Inro on samuraiden vyöllä kannettava ilmatiivis, monilokeroinen lääkerasia. Se suljetaan nyörien ja liukuvan helmen avulla, koristeellisella netsukella se lukitaan vyöhön. Kressin kokoelma. Kuva: Marika Tamminen.
Samurai kirjoittamassa nuolellaan keisarillisen haudan oveen. inrō,1800–1900-luku. Kressin kokoelma.
Sotaviiri, jossa Kusunoki Masatsuran sukuvaakuna. inrō, 1800–1900-luku, Kressin kokoelma.
Gofukuya Jūbeeta esittävä näyttelijä, taustalla Fuji-vuori. Puupiirros, 1869, signeeraus Kunishada ga. Kressin kokoelma.
Viiriäispari piiloutuneena elefanttiheinän sekaan. inrō, 1800-luvun alku. Kressin kokoelma.
Eri värisiin krysanteemein ja lehdin koristettu cloisonné-tekniikalla (soluemalointi) toteutettu inro. Mukana tyyliin sopiva ojime, eli liukuva helmi. Cloisonné-tekniikalla toteutetut inrot ovat harvinaisia. 1800-luvun loppu, tunnistamaton signeeraus. Kressin kokoelma.
Miniatyyri lounasrasia (bentō-bako), punottua valaan hetulaa, reunat ovat lakattuja bambuliuskoja. Tämän tyyppisiä rasioita käytettiin lounasruokien kuljettamiseen. 1700-luku, signeeraamaton, Kressin kokoelma.
Suomi osallistui ensimmäisen kerran MM-kisoihin Baselissa 1939. Kuva: Suomen Jääkiekkomuseo
Suomi voitti maailmanmestaruuden 7.5.1995 finaalipelissä Ruotsia vastaan. Ville Peltonen teki 4-1 päättyneen ottelun maaleista kolme. Kuva: Hannu Lindroos/Suomen Jääkiekkomuseo
Kotimaisia Myrsky-hävittäjiä valmistettiin Valtion lentokonetehtaalla Tampereen Härmälässä 1939-1943. Koneiden ominaisuuksia testattiin Lentokonetehtaan tuulitunnelissa, jota varten tämä malli on tehty vuonna 1941.
Kuva: Marika Tamminen, Vapriikin kuva-arkisto Tampereen museoiden kokoelmat.
Toivo Kaarion kellosiipi
Insinööri Toivo Kaario kehitti ensimmäisenä maailmassa ns. maavaikutukseen tukeutuvia pintaliitäjiä. Innovaatio-näyttelyssä on esillä vuonna 1949 valmistuneesta kellosiivestä tehty näköismalli ja animaatio. Hanke on toteutettu museokeskus Vapriikin ja Lentovarikon kilta ry:n yhteistyönä.
Kuva: Vapriikin kuva-arkisto
Mata Hari eli musta laatikko
Valtion lentokonetehtaalla valmistui vuonna 1942 yksi maailman ensimmäisistä lentokoneen mustista laatikoista. Veijo Hietalan johdolla kehitettyä laitetta kutsuttiin myös ”Mata-Hariksi”, sillä jotkut lentäjät luulivat, että laitteen tarkoituksena oli vakoilla heidän lentotaitojaan. Laite edusti aikakautensa edistyksellisintä tekniikka.
Kuva: Marika Tamminen/Vapriikin kuva-arkisto, Tampereen museoiden kokoelmat.
Konttilukki
Valmetin siirtokonetehtaalla (entinen lentokonetehdas) kehitettiin vuonna 1975 tehokas ja toimiva konttilukki, josta muodostui menestystuote maailman satamissa. Taustalla oli sotakorvausteollisuudesta liikkeelle lähtenyt kehitys lauta-auton, lempinimeltään ”lukki” kehityksessä. Laitetta kutsutaan myös konttipinkkariksi.
Sähkölaitoksen työntekijä Oiva Helevirta Ratinan valvomossa. 1970-luvun aikana eri puolilla kaupunkia sijaitsevia sähköasemia ryhdyttiin ohjaamaan keskitetysti yhdestä valvomosta. Kuva: Vapriikin kuva-arkisto
Kaarilamppu 1900-luvun alusta. Tampereelle saatiin ensimmäiset sähköllä toimivat katuvalot vuonna 1888. Ensimmäiset lamput olivat kaarilamppuja, joissa valonlähteenä toimi kahden hiilipuikon välillä hehkuva kirkas valokaari. Kuva: Marika Tamminen / Vapriikin kuva-arkisto
Finlaysonin puuvillatehtaalla syttyi Pohjoismaiden ensimmäinen sähkövalo 1882. Valaistusjärjestelmän kasvaessa tehtaalle rakennettiin valaistuslaitos, jota hoiti 1911 sähkömestari Anders Gustaf Anderson. Kuvassa oikealla näyttelyssä esillä oleva Edisonin Z-dynamo n:o 24, vasemmalla jo 1882 hankittuja K-dynamoja. Kuva: Eino Savia / Vapriikin kuva-arkisto
Tamperelainen kelloseppä ja keksijä Juho Holmstén-Heiniön rakentama sähköhelistyskello. Hän rakensi omien sanojensa mukaan tuhansia sähköhelistyskelloja. Niitä käytettiin puhelimen lisälaitteina, ovi- ja hälytyskelloina. Kuva: Marika Tamminen / Vapriikin kuva-arkisto
Tamperelaisella Juho Holmstén-Heiniöllä oli oma sähköliike, jossa hän myi kaikenlaisia laitteita, kuten lamppuja ja itse rakentamiaan koneita.Hän myös keräsi huomattavan kokoelman aikakauden uusia keksintöjä. Kuva: Juho Holmstén-Heiniö, Vapriikin kuva-arkisto
Paksusta flanellista ommeltu punakaartilaisen pipo. Kirjaimet ”L:LÄ” viittaavat todennäköisesti Lempäälän punakaartiin. Hämeen museon hoitaja Gabriel Engberg otti pipon talteen Tullikamarilta heti taistelujen jälkeen. Kuva: Marika Tamminen/Vapriikin kuva-arkisto.
Hämäläiskomppanian lippu. Kuva: Vapriikin kuva-arkisto.
Kevään 1918 taisteluiden tauottua ja punaisten antauduttua hävinneen osapuolen vangit kerättiin Tampereen kauppatorille (nyk. Keskustori). Vapriikin kuva-arkisto.
Ruumiita Hämeenkadun ja Pellavatehtaankadun kulmassa. Kuva: Vapriikin kuva-arkisto.
Tuhoutunutta Tammelaa taistelujen jälkeen. Kuva: E.A. Bergius/Vapriikin kuva-arkisto.
Näyttelyn juliste
Punakaartilaisia ja venäläisiä sotilaita. Kuva: Matti Luhtala/Vapriikin kuva-arkisto.
Kolme nuorta punakaartilaista Venäjän armeijan talvilakkeineen. Kuva: Vapriikin kuva-arkisto.
Kuollut poika Kyttälässä Tampereen valtauksen jälkeen. Kuva: Vapriikin kuva-arkisto.
