Hae
Valikko
a a

Tamperetta tiivistetään ja täydennetään tulevaisuuteen katsoen

Julkaistu 24.11.2016 12.38

Tampereella järjestettiin tiistaina 15. marraskuuta 2016 Täydennysrakentaminen Tampereella -asiantuntijaseminaari. Tampereen kaupungin kaupunkikuvatoimikunnan järjestämässä seminaarissa käsiteltiin täydennysrakentamista kaupunkikuvallisena kysymyksenä, investointina ja alueen identiteettitekijänä.

Näkymä Tampereen keskustan yli Pyynikin suuntaan
Tampereella täydennysrakentamisella tiivistetään nyt varsinkin kaupungin keskustaa.

Tilaisuudessa ääneen pääsivät niin kaupunkisuunnittelijat, arkkitehdit, päättäjät kuin taloyhtiöiden edustajatkin, ja myös turvallisuusviranomaisten näkökulma oli esillä. Kokemuksia nykyajan kaupunkisuunnittelusta kuultiin Helsingistä ja maailmalta ja pohdittiin, miten täydennys- ja lisärakentamista voitaisiin Tampereella parhaiten toteuttaa.

Seminaarin avasi Tampereen kaupunkikuvatoimikunnan puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Matti Höyssä, joka painotti avauspuheenvuorossaan kaupunkikuvanäkökulman tärkeyttä täydennys- ja lisärakentamisessa.

– Kaupunkikuvatoimikunnan tehtävänä on antaa arkkitehtuuria ja kaupunkikuvallisia ominaisuuksia koskevia lausuntoja merkittävistä julkisista ja muista rakennushankkeista. Tavoitteenamme on vaalia ja valvoa tamperelaista kaupunkikuvaa, Höyssä kertoi.

Tampereella rakennetaan juuri nyt vilkkaasti erityisesti keskustan alueella. Täydennysrakentamista tehdään rakennusten väliin ja kylkeen sekä kortteleiden keskelle, ja myös ylöspäin. Keskustan rakennushankkeissa näkyy tiivistäminen: tyhjää tilaa otetaan haltuun, ja lisäneliöitä haetaan rakentamalla entistä korkeampia taloja.


Rastin tontille Tammelaan rakennetaan 21-kerroksinen Luminary-tornitalo kesällä 2016 purettujen rakennusten tilalle.

Paikkoja luomalla rakennetaan kaupunki-identiteettiä

Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston yliarkkitehti Henna Helanderin mukaan hyvällä kaupunkisuunnittelulla luodaan alueita, joilla on identiteetti.

– Kaupunkikuvatyöllä pyritään luomaan paikkoja, joilla on omat ominaispiirteensä. On ymmärrettävä, mikä tekee paikasta merkityksellisen, ja miksi ihmiset viihtyvät siellä. Esimerkiksi Tampereella keskeinen paikallinen piirre on koskimaisena: missään muualla Suomessa eivät rakennukset nouse yhtä jylhästi suoraan vedestä, Helander havainnollisti.

– Hyvään arkkitehtuuriin kannattaa panostaa, koska se säilyttää arvonsa ja on kaupungille myös merkittävä vetovoimatekijä. Hyvin tehdytkin rakennukset voivat kuitenkin olla kaupunkikuvallisesti ja -tilallisesti täysin epäonnistuneita, ellei paikkaa kokonaisuutena ole mietitty loppuun saakka.

Näkymä Tampereen keskustan yli Näsijärven suuntaan
Näsijärven rantaan rakennettavan Ranta-Tampellan alueen leimalliseksi piirteeksi tulee rakennetun kaupunkiympäristön ja luonnonympäristön limittyminen.

Arkkitehti-lehden päätoimittaja Jorma Mukala oli samoilla linjoilla.

– On aina tärkeää ottaa huomioon se, millaisessa paikassa ollaan. Jokaisella kaupungilla on oma luonteensa ja rakentamisen perusta, ja niistä syntyy kaupungin identiteetti. Tampereella on koski ja tehdasrakennukset, ja niitä on kaupunkisuunnittelussa pyritty myös vaalimaan, totesi Mukala.

– Nykyään taas Tampereelle rakennetaan paljon Suomen pisintä ja korkeinta, mikä voi myös olla kaupungille imagotekijä.

Kaupunkikuvatoimikunnan keskeisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että kaupungin ja alueen kokonaiskuva otetaan rakennushankkeissa huomioon. Näin luodaan neutraalin tilan sijaan paikkoja, jotka täydentävät kaupungin identiteettiä.

