Tampere sijoittui vuonna 2025 maailman parhaiden pyöräilykaupunkien listalla sijalle 45, kun yli 250 000 asukkaan suurkaupunkien pyöräily-ystävällisyyttä arvioitiin pyöräliikenteen eri osa-alueet kattavalla Copenhagenize-indeksillä. Arvioitujen kaupunkien lista kattaa 100 kaupunkia 44 maasta ja tarjoaa näkymän pyöräilyn edistämiseen maailmanlaajuisesti. Indeksin avulla Tampereella pystytään tunnistamaan pyöräilyn kehityskohteita ja paikallisia vahvuuksia.
Vuonna 2025 valmistui pyöräilyn pääreittien puuttuvia osuuksia Santalahdessa ja Kalevassa. Näsijärven rantareitti Sahansaarenkadun ja Uittotunnelin välillä tarjoaa nyt suoremman, laadukkaamman ja nopeamman yhteyden keskustan ja Hiedanrannan välille. Osuuden valmistuttua pyöräliikenteen seudullinen pääreitti Keskustan ja Ylöjärven välillä siirtyi Rantatieltä Paasikiventien pohjoispuolelle.
Kalevassa parannettiin etelä–pohjoissuuntaista pyöräliikenteen pääreittiä rakentamalla erotellut jalkakäytävät ja pyörätiet Kalevan puistotielle Tammelan stadionin kohdalle. Jo aiemmin valmistuivat stadionin ympäristön laajat katu- ja infratyöt, joiden yhteydessä rakennettiin muun muassa Salhojankadun pyöräkatu- ja kävelykatuosuudet sekä Paltsunaukio. Lisäksi stadionin ympäristöön on toteutettu runsaasti pysäköintipaikkoja pyörille ja skuuteille, parannettu suojatienylityksiä ja valaistusta sekä rakennettu Tammelankadun liittymään liikennevalot turvaamaan liittymän liikenteellinen toimivuus ja kadun ylitykset.
Vuonna 2026 valmistuvat Puutarhakadun ja Aleksis Kiven kadun katuremontit. Puutarhakadun remontissa kadulle toteutetaan aiempaa leveämpi kaksisuuntainen pyörätie, mikä parantaa merkittävästi pyöräliikenteen seudullista pääreittiä keskustassa.
Loppukesästä valmistuvat myös Erkkilänkadun ja Erkkilän sillan uudistukset, joissa jalankululle, pyöräilylle ja autoliikenteelle tulee omat väylät.
Myös Hatanpään puistokujalla on alkanut katusaneeraus. Remontissa Hatanpäänkadun sekä Hatanpään valtatien väliselle osuudelle uusitaan puukujanne, rakennetaan ajoradan molemmin puolin pyöräkaistat Hatanpäänkadulle asti ja toteutetaan yhtenäiset jalkakäytävät Hatanpään kartanolle asti. Katuremontti kaikkine vaiheineen valmistuu vuoden 2027 puolella.
Juuri käynnistyneessä Viinikankadun katuremontissa ja Yliopistontunnelin rakentamisessa toteutetaan Viinikankadun molemmille puolille laadukkaat erotellut jalkakäytävät ja pyörätiet. Viinikankadun länsipuoli toimii pyöräliikenteen seudullisena pääreittinä.
Myös kävelyn ja pyöräilyn edistämisen keskeisten kohteiden, Valssipadonraitin ja Frenckellin siltojen uudistamista suunnitellaan. Valssipadonraitin kävely- ja pyöräily olosuhteita halutaan parantaa leventämällä kävely- ja pyöräilyväylää. Leventäminen mahdollistaa raitin muuttamisen erotelluksi pyörätieksi ja jalkakäytäväksi. Valssipadonraitti on osa itä-länsisuuntaista pyöräliikenteen seudullista pääreitti ja se yhdistää tulevaisuudessa laadukkaasti jo saneeratun Rongankadun ja parhaillaan rakennettavan Puutarhakadun pääreitit toisiinsa.
Kaupunkipyöräkausi on käynnistynyt vilkkaasti. Palvelulla on enemmän käyttäjiä, samoin matkoja on tehty enemmän kuin aiemmilla kausilla. Kaupunkipyöräasemien määrää on myös lisätty muun muassa keskustan ja Kalevan alueilla. Kevään aikana on valmistunut 60 uutta asemaa. Parhaillaan valmistellaan seudullisen kaupunkipyöräjärjestelmän hankintaa ja tavoitteena on uuden kaupunkipyöräpalvelun käynnistyminen keväällä 2028 Tampereella ja Pirkkalassa.
Pyöräpysäköintipaikkojen määrä parani viime vuonna yli 500 paikalla. Paikat toteutettiin 52 eri kohteeseen keskustan ja joukkoliikenteen runkolinjojen pysäkkien yhteyteen. Vuonna 2026 saadaan lisää paikkoja 54 eri kohteeseen. Nämä 456 paikkaa toteutetaan pääasiassa Kalevaan ja Hervantaan. Kalevassa pyöräpysäköinti paranee palveluiden ja leikkipuistojen äärellä. Hervannassa uudet paikat sijoittuvat leikkipuistoihin, pelikentille ja uimarannoille. Hervannan ja Kalevan pysäköintipaikat valmistuvat tulevana syksynä.
Vuonna 2025 valmistui ensimmäinen kävelyn ja pyöräliikenteen katsaus. Se kokoaa yhteen tietoa muun muassa reiteistä, pyöräpysäköinnistä, talvihoidosta ja pyörämatkailusta sekä asukkaiden liikkumistottumuksista ja tyytyväisyydestä kävelyn ja pyöräilyn olosuhteisiin. Katsauksen mukaan tamperelaisista 16 % pyöräilee päivittäin ja 22 % viikoittain lumettomana aikana. Pyörämatkojen osuus kaikista matkoista kasvaa tavoitteisiin nähden hitaasti, mutta on silti kasvussa. Katsaus julkaistaan jatkossa joka toinen vuosi.
– Vuosien systemaattisen kehittämistyön jälkeen palaset nivoutuvat yhteen. Olemme saaneet muodostettua laadukasta pyöräliikenteen seudullista ja alueellista pääverkkoa kymmeniä kilometrejä Tampereen keskustasta ympäryskuntien kuntakeskuksiin ja Tampereen aluekeskuksiin, kertoo liikenneinsinööri Timo Seimelä Tampereen kaupungilta.
Seimelän mukaan positiivinen kehitys näkyy pyöräilijöiden tyytyväisyytenä ja pyöräilijämäärien kasvuna seurantapisteillä. Erityisesti talvipyöräilijöiden määrässä nähdään selkeää nousua.
