Suomen neidon lakitus vappuyönä Hämeensillalla
Wäinö Aaltosen (1894–1966) veistämät Suomen neito, Eränkävijä, Veronkantaja ja Kauppias valmistuivat Tampereen uudelle Hämeensillalle 1929. Kauppaneuvos Rafael Haarla lahjoitti ne Tampereen kaupungille Haarlan tehtaan juhlavuoden kunniaksi. Hämeensillan pronssiveistokset ovat noin 4,5 metriä korkeita ja painavat kukin 800–1200 kiloa. Ne olivat aikanaan suurimmat Suomessa toteutetut pronssiveistokset. Vuonna 2017 veistokset tosin kuljetettiin sillalta turvaan raitiotietyömaan tieltä. Kolmen vuoden aikana Tampereen taidemuseon henkilökunta tutki ja kunnosti ne, ja veistokset palautettiin paikoilleen syksyllä 2020. Veistokset kuuluvat Tampereen taidemuseon kokoelmiin, ja taidemuseo esitteli Wäinö Aaltosen taidetta suositussa näyttelyssä vuonna 2023.
Hämeensillan Pirkkalaisveistosten ainoa naisfiguuri, Suomen neito, on idealisoitu ja elinvoimainen Venus-hahmo, joka symboloi enemmänkin myyttistä ihannetta kuin todellista yksilöä. Hahmossa on nähty myös antiikin Athenen, tiedon ja viisauden jumalattaren, suomalainen vastine. Wäinö Aaltonen käsitteli veistotaiteessaan usein samaa aihetta eri kokoisina versioina vaihtelevissa materiaaleissa. Aaltosen veistämä Suomen neidon kipsiversio valittiin aikanaan New Yorkin maailmannäyttelyssä 1939 maailman kauneimmaksi veistokseksi, ja myös sillan veistoksen pronssiversio on kiertänyt aikanaan maailmalla mm. Saksan Essenissä ja Sveitsin Zürichissä.
Pirkkalaisveistosten kolme miesfiguuria ovat lihaksikkaita atleetteja ja kuvaavat pirkkalaisten tarunomaista voimaa ja toimintaa. Vastikään itsenäistyneessä Suomessa julkisten veistosten kautta luotiin myös kansallista identiteettiä. Aaltosen ruumiillinen tietoisuus ja käsitys vartalon liikkeistä ja asennoista oli kehittynyt urheiluharrastuksen, erityisesti painin parissa. Tietoaan hän käytti niin ihmishahmoja muovatessaan kuin poseeratessaan itse valokuvissa. Jos nykyään taide ja urheilu, korkeakulttuuri ja ruumiinkulttuuri, nähdään toisinaan kilpailijoina, Aaltoselle ne elivät rinnakkain.
Veistosten pukeminen on perinne monissa kaupungeissa. Tampereellakin Hämeensiltaa reunustavat Pirkkalaisveistokset saavat ajoittain ylleen uudet vaatteet tai asusteet, esimerkiksi teekkarilakin tai pelipaitoja. Pirkkalaisveistoksien, kuten kaupungin muidenkin patsaiden vaatettamista, ohjaavat teokseen liittyvät tekijänoikeudet. Taiteilija on halunnut kertoa taiteellaan tiettyjä asioita ja on tarkoittanut teoksensa tietynlaiseksi. Pukeminen saattaa hämärtää taideteoksen merkityksen tai olla sen kanssa jopa ristiriidassa. Vankasta ulkonäöstään huolimatta veistokset ovat myös herkkiä erilaisille kolhuille ja naarmuille. Lupaa veistosten pukemiseen voi hakea Tampereen taidemuseolta, joka voi myöntää esimerkiksi tamperelaisuuden tai kaupungin historian kannalta merkittävien tapahtumien yhteydessä.
Tänä keväänä Tampereen Teekkarit ry viettää 60-vuotisjuhliaan. Teekkarien perinteinen vappuseremonia palaa Konsulinsaaren Kultakutri-veistoksen luota jälleen Hämeensillalle, ja Suomen neito saa kutreilleen valkoisen lakin vappuyönä 30.4.
