Hae
Valikko
a a

Asukkaat ja asiantuntijat pohtivat yhdessä ympäristöasioita

Julkaistu 19.4.2017 10.44

Tampereen kaupunki järjesti kaikille avoimen asukastyöpajan ympäristöasioista pääkirjasto Metsossa 5.4.2017. Tilaisuuden aluksi kuultiin asiantuntijoiden tietoiskuja ympäristöteemoista, ja niiden jälkeen jakauduttiin pienryhmiin pohtimaan ja ideoimaan teemojen tiimoilta.

 

Ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen tiivisti avauspuheenvuorossaan tilaisuuden tavoitteen.

-Tilaisuus järjestettiin nyt, koska valtuusto on vaihtumassa ja käsittelee ensimmäisenä työnään Tampereen kaupungin tavoitteita tuleville vuosille. Haluamme kuulla asukkaiden toiveita ja ideoita ympäristöasioista ja palautetta siitä, miten kaupungin ympäristötyö näkyy arjessa.

Fossiilisille polttoaineille on vaihtoehtoja

Tampereen kaupungin energia- ja ilmastoasiantuntija Emilia Olkanen kertoi, että eniten hiilidioksidipäästöjä Tampereella syntyy rakennusten lämmittämisestä. Toiseksi eniten kuormaa tulee liikenteestä ja kolmanneksi nousee sähkönkulutus, joka on ollut kasvussa. Kotitalouksien kulutuksen ilmastovaikutusta kertyy 8700 kg/henkilö/vuosi.

– Omaa kulutusta voi puntaroida Ilmastodieetti-verkkosivuilla, Olkanen vinkkasi.

Hiilivapaa Tampere -kampanjan Jonne Leivo nosti esiin ratkaisuja, millaisia vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille ja turpeen poltolle on energiantuotannossa. Kestäviä ja päästöttömiä ratkaisuja löytyy esimerkiksi hukkalämmön talteenotosta, geotermisestä energiasta, maa- ja ilmalämpöpumpuista sekä aurinkolämmöstä.

Kaupunki kasvaa, mutta ympäristön tila on parantunutkin

–Tampereelle tulee uusia asukkaita 3000–4000 henkeä joka vuosi. Kaupunki kasvaa ja täydentyy koko ajan, kertoi yhdyskuntapäällikkö Hanna Montonen Tampereen kaupungilta.

– Kaiken kehityksen halutaan kulkevan samaan suuntaan, niin pienten askelien kuin isojen harppaustenkin. Luontoarvojen kaupunkilaistuminen näkyy muun muassa kaupunkiluonnon arvostuksen nousussa, julkisen rakennetun ulkotilan käytön lisääntymisessä sekä pienpuutarhojen hoitamisena esimerkiksi parvekkeilla, Montonen pohti.

–Ensimmäisenä tulee kävely, toisena pyöräily ja sen jälkeen joukko muita liikkumistapoja, esitti puheenjohtaja Pompo Stenberg Tampereen polkupyöräilijät ry:stä. Sujuvaa ja turvallista pyöräilyä Stenbergin mukaan mahdollistaisi muun muassa pyöräteiden kunnossapito ympäri vuoden, pyöräliikenteen erottaminen jalankulusta ja pyöräilijöiden huomiointi työmaiden liikennejärjestelyissä.

Ympäristönsuojelupäällikkö Pasi Halme Tampereen kaupungilta loi tiiviin katsauksen ympäristön tilaan Tampereella. Hiukkaspäästöt ja -pitoisuudet ovat jokakeväinen ongelma. Kaiken kaikkiaan määrät ovat kuitenkin vähentyneet. Myös veden laatu on parantunut radikaalisti 1970-luvulta 2010-luvulle tultaessa esimerkiksi Näsijärvessä välttävästä – osin jopa huonosta – hyvälle tasolle. Sekä päästöjen vähenemisessä että veden laadun muutoksissa suurimpana vaikuttavana tekijänä on ollut teollisuuden päästöjen kuriin saaminen.

Omatoimista yhteistoimintaa luonnon hyväksi

Osallistuvaa näkökulmaa luonnonhoitoon avasi puheenjohtaja Jere Nieminen Villi vyöhyke ry:stä. Yhdistyksen tavoitteena on, että asukkaiden tekemä erilainen, yhteinen toiminta on omatoimista. Nieminen kertoi esimerkkeinä Myllysaaren kedon niittämisestä talkoilla, Tesoman metsäpuutarhan taimien istuttamisesta sekä lehmuksien istutustalkoista Peltolammilla. Lapset ja nuoret ovat olleet ahkerasti mukana tekemisessä.

Jätehuollosta syntyy ilmastovaikutuksia, joihin voidaan vaikuttaa monella tavalla. Keinoiksi Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Harri Kallio nosti esimerkiksi jätteiden synnyn ehkäisemisen, tehokkaan syntypaikkalajittelun ja logistiikan, kiertotalouden ekosysteemit sekä biokaasun käytön laitoksissa ja kuljetuksissa.

Ympäristöasioista kaivataan lisää tietoa

Puheenjohtaja Ville Lahtinen Luonto-Liiton Hämeen piiristä jakoi kulutustottumuksiin vaikuttamisen kolmeen laatikkoon:

–Ensimmäinen koskee henkilökohtaisia tietämyksen lisäämisen ja taitojen opettelun kautta. Toisessa laatikossa on sosiaalisuus: muiden teot vaikuttavat valintoihimme ja oppiminen on sosiaalinen tapahtuma. Viimeisenä on infrastruktuuri, jonka avulla valinnat voidaan tehdä helpoksi.


Tietoiskujen jälkeen käytiin töihin ja pohdittiin yhdessä Tampereen kaupungin ympäristöasioita monelta kantilta.
Tietoiskujen jälkeen asukkaat ja asiantuntijat jakautuivat pienryhmiin pohtimaan ja ideoimaan eri teemoja. Palautetta sai antaa kehittämiskohteista tai puutteista. Aktiivista keskustelua käytiin ympäristön tilasta, yhdyskuntarakenteesta ja liikkumisesta sekä kuluttamisesta, jätteistä ja kierrätyksestä. Paikka oli myös vapaalle sanalle, jossa esimerkiksi ympäristöasioista tiedottamista ja viestintää toivottiin lisää. Työpajoista kertyi runsaasta kehittämisideoita. Saalista hyödynnetään jatkossa kaupungin ympäristöpolitiikan päivityksessä.

Keskustelu kävi vilkkaana eri teemoista.

Teksti Niina Riikka Ylönen ja Tarja Nikupaavo-Oksanen

Kuvat Niina Riikka Ylönen


Jaa: