Sampolan LuontoYö

Lorupiirit pitävät perinnön elävänä, vaalivat kulttuuria ja säilyttävät sitä sukupolvelta toiselle. Lorut ja leikit ovat myös osa suomalaista perinnettä. Lorupiireissä leikitään ja loruillaan yhdessä. Niissä opitaan sanoja ja kieltä leikin kautta. Kaikki osallistujat voivat jakaa omia lorujaan ja oppia toisiltaan.

Kun turvallinen aikuinen näyttää esimerkkiä, lapsi oppii lorut helposti toistamalla. Lorupiireissä saa myös vinkkejä, miten loruttelua voi jatkaa kotona.

Lorutuksen ohjaa sanataideohjaaja Mia Lempinen.

Lorupiirit pitävät perinnön elävänä, vaalivat kulttuuria ja säilyttävät sitä sukupolvelta toiselle. Lorut ja leikit ovat myös osa suomalaista perinnettä. Lorupiireissä leikitään ja loruillaan yhdessä. Niissä opitaan sanoja ja kieltä leikin kautta. Kaikki osallistujat voivat jakaa omia lorujaan ja oppia toisiltaan.

Kun turvallinen aikuinen näyttää esimerkkiä, lapsi oppii lorut helposti toistamalla. Lorupiireissä saa myös vinkkejä, miten loruttelua voi jatkaa kotona.

Lorutuksen ohjaa sanataideohjaaja Mia Lempinen.

Utopiatarinoissa kuvittelemme paremman tulevaisuuden! Entä jos autot kulkisivat aurinkovoimalla ja posti kulkisi tuulen mukana liidokeilla? Millainen olisi unelmien koulu? Tule keksimään ihmisille hyvä tulevaisuus! Pajassa on sekä ohjattuja kirjoitustehtäviä koululaisille että piirrostehtäviä perheen pienimmille. Alle kouluikäiset voivat osallistua aikuisen seurassa.

Tarinapaja tarjoaa mahdollisuuden itsensä ilmaisemiseen ja luovuuden mielihyvän kokemiseen.

Tarinapajan ohjaa Atorox-palkittu tieteiskirjailija Reetta Vuokko-Syrjänen.

Millainen on kaikille tasapuolinen hyvä ja kestävä tulevaisuus? Millaisia ratkaisuja vaikkapa solarpunk tarjoaa käsillä olevaan ekokriisiin? Tule tutkimaan mahdollisia maailmoja utopiafiktion keinoin! Pajan alaikäraja on 13 vuotta.

Kirjoituspajan ohjaa Atorox-palkittu tieteiskirjailija Reetta Vuokko-Syrjänen, joka pitää myös alustuksen utopiafiktion perinteistä ja haasteista.

Ympäristöaiheisesta lasten ja nuorten kirjallisuudesta tunnettu Laura Ertimo kertoo kirjoistaan, työstään ja luonnon merkityksestä. Ertimo käsittelee kirjoissaan myös ihmisen ja luonnon suhdetta ja siihen liittyvää valtaa.

Vinkkaamme kirjoja, jotka vievät metsänpeittoon ja meren syvyyksiin. Tule leijumaan pilviin tai astu aaltoihin – oli maailma sitten täällä tai muualla. Vinkkareina Heidi Kokko ja Maria Rissanen.

Tule askartelemaan yksin tai yhdessä monimuotoisia, luonnon inspiroimia kirjanmerkkiotuksia nonstop-työpajassa! Työpajassa voit toteuttaa omaksi sivuvahdiksi jänniä eläinhahmoja tai mielikuvituksellisia kasviolentoja. Materiaalit on kerätty pääosin kierrätyslaatikoista ja huomioimme näin luonnonvarojen kohtuullisen käytön.

Askartelupajan ohjaavat opettajat Tiina Jaakkola ja Niina Kiiveri.

Tule iloitsemaan luonnosta yhteisölliseen non stop -korttipajaan! Pajassa tehtävien korttien aiheet löytyvät luonnosta ja sen moninaisuudesta. Materiaalit on kerätty pääosin kierrätyslaatikoista ja kohtuullisin osin myös luonnosta, ja huomioimme näin luonnonvarojen kohtuullisen käytön. 

Paja on avoin kaikille yli sukupolvirajojen Pienet lapset voivat osallistua aikuisen seurassa.

Korttipajan ohjaa opettaja Kati Suonpää-Rantanen.

Pinssipajassa voit löytää luontosi! Tee pinssi (lempikukastasi, -puustasi tai vaikka pilvistä). Tarjolla on luontoaiheita poistokirjojen sivuilta. Ohjaajana Minna Pihlajakoski.

Tekomo keskellä metsää! Söpö kirjanmerkki vai pieni kukkaruukku? Tulosta jotain hyödyllistä 3D-pajassa. Valmiit mallit tarjottu. Ohjaajana Anuliina Väisänen.

Ota mukaan kupponen kuumaa ja tule kuulemaan, miten ekososiaalinen sivistys ja kestävä kehitys näkyvät kansalaisopistossa!

Työväenopiston Syke 2 – merkityksellisyyden äärellä -hankkeen tavoitteena on ollut viedä sekä syväsivistyksen että kestävän kehityksen periaatteita käytäntöön opiston arjessa sekä jatkaa ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden ymmärryksen ja osaamisen vahvistamista.

Aiemman Syke 1 -hankkeen tuloksena Tampereen seudun työväenopiston arvoiksi valittiin ihmistenvälisyys, kohtuullisuus ja seuraamustietoisuus. Syke 2 on jatkanut näiden arvojen viemistä käytäntöön muun muassa järjestämällä työpajoja ja asiantuntijaluentoja. Hankkeen aikana on syntynyt myös työväenopiston kestävän kehityksen käsikirja. 

Keskustelijoina ovat Syke 1 -hankkeen projektisuunnittelijana toiminut Taru Huokkola ja Tampereen ammatillisen opettajakorkeakoulun lehtori, EduSTA-hankkeen projektipäällikkö, Eveliina Asikainen. Tilaisuuden juontajana ja kanssakeskustelijana toimii työväenopiston tuntiopettaja Disa Kamula. 

Syke 2 -hankkeen rahoittaa Opetushallitus 31.12.2025 saakka.

Itämainen tanssi on alun perin Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä eri kulttuurien yhteisvaikutteissa pitkän ajan kuluessa kehittynyt esittävä tanssitaiteen muoto. Työväenopiston itämaisen tanssin jatkotason ryhmä esittää Baladi-tanssin nimeltään Nostalgia. Baladi-sana on arabiaa, ja se tarkoittaa paikallista tai kotimaista. Baladi on sosiaalista tanssia, mutta lavalle vietynä sosiaalinen tanssi saa myös estraditanssin piirteitä.

Liikkeen kautta vaalimme moninaisuutta, rakennamme yhteisöllisyyttä ja annamme eri perinteille tilaisuuden loistaa.

Ryhmää ohjaa opettaja Riina Talvitie.

Miniluento pölyttäjistä tuo saatesanat ennen Beezzz-näytelmää. Mehiläiset ja muut pölyttäjät ovat korvaamattomia ruokakasvien pölytyksessä. Ilmastonmuutoksen ilmiöt ja saastuminen ovat monin tavoin hankaloittaneet pölyttäjien elämää, ja kannat ovat laajoilla alueilla vähentyneet radikaalisti. Maailma olisi ennennäkemättömän katastrofin armoilla, jos pölyttäjät kuolisivat sukupuuttoon. Vielä ehdimme auttaa, mutta sen täytyy tapahtua nyt. Luennon pitää Tuija Saarinen.

Tampereen seudun työväenopiston teatteritaiteen perusopetuksen ryhmä Stage esittää Beezzz-näytelmän. Esityksen ohjaaja Disa Kamula on inspiroitunut Maja Lunden teoksesta Mehiläisten historia, ja katkelmia teoksesta on mukana näytelmässä. 

Lopullinen esitys on muokkautunut työryhmän ideoiden ja Syke-hankkeen arvojen, kuten seuraamustietoisuuden, pohjalta. 

Teos sijoittuu tulevaisuuteen, jossa rakkaus on kielletty, ja viimeinenkin mehiläinen kuolee. Kuinka meille sitten käy? Millaiset ovat tekojemme seuraukset?

Ehkä muistat Tampereen eläintarhan, Tammelan liikennepuiston ja Sorsapuiston leikkikentän veturin. Mutta tiedätkö, mitä paikalla oli ennen puistoa? Tule mukaan hämyiseen Sorsapuistoon kuulemaan, kuinka luonnon muovaamasta lammikosta ihminen muokkasi keskelle kaupunkia keitaan ja koko kaupungin olohuoneen. Mitä toimenpiteistä se vaati ja mitä toimenpiteitä jatkossa vaaditaan, että puisto myös säilyy? Kokoonnumme Sampolan aulassa klo 20.

Ihmistenvälisyydessä vastuuntuntoa ja myötätuntoa voidaan laajentaa myös muuhun eliökuntaan. Kuinka voimme oppia kommunikoimaan muiden lajien kanssa? 

Raumalainen Hannu Rantala on vuosien ajan seurannut metsäkameroidensa avulla ilvesten elämää pihapiirissään. Hän oppii lähettämään viestejä ilveksille ja tuntee saavansa yhteyden näihin arkoihin eläimiin. Parta-Jooseppi, Täplä, Ärmätti ja Laitilan Kauhu – kaikki ilveksiä, jotka Hannu tuntee nimeltä ja käytöksestä. Ilveskuiskaaja on lämmin ja yllättävä tarina siitä, miten ihminen voi löytää tiensä takaisin villin luonnon keskelle. (YLE Areena.) Elokuvan on tuottanut Wacky Tie Films 2023.

Mikä on Suomen kansallisperhonen? Entä minkä kahden eliön symbioosi muodostaa jäkälän?
Nämä ja muutama muu kinkkinen luontoaiheinen kysymys on luvassa Sampolan LuontoYön luontotietovisassa. Arvuuttelemassa Mika Mäkinen.

Leirinuotion ja tähtitaivaan voi suorastaan tuntea tässä Sampolan LuontoYön päättävässä tarinahetkessä! Sadun lukee Maria Rissanen.

Sampolassa suuren suosion saaneella kierrätyspöydällä tavara liikkuu eteenpäin nopeasti. Pöydän käyttösäännöt ovat yksinkertaiset: Ota mukaan jotakin itsellesi uutta ja tarpeellista tai tuo pöydälle jotakin ehjää ja itsellesi tarpeetonta. Kierrättämällä pidennät vaatteiden ja tavaroiden elinkaarta ja tuet vastuullisempaa kulutusta.

Huolehdimme pöydästä yhteisöllisesti, jotta kierrättämisestä nauttiminen olisi kaikille mukavaa!

Sampolan LuontoYössä pääset nyt myös pidentämään kasvien elinikää, kun kierrätyspöytä laajenee kasvien vaihtotoriksi. Tuo kasvipöydälle vanhat huonekasvisi tai niiden pistokkaat ja ota mukaasi uusia tuttavuuksia. Huom! Muista merkitä kasvin yhteyteen sen laji.

Kierrätyspöytää voivat hyödyntää kaikki Sampolassa vierailevat.

Aikuisten käsityön taiteen perusopetuksen Sekaisin krapista – Luonnonväreillä värjättyjä tekstiiliteoksia -näyttely esittelee kehyskudontatekniikalla tehtyjä tekstiiliteoksia, jotka ovat inspiroituneet ekososiaalisesta sivistyksestä ja kestävästä kehityksestä.

Kolmannen vuosikurssin opiskelijat tutustuivat Värjäystä luonnonväreillä -opintojaksolla kestävän kehityksen periaatteisiin ja värjäsivät itse lankoja ja kuituja. 

Opintojaksolla he myös pohtivat suunnittelu- ja valmistusprosessiensa aikana muun muassa seuraamustietoisuutta, eli sitä, minkälaisia seurauksia omilla valinnoilla ja tekemisellä on kestävän kehityksen näkökulmasta.

Näyttely on katsottavissa Sampolan aulan vitriinissä 8.11.–28.11.2025.

Luonto levittäytyy Sampolan kirjastoon! Työväenopiston kuvataidekoulun lapset ja nuoret ovat tutkineet kaikenlaista elämää ympärillään ja kuvitelleet uusia luonnonilmiöitä. Tervetuloa tutkimusretkelle taikametsään ja ötököiden valtakuntaan! Luontoteemainen oppilastyönäyttely on esillä Sampolan kirjaston kirjastosalissa 3.11.–4.12.2025.

Jotta ekososiaalinen sivistys ja kestävä kehitys olisi helpommin pureskeltavia teemoja, olemme koonneet taulun, josta voit tutustua monimuotoisiin arvoihin. Taulu toimii myös valokuvausseinänä, jonka edessä voit kuvauttaa itsesi. Voit halutessasi myös pukeutua kierrätys- tai luontoteemaisesti. Pyydä toista tapahtumakävijää ottamaan kuva tai juttele henkilökunnalle! Jos haluat kuvaan Röllin kanssa, etsi hänet Sampolasta ja pyydä yhteiskuvaan!