Ylioppilastutkinto
Ylioppilastutkinto on lukion päättötutkinto, jonka toteutuksesta vastaa Ylioppilastutkintolautakunta (YTL). Koulun tasolla järjestelyvastuu on rehtorilla. Ylioppilastutkintoon liittyvistä asioista saa lisätietoa rehtorilta, apulaisrehtorilta, opinto-ohjaajilta ja eri aineiden opettajilta.
Tutkinnon suorittaminen
Ylioppilastutkinto tulee suoritetuksi, kun em. pakolliset kokeet on suoritettu hyväksytysti viimeistään kolmantena peräkkäisenä tutkintokertana ja lukion minimi-kurssimäärä 75 on suoritettu. 75 kurssiin tulee sisältyä 47 tai 51 (matematiikan tason mukaan) pakollista kurssia ja 10 syventävää kurssia.
Osallistumisoikeus
Lukion opiskelija ilmoittautuu ylioppilastutkintoon suorittaakseen koko tutkinnon - ei pelkästään erillisiä kokeita.
Äidinkielen, toisen kotimaisen kielen, vieraan kielen, matematiikan ja reaaliaineen kokeeseen voi osallistua, kun on suorittanut kirjoitettavan aineen pakolliset kurssit ja saanut niistä arvosanan. Reaaliaineiden kokeille on varattu kaksi koepäivää. Lyhyen kielen kokeeseen voi osallistua, kun on opiskellut vähintään kolme kurssia.
Rehtorin päätöksellä tutkinnon kokeeseen voi osallistua myös sellainen opiskelija, joka ei ole lukiossa opiskellut aineen suorittamiseen oikeuttavia kurssimääriä. Tällöin opiskelija on muulla tavalla (esim. ulkomailla koulua käymällä) hankkinut riittävät tiedot tässä aineessa. Rehtorin tehtävänä on arvioida tietojen riittävyys.
Koetehtävien laajuus
Ylioppilastutkinnon tehtävät laaditaan oppiaineen pakollisten ja syventävien kurssien oppimäärien pohjalta. Kielissä ja matematiikassa järjestetään kahden tason kokeet. Kunkin reaaliaineen kokeen koetehtävät voivat ylittää oppiainerajat.
Ilmoittautuminen
Kevään kirjoituksiin ilmoittaudutaan marraskuussa ja syksyn kirjoituksiin toukokuussa. Ylioppilaskirjoitusten ilmoittautumislomake löytyy Wilmasta.
Laitesoveltuvuus
Ylioppilastutkinnon kokeet tehdään opiskelijan omilla laitteilla, joiden soveltuvuus, toimivuus ja käytön hallinta Abitti-järjestelmässä on opiskelijan omalla vastuulla.
A. Ylioppilastutkinnon rakenne (tutkinto alkanut ennen kevättä 2022)
Hajautettu tutkinto
Ylioppilastutkinto on mahdollista suorittaa yhtenä tutkintokertana tai myös hajautetusti kolmena peräkkäisenä tutkintokertana.
Pakolliset kokeet ja tutkinnon suorittaminen
Tutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta, joista äidinkielen ja kirjallisuuden koe on kaikille pakollinen. Kolme muuta pakollista koetta valitaan seuraavien neljän kokeen joukosta:
- toinen kotimainen kieli
- vieras kieli
- matematiikka
- reaalikoe
Kokelaan on suoritettava vähintään yksi laajempi koe. Tutkintoon saa kuulua vain yksi saman oppiaineen koe.
Ylimääräiset kokeet
Tutkintoon voi sisältyä myös ylimääräisiä kokeita. Niiden lukumäärää ei rajoiteta. Ylimääräisen kokeen voi suorittaa toisessa kotimaisessa kielessä, vieraissa kielessä, matematiikassa tai reaalikokeissa.
B. Ylioppilastutkinto rakenne (kirjoitukset alkavat keväällä 2022 tai sen jälkeen)
Hajautettu tutkinto
Ylioppilastutkintoon on sisällytettävä vähintään viiden tutkintoaineen kokeet. Äidinkielen ja kirjallisuuden koe ja vähintään neljä eri tutkintoaineen koetta vähintään kolmesta seuraavasta ryhmästä:
- matematiikka
- toinen kotimainen kieli
- vieras kieli ja
- reaaliaine
Kokeisiin tulee sisältyä vähintään yksi pitkän oppimäärän koe.
Tutkintoon vaadittujen viiden kokeen lisäksi kokelas voi suorittaa yhden tai useamman muun kokeen. Kokelas saa lisätä tutkintoonsa uusia aineita ja oppimääriä kolmen tutkintokerran ajan. Kokelaalla pitää olla kolmen kerran jälkeen kasassa riittävä määrä aineita ja oppimääriä, joilla hän voi valmistua. Kokelas voi halutessaan suorittaa eri oppimäärien kokeita samassa tutkintoaineessa. Saman aineen eri oppimäärien kokeet voidaan kuitenkin laskea suoritukseksi vain kerran, esimerkiksi lyhyt ja pitkä matematiikka.
Ylioppilastutkintoon vaadittavat kokeet suoritetaan enintään kolmena peräkkäisenä tutkintokertana. Hylätyn kokeen voi uusia kolme kertaa kolmella seuraavalla tutkintokerralla. Tutkintoon voi lisätä uusia kokeita vain ensimmäisen kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana. Jos kokelas tulee hylätyksi jossakin valmistumisen edellyttämässä kokeessa kolmannella eli viimeisellä tutkintokerralla, hylättyä koetta voi uusia vielä kolmella seuraavalla tutkintokerralla.
Jos kokelas on valinnut vaativamman tason kokeen aineessa, jossa on kahden tason mukaisia kokeita, ja saanut koesuorituksesta hylätyn arvosanan, hän voi kokeen uusiessaan vaihtaa sen tason. Tason vaihtaminen edellyttää kuitenkin, että vaadittuihin kokeisiin sisältyy yksi vaativamman tason koe.
Sairastuminen, ulkomailla tapahtuva päätoiminen opiskelu tai muun niihin rinnastettava painava syy voi pidentää tutkinnon suorittamista 1–2 tutkintokertaan.