Pyöräillen Kissanmaalta Messukylään

Kissanmaan koulu on hyvä esimerkki tyypillisestä 1950-luvun kansakoulusta. Rakennuksen on suunnitellut kaupunginarkkitehti Bertel Strömmer.

Tyypillinen 1900-luvun omakotitaloalue.

Tie Takahuhdista Tampereelle rakennettiin 1900-luvun alussa. Tien varteen, silloisen kaupungin rajan ulkopuolelle, nousi nopeasti tamperelaisen työväestön asuntoja ns. Uudeksikyläksi. Koska ei oltu kaupungissa, rakentaminen oli vapaata. Omakotialue pyrittiin säilyttämään 1950-luvulla ja kerrostalot kaavoitettiin Takahuhdintien eteläpuolelle.

Lähiörakentamisen aikakaudella palveluita hajautettiin uusiin kaupunginosiin, Pentti Turusen suunnittelema, 1966 valmistunut matala seurakuntatalo edustaa ajalleen tyypillistä kirkollista arkkitehtuuria.

Irjalan rustholli on ollut Takahuhdin keskeisimpiä tiloja. Valkoinen, uusrenessanssityylinen päärakennus on rakennettu 1800-luvun lopulla. Sen lisäksi alkuperäisistä rakennuksista on jäljellä punainen makasiini.

Palvelukoti Pappilanpuisto (ent. Takahuhdin palvelukeskus) on rakennettu Messukylän pitäjän vaivaistaloksi 1913. Rakennuksen massoittelu ja julkisivun kokonaisuus edustavat klassismia, mutta esimerkiksi ikkunoissa on viitteitä myös jugendista, Alkujaan tilaa oli 52 hoidokille mutta 1929 lisätilaa saatiin jatkamalla rakennusta etelään.

Messukylän seurakunnan pappilana 1982 asti toiminut rakennus on vuodelta 1919. Se on rakennettu vanhan, kansalaissodassa palaneen pappilan tilalle. Tyyliltään pappila edustaa klassismia, mikä näkyy mm. ikkunanpuitteiden koristelussa ja lasikuistin yllä olevassa päätykolmiossa.

Tampereen alueen maaseutumaiseman juuret ovat Takahuhdissa. Vanhinta kerrostumaa edustavat rautakauden löytöpaikat. Ns. Kukkojenkivenmäen kalmistoa tutkittiin jo 1905. Pienestä kiviröykkiöhaudasta löydettiin runsaasti esineitä: mm. 18 keihäänkärkeä, 18 puukkoa ja koruja. Kalmistossa oli ainakin kahdeksan miehen ja kahden naisen polttohautaukset, jotka ajoittuvat 650—800 jKr. Yksityisaluetta, pihoille ei saa mennä.

Nykyisen kerrostalo-osakeyhtiön (Takahuhdinkatu 75) pihamaalla on rautakautinen asuinpaikka. Pieni ala siitä tutkittiin kerrostalojen rakentamisen yhteydessä 1971. Löydöt olivat vaatimattomia. Maastossa voi havaita kumpareita, jotka yhä kätkevät paikan salaisuudet. Paikalla ei ole ollut muinaista linnaa, vaan nimi Takahuhdin kylän Linna-nimisestä talosta, joka siirrettiin kylätontilta tähän paikkaan isonjaon yhteydessä. Yksityisaluetta; pihoille ei saa mennä.

Kokon tilan päärakennuksen vanhin osa on todennäköisesti 1850-luvulta. Rakennusta on jatkettu ja korotettu 1936 ja nykyisen ulkoasunsa se on saanut 1980-1uvulla. Pihaa reunustava luhtiaitta on vuodelta 1933, vilja-aitta 1800-luvulta ja hirsinavetta vuodelta 1910, Karjakeittiö-sauna on valmistunut 1905. Yksityisaluetta; pihoille ei saa mennä.