Pyynikin lukion historiaa

Pirkanmaan yhteiskoulu

Toisen maailmansodan lopulla ja jälkeen syntyneet niin sanotut suuret ikäluokat saavuttivat oppikouluiän 1950-luvulla. Kaupungin keskustan perinteiset oppikoulut eivät vastanneet kasvavaan tarpeeseen, ja niin Tampereelle perustettiin 1950-luvulla useita yksityisiä lähiö-oppikouluja, 1952 Kalevan yhteiskoulu, 1956 Harjun yhteiskoulu (sittemmin Kaarilan koulu), 1957 Pirkanmaan yhteiskoulu ja 1960 Messukylän yhteiskoulu. Yhteiskoulu-sanalla tarkoitettiin tuolloin sitä, että koulussa opiskeli sekä tyttöjä että poikia.

Tampereen eteläisissä kaupunginosissa, Härmälässä, Rantaperkiössä. Nekalassa ja Viinikassa asui tuolloin n. 20000 ihmistä eikä alueella ollut oppikoulua. Painetta lisäsivät Lempäälän Sääksjärven ja Kuljun asukkaat. Pirkkalaan oma oppikoulu perustettiin vasta vuonna 1970.

Pirkanmaan yhteiskoulun kannatusyhdistyksen perustava kokous pidettiin Rantaperkiön koulussa helmikuussa 1957. Kannatusyhdistyksen hallituksen jäsenet, Rantaperkiön kansakoulun johtajaopettaja Teuvo Saarentauksen johdolla, ottivat henkilökohtaiselle vastuulleen koulun perustamiseen vaaditun kolmen miljoonan tuolloisen markan alkupääoman lainan takuun. Koulun perustaminen eteni hyvin nopeasti. Jo toukokuussa 1957 Pirkanmaan yhteiskoulu sai opetusministeriön myöntämän toimiluvan.

Tuon ajan oppikouluille tyypillisesti Pirkanmaan yhteiskoulu suunniteltiin kahdeksanluokkaiseksi, ja sinne tultiin pääsykokeiden kautta neljän kansakoululuokan jälkeen. Verrattaessa nykyiseen järjestelmään koulussa opiskeli alkuaikoina siis viidesluokkalaisista lukion kolmasluokkalaisiin. Ensimmäiset kolme luokkahuonetta vuokrattiin jo toimivista kansakouluista, kaksi luokkaa Rantaperkiön kansakoulusta, nykyisestä Hatanpään lukion kiinteistöstä, sekä yksi luokka Nekalan kansakoulusta. Ensimmäisenä rehtorina aloitti koulun historian ja uskonnon opettaja Martti Tyrkkö.

Jo vuonna 1958 kaupunki vuokrasi Pirkanmaan yhteiskoululle nimellisellä vuokralla tontin Rantaperkiön kansakoulun vierestä. Pirkanmaan yhteiskoulun uusi rakennus, joka on nykyään Hatanpään peruskoulun käytössä, nousi tontille vaiheittain vuosina 1959-1962. Täysi-ikäisyytensä Pirkanmaan yhteiskoulun voi sanoa saavuttaneen keväällä 1965, jolloin kahdeksan vuoden kuluttua koulun perustamisesta ensimmäiset koulun kasvatit osallistuivat ylioppilastutkintoon. Koulun toisena rehtorina toiminut Lauri Viljanmaa aloitti toimessaan vuonna 1966.

Hatanpään lukio

Oppikoulujen ja kansakoulujen sekä kansakoulujen jatkeeksi kehitettyjen kansalaiskoulujen rinnakkainen koulujärjestelmä purettiin 1960-luvun lopussa ja 1970-luvulla. Tampereella siirryttiin peruskoulujärjestelmään vuonna 1976. Yksityiset oppikoulut oli pääosin kunnallistettu jo pari vuotta aiemmin. Pirkanmaan yhteiskoulun alemmista luokista muodostettiin Hatanpään yläaste (luokat 7-9) ja vanhimmista lukioikäisistä opiskelijoista Hatanpään lukio.

Sekä Hatanpään lukio että Hatanpään koulu aloittivat vuonna 1976 toimintansa entisissä Pirkanmaan yhteiskoulun tiloissa Haapakuja 2:ssa, josta lukio sai käyttöönsä seitsemän luokkahuonetta. Alkuvaiheessa pääosa lukion oppilaista oli oman yläasteen kasvatteja, mutta myös Pirkkalasta ja Lempäälästä hakeuduttiin Hatanpään lukioon. Perinteisesti lukioon hakevat oli sijoitettu asuinpaikkaansa lähipään lukioon. Kun 1980-luvulla niin sanottu yhteishaku alkoi, ja samaan aikaan julkinen liikenne entisestään parani, tilanne muuttui. Lähiöistäkin alettiin hakeutua keskustan lukioihin.

