Kulttuuriympäristö ja sen suojelu

Kulttuuriympäristöllä tarkoitetaan Suomessa ympäristöä, jonka ominaispiirteet ilmentävät kulttuurin vaiheita sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta. Kulttuuriympäristöön liittyy ihmisen suhde ympäristöönsä ennen ja nyt. Kulttuuriympäristöä voidaan kuvata myös käsitteillä kulttuurimaisema, arkeologiset kohteet ja rakennettu kulttuuriympäristö sekä perinnebiotoopit. Kulttuuriympäristöä ovat esimerkiksi vanhat pellot, tiet, sillat, teollisuusrakennukset, esihistorialliset asuinalueet kalmistoineen ja pyyntipaikkoineen, vedenalaiset muinaisjäännökset, kuten hylyt, merkittävät taistelupaikat, kaupunkien ydinkeskustat, lähiöiden kerrostaloalueet ja maaseudun pihapiirit.

Kulttuuriympäristön suojelutavoitteita määritetään arvottamalla. Arvottaminen tapahtuu suhteessa alueenkäyttötavoitteisiin. Hyvä arvottaminen voidaan tehdä vain hyvän inventoinnin avulla. Kulttuuriympäristö voi olla myös rumaa ja todiste asiasta, jota ei haluta muistella. Kauneus ja rumuus ovat kuitenkin suhteellisia käsitteitä, jotka tulisi pitää erossa kulttuuriympäristöä arvotettaessa. Suomalaisen sananlaskun mukaan ”kauneus on katsojan silmässä”.

Liuksialan kappeli Kangasalla sijaitsee rautakautisen kalmiston paikalla, missä on myös sijainnut Kangasalan vanhin kirkko. Liuksiala on osa Kangasalan kirkon, kartanoiden ja suurtilojen muodostamaa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Kuva Fereydoun Bahramnoori.

Kulttuuriympäristökohteita voidaan suojella esimerkiksi kaavoituksen yhteydessä maankäyttö- ja rakennuslain perusteella, rakennussuojelulailla ja muinaismuistolailla. Rakennussuojelulain käyttö on harvinaista ja sen nojalla on suojeltu Pirkanmaalla alle 20 kohdetta, koko Suomessa noin 250. Muinaismuistolaki rauhoittaa automaattisesti kiinteät muinaisjäännökset niiden löytyessä. Pirkanmaalla suojeltuja arkeologisia kohteita on noin 1 500, koko maassa noin 22 000.

Rakennetun ympäristön suojelu tapahtuu pääsääntöisesti prosessissa, jossa inventoinnissa määritellään suojelutavoitteet ja kaavaratkaisussa tehdään päätös kohteiden ja alueiden suojelusta. Pirkanmaan maakuntamuseo toimii asiantuntijaviranomaisena, jolta pyydetään lausunto kaavan eri vaiheissa. Museolla on valitusoikeus, mikäli hyväksytty kaava ei täytä lain vaatimuksia kulttuuriympäristön vaalimisesta. Museon oikeus toimia viranomaisena perustuu yhteistyösopimukseen Museoviraston kanssa. Kansalaisosallistumisella voidaan vaikuttaa merkittävästi kulttuuriomaisuuden vaalimiseen.

Kulttuuriympäristöä koskevia lakeja