvinaisella tavalla hellineet. Silti tiettyä haikeuttakin on havaittavissa, sillä lukiomme pidetty uskonnon lehtori Helena Nyberg jäi eläkkeelle alkusyksystä toimittuaan Clasussa 27 vuotta opettajana. Helenan muistamme kaikki tärkeänä työyhteisön hengen luojana, taitavana pedagogina ja vahvana opettajapersoonana, joka laittoi itsensä aina täysillä likoon. Me kaikki haluamme kiittää Sinua, Helena, näistä yhteisistä vuosista – jättämääsi aukkoa ei ole helppo täyttää.

Kari Hanninen, rehtori

Vaiheikasta lukuvuotta voi kuvata yksinkertaisesti sanalla kansainvälinen. Jos Suomen sijainti onkin Euroopan äärilaidassa, Clasun sijainti on aivan sen keskipisteessä – näin meistä on lukuvuoden aikana usein tuntunut.

Kulunut lukuvuosi on esimerkki hyvistä tuloksista, joihin päästään yhteistyössä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Heti lukuvuoden alussa saapui Essenistä Saksan yhteistyökoulusta 4 opiskelijaa kahden viikon vierailulle. Heidän matkansa tarkoituksena oli tutustua paikalliseen elämään työharjoittelun avulla. Samalla periaatteella meiltä lähtee opiskelijoita Esseniin lehtori Sinikka Salosen johtamana heti kesäkuun alussa.

Odotetulle opintomatkalle Ranskaan suuntasi 20 opiskelijaa lokakuun puolessavälissä. Mukana matkustivat lehtorit Terhi Rautio ja Tuija Laurikka sekä rehtori Jorma Suonio. Matkalla tutustuttiin ranskalaisiin opiskelijoihin, paikalliseen koulujärjestelmään ja perhe-elämään sekä Pariisin nähtävyyksiin ja muuhunkin kulttuuriin.

Marraskuussa käynnistyi Klassillisen lukion ja Tammerkosken lukion kolmevuotinen Comenius-kouluhanke projektivierailulla Espanjaan. Alkutunnustelun suorittivat lehtorit Annukka Kalliovalkama, Sisko Salomaa ja Kari Talikainen mukanaan kaksi opiskelijaa. Muut hankkeeseen kuuluvat maat ovat Belgia ja Iso-Britannia. Tavoitteena on tutkia modernin kansalaisuuden käsitettä: mitä tarkoittaa omasta itsestä, välittömästä ympäristöstä ja laajemmin koko maailmasta huolehtiminen ja välittäminen. Lisäksi tavoitteena on antaa opiskelijoille mahdollisuus pohtia omaa elämäänsä vieraisiin kulttuureihin tutustumisen kautta ja oppia ymmärtämään toisenlaisia elämäntapoja. Kolmantena tavoitteena on edistää yhteiseurooppalaisen kansalaisuuden käsitettä, toisin sanoen yhteisiä päämääriä kaikkien elämänlaadun parantamiseksi.

Heti Espanjan vierailun jälkeen suunnattiin ystävyysvierailulle Hollantiin Leekin kaupunkiin. Mukana oli Clasusta lehtori Kalliovalkaman lisäksi 5 opiskelijaa.

Iloisen tuulahduksen kouluumme toi aina pirteä Magdalena Jedronowich, lyhyemmin Magda. Hän saapui piristämään syksyämme Puolasta EU-projektin rahoituksella. Magda toimi meillä Clasussa sekä Tammerkosken lukiossa apuopettajana lähinnä englannin kielen tunneilla. Lukuvuoden aikana koulussamme vieraili englannin tunneilla myös Patrick Rafferty Etelä-Afrikasta. Tästä mahdollisuudesta kiitämme Nokia-yhtiötä. Patrick ja Magda pitivät yhdessä ensimmäisen vuoden opiskelijoille suullisen kielitaidon kurssin syyslukukaudella.

Keväällä kansainväliset vierailut painottuivat vastavierailuihin. Helmikuussa kouluumme saapui vierailulle 20 opiskelijaa ja 2 opettajaa uudesta ystävyyskoulusta Roomasta. Tarkoituksena oli luoda uusia ystävyyssuhteita ja pohjustaa syksyn vastavierailua Roomaan.

Comenius-kouluhankkeeseen liittyen saapui maaliskuussa vierailijoita Belgiasta. Osittain samanaikaisesti meillä oli vieraita myös Hollannin ystävyyskoulusta. Pohjola-Nordean stipendimatkalle Ruotsiin 14. – 20.5. pääsi tiukan valtakunnallisen seulonnan jälkeen 01B:n opiskelija Elli Gustafsson.

Vaikka lukuisat kansainväliset hankkeet olivatkin ehkä näkyvimmin esillä, Clasussa tapahtui paljon muutakin. Kaikkien muistissa on varmasti ilmaisutaidon ryhmän upea teatteriesitys, Aleksis Kiven Nummisuutarit. Lehtori Oili Sainilan innoittamana ryhmäläiset ylsivät lähes ammattimaisiin suorituksiin pienintä sivuroolia myöten. Vierailevana asiantuntijana ilmaisutaidon ryhmässä oli Rami Saarijärvi, joka opiskelee Tampereen yliopiston teatterin ja draamantutkimuksen koulutusohjelmassa, ja rooliasut sekä osa lavasteista saatiin lainaksi Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselta.

Unohtaa ei sovi myöskään koulun perinteisiä juhlia: itsenäisyyspäiväjuhlaa, joulujuhlaa Finlaysonin kirkossa ja kevätjuhlaa Tampereen yliopiston juhlasalissa. On hienoa huomata, että Clasusta löytyy vuodesta toiseen lahjakkaita laulajia, soittajia, runon lausujia ja muita esiintyjiä jokaiseen tilaisuuteen. Kuvataiteiden puolelta Laura Patrikainen, 00C, saavutti jaetun 1. sijan lukioiden yhteisen kuvataidekilpailun kuvanveistosarjassa.

Syyslukukauden lopussa lukiossamme siirryttiin uuteen ProCapita-hallinto-ohjelmaan. Ongelmia oli erityisesti todistusten arvosanojen ja poissaolojen tulosteiden kanssa. Ohjelmaa on kehitetty lukuisten alkuvaikeuksien jälkeen, ja tulevan lukuvuoden aikana sen pikkuviat saadaan varmasti korjattua. Mielenkiintoisena uutena piirteenä ohjelmassa on opiskelijoiden mahdollisuus itse syöttää tulevan lukuvuoden kurssivalinnat Internetin välityksellä ns. Web-liittymän avulla. Opiskelijoille jaettiin toukokuussa henkilökohtaiset käyttäjätunnukset ja salasanat, jotka mahdollistavat valintojen syötön kotitietokoneelta. Näin Clasu toimi Tammerkosken ja Kaarilan lukion kanssa pilottikouluna: uuden tekniikan kehittäjänä ja testaajana. Tulokset ovat erittäin myönteisiä. Opiskelijat kokivat valintojen syötön helppona ja mielenkiintoisena uutena Internetin käytännön sovelluksena.

Kari Hanninen, rehtori