Hae
Valikko
a a

Tampereen kaupunki palkitsi kulttuurin, taiteen ja tieteen tekijöitä

Julkaistu 29.4.2016 18.00

Tampereen kaupunki on perinteisesti myöntänyt apurahoja kulttuurin, taiteen ja tieteen tekijöille. Apurahojen lisäksi kaupunki myönsi tänä vuonna myös Väinö Linna -palkinnon. Palkinto myönnettiin Risto Ahdille. Apurahat ja palkinnot jaettiin perjantaina 29. huhtikuuta Raatihuoneella järjestetyssä tilaisuudessa.

Tänä vuonna myönnettiin yhdestoista Väinö Linnan rahaston palkinto. Tampereen kaupunginvaltuuston vuonna 1962 perustamasta Väinö Linnan rahastosta on myönnetty vuodesta 1967 lähtien Väinö Linna -palkintoa ansioituneille tamperelaisille kirjailijoille. Palkinto on vuosina 1967 – 2011 myönnetty kymmenelle kirjailijalle. Luovan kirjallisen työn toimikunta on valinnut ja esittää Väinö Linna -palkintoa myönnettäväksi Risto Ahdille. Palkinnon arvo on 10 000 euroa.

Luovan kirjallisen työn palkitsemistoimikunta perustelee esitystään seuraavasti:

Risto Ahti tunnetaan ensisijaisesti runoilijana, mutta hän on julkaissut lähes kolmenkymmenen runokokoelman lisäksi romaaneja, esseitä, artikkeleita, radio-ohjelmia sekä suomennoksia. Ensimmäisen runokokoelmansa Talvi on harha Ahti julkaisi vuonna 1967. Sen jälkeen hän on jatkuvasti julkaissut tärkeitä kokoelmia kuten vaikkapa Narkissos talvella, Loistava yksinäisyys, Iloinen laulu Eevasta ja Aatamista, Iloiset harhaopit, Sudet ja lampaat sekä vuonna Lentäviä kukkia vuodelta 2013.

Ahti on kääntänyt maailmankirjallisuuden merkittävien kirjailijoiden, kuten William Blaken ja Kahlil Gibranin tuotantoa. Tampereen kaupungin kääntäjäpalkinnon hän sai vuonna 2004 Runeberg-käännöksestään Idyllejä ja epigrammeja, joka poikkeaa aikaisemmasta käännösperinteestä. Ahdin runoja on puolestaan käännetty noin kahdellekymmenelle kielelle, ja hän on itse käynyt luennoimassa useissa eri maissa. Ahdin on arvioitu kuuluvan Euroopan mielenkiintoisimpiin runoilijoihin, ja hän on sanan täydessä merkityksessä runouden maailmankansalainen.

Ahdin runouden olemusta kuvastaa hyvin se, että kriitikoilla on ollut vaikeuksia hänen teostensa lajin määrittämisessä. Joitain teoksia on luonnehdittu runoelämäkerraksi, joitain romaaniksi tai runolliseksi proosaksi, proosarunoksi tai aforistisiksi runoiksi. Soveltuvan lajityypin etsintä osoittaa, että Risto Ahti ja hänen teoksensa eivät tunnu mahtuvan valmiisiin kaavoihin. Kenties näin siksi, että Ahdin tuotannon yllätyksellisyydessä kyse onkin ihmisen ja runoilijan vapauden ylistyksestä ja jonkinlaisesta leikittelevästä anarkismista.

Olennainen osa Ahdin runoilijanlaatua on hänen toimintansa luovan kirjoittamisen opettajana. Hän on pitänyt radiossa runouden kuntokoulua, julkaissut oppaita kirjoittajille ja aktiivisesti opettanut kirjoittamista erityisesti Oriveden opistossa, missä hän edelleenkin pitää kursseja – lyriikan korkeakoulua - kirjoittajille. Ahdin rooli luovan kirjallisuuden opettajana on jo jättänyt ja tulee vielä kauan jättämään pysyvät jäljet suomalaiseen kirjallisuuteen.

Ammattitaiteilijoiden stipendit

Ammattitaiteilijoiden stipendien haku kohdennettiin tänä vuonna kirjallisuuden, visuaalisten taiteiden, lastenkulttuurin sekä taiteiden välisillä aloilla toimiville taiteilijoille. Ammattitaiteilijan stipendi on kannustusraha, joka myönnetään paikallisesti tai alueellisesti ansioituneille taiteilijoille.

Ammattitaiteilijoiden stipendeinä jaettiin yhteensä 29 500 euroa seuraaville 12 taiteilijalle:

Kirjallisuus

Milla Keränen
Pekka Lepikkö
Päivi Lukkarila

Kuvataide

Mirja Kurri
Anna Laitinen
Sami Maalas
Tuomo Rosenlund
Charles Sandison
Inka Ylihärsilä

Lastenkulttuuri

Sami Sippola

Taiteiden väliset

Kristian Huitula
Petri Seppä

Eino Salmelaisen säätiön tunnustuspalkinnot

Eino Salmelaisen nimeä kantavan säätiön tehtävänä on kehittää ja syventää tamperelaisten teatterielämää. Säätiö jakaa vuosittain tunnustuspalkintoja teatterin tekijöille ja teattereille.

Eino Salmelaisen säätiön tunnustuspalkinnot myönnettiin seuraaville:

Näyttelijä Esa Latva-Äijö

Esa Latva-Äijö on Tampereen Teatterin vahva ja pitkäaikainen kantava voima. Hän on tyylilajien taituri, älykäs ja yllättävä näyttelijä. Esa on luotettava, hän seisoo aina roolinsa takana. Hän ei ylenkatso eikä ole asenteellinen roolihenkilöänsä kohtaan, vaan menee siihen sisälle uskottavasti ja rohkeasti. Hyvinä esimerkkeinä Esan tinkimättömästä työmoraalista ovat hänen roolinsa näytelmissä Päätepysäkki ja Yön kulkijat sekä monivuotisessa hittijännärissä Kylmä murha.

Näyttelijä Elisa Piispanen

Elisa Piispanen on näyttelijätär, joka on viime vuosina kokenut monta ahaa-oivallusta ja kehittynyt taiteilijana harppauksittain. Elisa on saanut oman äänensä kuuluviin ja näyttelijälaatunsa esiin. Hän on löytänyt oman tapansa tehdä teatteria, tästä esimerkkinä osallistuminen käsikirjoitustyöhön ja rooli näytelmässä Suomen kaunein. Elisa näkee teatteritoiminnan laajasti ja kehittää Tampereen Teatterille uusia ulottuvuuksia ja on aktiivinen kansalaistoiminnassa. Hän on järjestänyt Koukkuniemessä muistisairaille virkkuu- ja laulupiirejä sekä virkannut yhdessä maahanmuuttajien kanssa.

Tarpeistonhoitaja Marja-Leena Niittymäki

Marja-Leena Niittymäki on ensi vuonna toiminut Tampereen Teatterin tarpeistonhoitajana 50 vuotta. Hänen ennätyksellisen pitkä työuransa, kokemuksensa, osaamisensa ja sitoutumisensa teatterin tekemiseen on harvinaista ja esimerkillistä. Teatteria rakastava Marja-Leena on äärimmäisen sitoutunut ja tunnollinen teatterintekijä, hän on joka solullaan jokaisessa esityksessä läsnä.

Kulttuuriosuuskunta Kaje

Kulttuuriosuuskunta Kaje on tamperelainen kulttuurialan palveluja tuottava yritys, joka teatteriesitysten lisäksi tarjoaa palveluita ja tuoreita näkökulmia yritysten tai yhteisöjen haasteisiin. Tänä keväänä Kaje toteutti hienon kantaesityksen Emmi Itärannan palkitusta ja suuren suosion saaneesta esikoisromaanista Teemestarin kirja. Teoksen erinomaisesta sovituksesta vastasi Sanna Majanlahti ja ohjauksesta Jerry Mikkelinen, rooleissa Emilia Pokkinen, Reidar Palmgren ja Marko Keskitalo.

Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto

Tampereen kaupunki on myöntänyt kirjallisuuspalkintoa vuodesta 1944 lähtien. Palkinnot myönnetään vuosittain tamperelaiskirjallisuuden parhaimmistolle, jotka on julkaistu palkinnonjakoa edeltävänä vuonna. Lisäksi vuodesta 1987 alkaen Tampereen kaupunki on myöntänyt vuosittain kääntäjäpalkintoja ansiokkaasta käännöstyöstä. Palkinnot myöntää luovan kirjallisen työn palkitsemistoimikunta.

Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto vuonna 2015 julkaistuista teoksista myönnettiin seuraaville kahdeksalle kirjailijalle ja kääntäjäpalkinnolla palkittiin yksi kääntäjä:

Siiri Enoranta palkitaan teoksesta Surunhauras, lasinterävä

Enorannan kieleltään kaunis tarina Surunhauras, lasinterävä edustaa hyvin uutta fantasiakirjallisuutta. Kirjailija rakentaa taitavasti kuvitteellisen sekä monipolvisen ja moniäänisen maailman.

Aino Havukainen ja Sami Toivonen palkitaan teoksesta Tatun ja Patun ihmeellinen joulu

Tatun ja Patun seikkailut jatkuvat tällä kertaa aidon jouluhenkisessä teoksessa, jossa pientä ja aikuistakin lukijaa ilahduttavat niin hauska tarina kuin sen riemukas kuvitus.

Emmi Itäranta palkitaan teoksesta Kudottujen kujien kaupunki

Emmi Itäranta on uudessa teoksessaan Kudottujen kujien kaupunki jälleen kutonut unenomaisen, salaperäisen ja vangitsevan tarinan ja kertoo sen uskomattoman kauniilla ja rikkaalla kielellä.

Anneli Kanto palkitaan teoksesta Pyöveli

Pyöveli on juoneltaan taidokkaasti rakennettu 1600-luvun lopun Suomeen sijoittuva romaani, jonka karu pääteema liittyy maamme ja osin Euroopan oikeuskäytäntöjen historiaan. Kanto on syvällisesti perehtynyt aiheeseensa, ja tuloksena on jännittävä teos, joka pitää lukijan otteessaan ensimmäisestä iskevästä virkkeestään seesteiseen loppuun asti.

Katja Krekelä palkitaan teoksesta Hurjalinna

Krekelän Hurjalinna on hauska, nokkela ja kieleltään vivahteikas lastenkirja edustaa lajinsa parhaita perinteitä, niistä ammentaen ja niitä rikastuttaen.

Kirsti Kuronen palkitaan teoksesta Paha puuska

Kuronen käsittelee teoksessaan Paha puuska rankkaa ja ahdistavaa aihetta taitavasti ja luo runonkaltaisessa muodossa kauniin ja ehjän tarinan.

Pekka Kytömäki palkitaan teoksesta Ei talvikunnossapitoa

Kytömäen esikoisteos Ei talvikunnossapitoa on kokoelma runoja ja mietelmiä, haikuja ja vapaamuotoisia. Teos on upea puhdas timantti, hiottu ja sädehtivän hieno! Koko kokoelma on kaunis, oivaltava ja viisas, ja sen jokainen runo, aforismi ja sanaleikki osuu ja uppoaa lukijaan.

Kääntäjäpalkinto

Kääntäjäpalkinnolla palkittiin Jyrki Vainonen William Butler Yeatsin valittujen runojen Torni ja kierreportaat suomentamisesta. Irlannin runouden tuntija Vainonen on valikoinut teoksen runot Yeatsin laajasta tuotannosta ja kirjoittanut teoksen esipuheen sekä avaa lukijalle runojen maailmaa asiantuntevin selityksin. Yeatsin klassikkorunojen suomentajana Vainonen näyttää jälleen kerran vankan taitamisensa ja vahvan oman runoilijanlaatunsa.

Tiedeapurahat

Tampereen kaupungin tiederahaston toimikunta myöntää vuosittain apurahoja tieteellisen jatkotutkimuksen tukemiseen. Yhteissummaltaan apurahaa myönnettiin noin 120.000 euroa. Tiederahasto tukee väitöskirjatyöskentelyä henkilökohtaisilla apurahoilla, joiden suuruus on 4.200 euroa sekä painatuskustannuksia 260 tai 440 eurolla. Painatusapuraha myönnettiin tänä vuonna 44 opiskelijalle.

Henkilökohtaisen apurahan 3 kuukauden päätoimista tutkimusta varten saivat seuraavat henkilöt:

Luonnontieteen tutkijat

Sari Walldén
Sanni Virjula

Humanististen tieteiden tutkijat

Raisa Harju-Autti
Mirja Mäntylä
Pekka Pietikäinen
Outi Sipilä
Maija Sirola-Belliard
Tuomas Teuho

Yhteiskuntatieteiden tutkijat

Kristiina Honko
Emma Lehtinen
Elina Pekkarinen
Satu Saarensola
Suvi Sinervo
Elina Todorov
Saanareetta Virikko


Lisätietoja

Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja
Lauri Savisaari
puhelin 040 801 6081
sähköposti if.erepmat@iraasivaS.iruaL


Teksti Aila Rajamäki


Jaa: