Satu Hassi puolusti Tampellaa ja iloitsee Tampereen kehityksestä
Satu Hassi on ehdottanut haastattelupaikaksi Finlaysonin kattokahvilaa. Sieltä näkyy hyvin vanha Tampellan kyltti kosken toisella rannalla. Tampellan tehdasalueen suojelu oli kamppailu, josta Hassi tuli Tampereella tunnetuksi.
– Tampella oli ensimmäinen työpaikkani diplomi-insinöörinä. Työpaikkana se oli nuorelle naisinsinöörille kamala, mutta tykkäsin tehdasalueesta, hän muistelee.
Tampella-yhtiö ja kaupungin silloinen johto olivat neuvotelleet 1980-luvun lopulla kaavasopimuksen, joka olisi moninkertaistanut tontin rakennusoikeuden ja pakottanut purkamaan ison osan vanhoista tehdasrakennuksista. Asiaa vastustamaan nousi kansanliike, mutta valtuustossa vähemmistö oli tehtaiden suojelun kannalla. Kansanliike paljasti, että osa sopimuksen neuvottelijat olivat jäävejä, Korkein hallinto-oikeus kumosi sen ja lopullisesti hanke kaatui Tampellan konkurssiin.
Tampellan miljöön puolustaminen oli merkittävä virstanpylväs niin Tampereella kuin koko Suomessa vanhan rakennuskannan säilyttämisessä. Sen ja Finlaysonin säästämisen myötä Tammerkosken ympäristöstä alettiin puhua kansallismaisemana, joka kelpasi seteliinkin. Hassille kamppailu toi sekä kiitoksia että haukkuja.
– En minä suinkaan ainoa puolustaja ollut, mutta varmasti äänekkäimpiä. Eräs Tampellan johtajista totesi Aamulehdessä, että jääviysväite on hassahtaneiden satuilijoiden puhetta, Hassi naurahtaa.
Ei mikään änkyrä
Tekniikan lisensiaatilla ja diplomi-insinöörillä on ollut osaamista puolustaa näkemyksiään tiukastikin. Lehtihaastatteluissa on usein aluksi todettu, että eihän hän olekaan maineensa mukainen kauhea tyyppi.
– Hufvudstadsbladet kysyi meppikollegoiltani mielipidettä minusta. Heidän mukaansa olin muun muassa vaikutusvaltainen, avulias, rakentava ja luotettava. Toki arvioihin saattoi vaikuttaa se, etten ollut asettumassa enää uudelleen ehdolle EU-parlamenttiin, hän hymyilee.
Hassi on ainoana tamperelaisena ollut sekä kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja, ministeri että europarlamentaarikko. Yksi ministeriaikojen kohokohta oli vuoden 1999 EU-kokous Tampereella Suomen ollessa EU:n puheenjohtajamaa.
– Tampere ja Suomen hallitus olivat tuoneet ministerikokouksia vanhaan Tampellan tehdastilaan, siihen, missä nykyään on Vapriikki. Johdin puhetta yhdessä niistä, se lämmitti kyllä sydäntä.
Tampereella on tunnetusti ollut suuria hankkeita, jotka ovat herättäneet suuria tunteita. Rantatunnelin ja Ranta-Tampellan rakentaminen oli yksi merkittävimmistä, ratikan lisäksi. Myös Palatsinsillan käytöstä käytiin kovaa vääntöä.
– Ehdotin jo Tampella-kiistan aikaan, että Rantatie pantaisiin tunneliin ja päälle tulisi asuntorakentamista. Myöhemmin niin sitten todella tapahtuikin, mutta valtuustossa äänestys oli tiukka. Palatsinsillalle taas haluttiin autoliikennettä, mutta lopulta kevyen liikenteen vaihtoehto voitti. Vaikka Ranta-Tampellassa on puutteensa, niin on hyvä, että keskeisellä paikalla järven rannalla on asuinrakennuksia, Hassi miettii.
Lihavista riidoista hyvä lopputulos
Edellä mainitut hankkeet ovat Hassin mielestä todiste siitä, että lihavistakin riidoista voi poikia lopputulos, joka loppujen lopuksi miellyttää kaikkia. Ratikan kanssa voi tehdä jopa kaupunkikiertoajelun, kuten Hassi usein tekee Tampereelle saapuneiden vieraiden kanssa. Heille, etenkin ulkomaalaisille, hän esittelee aina myös Raatihuoneen.
– Kerron, että tuolta parvekkeelta annettiin Punainen julistus, jonka seurauksena maailman ensimmäiset naiskansanedustajat valittiin Suomessa.
Sotien jälkeisen ajan Tampere tunnettiin aseveliyhteistyöstä, jossa kokoomus ja sosiaalidemokraatit löysivät toisensa. Hassi kiittää aseveliakselia siitä, että tänne saatiin Tampereen teknillinen yliopisto ja Yhteiskunnallinen korkeakoulu, josta tuli Tampereen yliopisto. Opiskelijat ovat tuoneet uusia ideoita ja luovuutta, jotka ovat Hassin mielestä muokanneet Tampereesta sellaisen kuin se on.
– Opiskelijat auttoivat myös vanhojen asukkaiden kanssa pelastamaan Pispalan muutettuaan sinne halpojen asuntojen perässä ja ihastuttuaan alueeseen. Tuskin kukaan enää on sitä mieltä, että Pispalan purkaminen ja moottoritien vetäminen sen eteen Pyhäjärven yli olisi ollut hyvä ajatus, itsekin Pispalassa asuva Hassi sanoo.
Turhaa tavaraa ulos ja uusi kirja alulle
Hassi tunnetaan myös kirjailijana, joka aloitti kirjallisen uransa runoteoksella ja on sen jälkeen julkaissut muun muassa oppikirjoja ja viimeksi muistelmat. Jotain uuttakin on vireillä, mutta siitä hän ei vielä suostu hiiskumaan.
– Tyhjennän ensin talostani turhia tavaroita vähän kerrallaan ja alan sen jälkeen ehkä käydä lähteitä läpi, hän kertoo.
Shokkipaljastuksia ei tälläkään kertaa ole kuulemma luvassa, eikä ihmisiä olla vetämässä kölin ali, kuten ei muistelmissakaan. Iltapäivälehtikään ei löytänyt muistelmista sen isompaa skandaalia, kuin että 1990-luvulla Hassi matkusti eduskunnan delegaation mukana Strasbourgiin 13-vuotiaan tyttärensä passilla.
– Lähdin kiireellä ja otin laatikosta vahingossa väärän passin. Ei sitä tarkastettu kuitenkaan muualla kuin Frankfurtin lentokentällä, ja siellä mustavalkokuva meni täydestä. Kollegat sanoivatkin, ettei rajatarkastusten poistuminen Euroopassa tule muuttamaan juuri mitään, hän nauraa.
