Pyöräillen Pispalasta Lamminpäähän

Pispalanharjulla kivikaudella eläneen pyyntiväestön asuinpaikka on sijainnut ajalleen tyypillisesti etelään avautuvalla rannalla. Paikka on Pispalan valtatien eteläpuolella leikkipuistossa uittotunnelista länteen. Asuinpaikassa ei ole maan päälle näkyviä rakenteita. Paikalla ei ole tehty kaivauksia mutta eri yhteyksissä alueelta on löydetty mm. kourutaltta, kivi-iskoksia, hioin ja keihäänkärki. Kohde ajoittunee 7000–10000 vuotta vanhaksi.

Peltoaukean ja rannan välissä on 1700-luvulle asti sijainnut Hyhkyn tiiviisti rakennettu kylän paikka, josta on jäljellä pellon yli näkyvä Simolan tila.

1700-luvulla Gaddin suvulle kuulunutta kartanoa on isännöinyt muun muassa hyötykasveja tutkinut kemian professori Pehr Adrian Gadd. Alueen monilajinen kasvisto periytyy osaksi hänen viljelyksiltään.

Varustukset kuuluivat juoksuhauta- ja tukikohtavyöhykkeeseen, joka tehtiin Tampereen suojaksi vuosina 1915–1917. Niitä on myös mm. Pispalassa ja Ylöjärvellä. Venäläiset rakensivat linnoituksia valtakunnanlaajuisesti osana suurempaa ensimmäisen maailmansodan puolustusstrategiaansa. Maastossa on jäänteitä korsuista, juoksuhaudoista ja ampuma-asemista.

Tampereen ensimmäinen varsinainen lähiö, Tesoma, edustaa 1960-luvun uudenlaista asuinalueiden rakentamista. Yhdeksi kokonaisuudeksi suunniteltu, kerralla rakennettu ja kustannustehokas alue tarjosi moderneja ja hyvin varustettuja koteja kaikille. Talot rakennettiin elementeistä ja sijoittelussa huomioitiin työmaan koneiden järkiperäinen käyttö. Alueelle rakennettiin koulu, päiväkoti, kirjasto, kaukolämpökeskus ja liiketiloja.

Tesoman kaupunginosassa Kohmankaaren varrella on 1960-luvulle tyypillinen kerrostaloalue. Vanhimmat talot rakennutti Suomen ensimmäinen asunto-osuuskunta. Asumistukea saavat perheet olivat etuoikeutettuja asuntoihin. 1970-luvulla talot muutettiin osaketaloiksi.

Olavi Suvitien vuonna 1977 suunnittelema kirkko on monitoimitila, jossa kirkkosalia voidaan laajentaa yhdistämällä siihen seurakuntasali ja rippikoululuokka. Lisäksi rakennuksessa on lasten ja nuorten tiloja sekä kuntosali saunoineen.

Tohlopinkatu on hyvä esimerkki 1960-luvun rivitalojen muodostamasta asuinalueesta ja toisaalta alueiden jaosta suurten massojen Tesomaan ja pienipiirteisempään Tohloppiin.

Lähiö edustaa 1980-luvun alun arkkitehtuuria.

Alueen pohjoisosan rakensivat 1920-luvulla maalta muuttaneet Länsi-Tampereen tehtaiden työmiehet. Maat kuuluivat Kaarilan kartanoon, jonka isäntä myi tontteja edullisesti, neliön sai neljän munkin hinnalla. Kun alue liitettiin Tampereeseen, sinne laadittiin asemakaava, jonka mukainen rakentaminen ajoittuu 1940- ja 1950-luvulle.