Syksyllä 1982 Hatanpään lukiossa siirryttiin muiden tamperelaisten lukioiden tapaan kurssimuotoiseen lukioon. Lukuvuosi jaettiin kuuteen jaksoon. Kurssimuotoisuus antoi mahdollisuuden lukioiden erilaistumiselle, ja Hatanpään lukiossa kehitettiin erityisesti luonnontieteiden, ympäristöasioiden ja liikunnan kurssitarjontaa. Vuonna 1995 Tampereen kaupungin lukioissa siirryttiin luokattomaan lukiojärjestelmään. Lukion kolmantena rehtorina toimi vuosina 1991-2002 Kaisa Kuoppala.

Musiikkilukio, valtakunnallinen erityinen koulutustehtävä

Hatanpään lukion musiikkilinjan toiminta alkoi syksyllä 2004 uuden rehtori Raimo Meriluodon johdolla. Tampereelta oli puuttunut musiikkia painottava lukio. Tuolloinen lukiokoulutuksen johto tuki hanketta. Musiikkilinjan aloittaminen laajensi lukion sisäänottoaluetta, linjalle alkoi hakeutua opiskelijoita ympäri Pirkanmaata. Musiikkilinjaa täydennettiin Musiikkiteatterilinjalla, jonka toiminta alkoi vuonna 2012. Linjoille otettiin vuosittain yhteensä yli viisikymmentä uutta opiskelijaa erillisten pääsykokeiden kautta.

Vuosina 2008-2009 vanha Rantaperkiön kansakoulun kiinteistö Hatanpään koulun naapurissa Haapakuja 5:ssä peruskorjattiin Hatanpään lukion omaksi lukiorakennukseksi. Bertel Strömmerin suunnittelema kaunis pelkistetyn klassisen tyylin rakennus oli rakennettu alun perin vuonna 1925. Vuonna 1937 rakennusta oli korotettu kaksikerroksisesta nelikerroksiseksi. Uudistettuun lukiokiinteistöön tehtiin suosittuja linjoja varten äänitysstudio ja bänditiloja. Pieniin esityksiin soveltuvasta Mediateekistä muodostui talon sydän.

Hatanpään lukion painotetulle musiikin opetukselle (musiikki ja musiikkiteatteri) haettiin ja saatiin valtakunnallinen erityisen koulutustehtävän asema vuodesta 2018 alkaen. Valtakunnallisen musiikkilukion lisäksi lukion toiminta jatkuu laadukkaana yleislukiona. Vuodesta 2016 elokuuhun 2026 saakka lukion rehtorina toimi Ville Vuorisalmi.


 

2025: Pyynikin lukio, uudet kansainväliset opintolinjat

Kaupunkiseudun ja lukio-opiskelun suosion kasvaessa Hatanpään lukio päätettiin 2020-luvun alussa siirtää kaupungin keskustaan, Pyynikintie 2:n arvokkaaseen "Vanhan Tekun" kiinteistöön. Lukion uusi kiinteistö perusparannettiin täysin vuosina 2021-2023, ja muuttamaan päästiin pari vuotta myöhemmin tammi-helmikuussa 2026. Samalla lukion opiskelijamäärä kasvoi voimakkaasti siten, että uusiksi lukio-opiskelijoiksi otettiin aikaisempaan verrattuina jopa kaksinkertaisia, 230-240 -opiskelijaisia ikäluokkia.  

Elokuusta 2025 lähtien lukio toimi Pyynikin lukio -nimisenä. Pyynikin lukion uudeksi lempinimeksi vakiintui nopeasti tuttavallisempi "Pynsä". Lukioon perustettiin kaksi uutta kansainvälistä opintolinjaa. Elokuussa 2025 aloitti toimintansa Bilingual Study Programme, BSP, eli Suomen- ja englanninkielinen lukiolinja. Linjalla maahanmuuttajataustaiset opiskelijat opiskelevat tehostetusti suomen kieltä ja valmistautuvat suomenkieliseen ylioppilastutkintoon. 

Laki kokonaan englanninkielisestä lukiokoulutuksesta ja englanninkielisestä ylioppilastutkinnosta astui voimaan 2025. Järjestämislupa Tampereelle haettiin Pyynikin lukioon, jossa toisen kansainvälisen linjan, ESP:n eli English Study Programmen, toiminta valmisteltiin alkavaksi elokuussa 2026. Molemmille uusille linjoille oli niiden käynnistyessä hyvin hakijoita. 

Lukion muutto keskustaan ja hyvin toimivan, nuorista hyvin huolta pitävän lukion maine sai aikaan sen, että vuosina 2025 ja 2026 lukion hakijamäärät ja keskiarvorajat nousivat. Pynsästä kehittyi yksi Tampereen haetuimmista lukioista. 

--
Artikkelin lähteinä on käytetty Pirkanmaan yhteiskoulun (Hatanpään koulu ja Hatanpään lukio) juhlajulkaisuja vuosilta 1997 "Koulumme 40 vuotta" ja 2007 "Ajassa". Teksti Ville Vuorisalmi