Remonttitarve tuo mahdollisuuden lisärakentamiselle

Taloyhtiöiden ja kiinteistönomistajien näkökulmaa täydennysrakentamiseen toi seminaarissa Kiinteistöliiton toiminnanjohtaja Jorma Koutonen. Hänen mukaansa juuri nyt olisi hyvä hetki kannustaa taloyhtiöitä täydennysrakentamiseen.

– Kiinteistöjen suuret ikäluokat eli 1960–80-luvun talot ovat nyt putkiremonttien ja muiden suurten ja kalliiden korjaushankkeiden edessä. Jotta lisä- tai täydennysrakentaminen olisi taloyhtiölle houkuttavaa, se kannattaa tehdä laajemman korjaushankkeen yhteydessä, totesi Koutonen.

Näkymä Tammelan yli Kaupin suuntaan
Tammelan kaupunginosassa on paljon 1960 - 80-luvun rakennuskantaa ja potentiaalia lisärakentamiselle.

– Jos lisärakentaminen tehdään osana laajempaa remonttia, uusien asuntojen tuotannolla voidaan esimerkiksi rahoittaa perusparannus ja nostaa kiinteistön arvoa.

Taloyhtiöiden korjausratkaisuissa kannattaisikin Koutosen mukaan soveltaa laajaa hankesuunnittelua, jossa yhdistetään samaan hankkeeseen kaikki talon vaatimat korjaus- ja täydennysratkaisut. Kaupunki voi tukea tällaisia hankkeita antamalla selkeän suunnitelman kaupungin rakentamisen kokonaiskuvasta, neuvomalla ja opastamalla.

– Kiinteistönomistajat olisi saatava innostumaan täydennysrakentamisesta ennen kuin rakennusten korjaustarpeen tarjoama tilaisuus menee ohi, Koutonen painotti.

Tulevaisuuden kaupunkia tehdään yhteistyöllä

Kaupunkiympäristöä rakennetaan kestämään suunnittelijoitaan kauemmin, joten suunnittelussa keskeisenä haasteena on ennakoida, millaisessa kaupungissa ihmiset haluavat elää tulevaisuudessa.

– 1960–80-luvulla haluttiin rakentaa väljää puutarhakaupunkia ja uusia lähiöitä, ja tiivistä urbaania asumista pidettiin epäterveellisenä. Nyt suunta on muuttunut. Ekologisuus ja energiatehokkuus koetaan tärkeiksi, ja halutaan myös elää kaupunkimaisessa ympäristössä, Jorma Mukala havainnollisti muuttuvia tarpeita.

– Olemassa olevien alueiden ja etenkin keskustan täydennystä ja tiivistämistä kannatetaan juuri nyt, mutta kannattaa muistaa, että kaupunki elää kauemmin kuin yksilöt.

Pitkäjänteisessä suunnittelussa auttaa kaikkien rakentamisessa mukana olevien osapuolien tiivis yhteistyö. Kaupunkikuvatoimikunnan tehtävä on huolehtia siitä, että eri toimijoiden yhteistyönä tehtävässä täydennysrakentamisessa mietitään yhteistä kokonaiskuvaa.

– Ison linjan suunnittelua tukemalla luodaan vahva suunta kaupunkikehitykselle, totesi toimikunnan jäsen Ilmari Lahdelma.

Myös julkinen keskustelu rakennushankkeista auttaa suunnittelemaan kaupunkia, jossa asukkaat viihtyvät myös tulevaisuudessa. Monenlaisia mielipiteitä kuulemalla rakennetaan kaupunkia asukkaidensa näköiseksi.

– Myös julkiset tilat ja ulkotilat on suunniteltava täydennysrakentamisen yhteydessä hyvin. Sekin antaa tärkeän viestin siitä, että tämä on kaikkien yhteinen kaupunki, korosti Mukala.

– Vuorovaikutus eri toimijoiden välillä on olennaista. Tavoitteena on löytää yhdessä keskustelun kautta ratkaisuja, jotka tyydyttävät mahdollisimman hyvin kaikkia osapuolia, totesi Matti Höyssä.

Matti Höyssä veti kaupunkikuvaseminaaria
Täydennysrakentaminen Tampereella -seminaarin vetäjänä toimi kaupunkikuvatoimikunnan puheenjohtaja Matti Höyssä.

Tampereen keskusta-alueen ajankohtaisiin lisä- täydennys- ja muihin rakennushankkeisiin voi tutustua Keskustahankkeen sivuilla.

Lisätietoa kaupunkikuvatoimikunnasta ja sen toiminnasta:


Teksti Elise Kraatila

Kuvat Elise Kraatila


Jaa: