Tampereen kaupungin Kulttuuripalvelut

Historia

Tampereen kaupungin kulttuuripalveluiden isännöimällä Haiharan kartanolla on pitkät perinteet. Se mainitaan maakirjoissa ensimmäistä kertaa jo vuonna 1554. Kartanon tunnetuimpia omistajia ovat olleet kapteeni Anselm Grahn, joka rakennutti Haiharan nykyisen päärakennuksen 1870-luvulla, sekä hänen tyttärensä "Haiharan fröökynät" Alina, Jenny ja Naima. Anselm Grahnin pojantytär Gunvor Ekroos perusti vuonna 1966 Haiharan nukke- ja pukumuseon, joka toimi alueella vuoteen 1992. Nukke- ja pukumuseo on nykyisin osa Museokeskus Vapriikin kokoelmia.

Kartanoalueella sijaitsee useita rakennushistoriallisesti merkittäviä rakennuksia. Väentupa, talli ja aitat edustavat alueen vanhinta rakennuskantaa. Kartanoalueen puiston rehevä ja kostea lehto muodostaa arvokkaan kasvillisuusalueen. Moni kasvilaji lienee peräisin puiston perustamisen ajalta 1870-luvulta. Vanhoja kartanokasveja ovat akileija ja varjolilja sekä valkopeippi ja vuorikaunokki.

Kartanoon kuuluu muitakin historiallisesti merkittäviä rakennuksia kuten vanha sotilasvirkatalo, jossa kansallisrunoilija J. L. Runeberg vaimoineen vietti kesän 1834.

Haiharan alueella toiminut nukke- ja pukumuseo lopetti toimintansa Haiharan kartanossa 1992. Nykyään kokoelmasta vastaa Tampereen kaupungin museopalvelut. Nukkemuseo on esillä Museokeskus Vapriikissa.

Lue lisää:
Työtä ja elämää Väentuvassa [pdf, 79 KB]Grahnien tarinaa [pdf, 99 KB]Runebergin mökki [pdf, 74 KB]

Kuva Haiharan kartanoalueen aittarakennuksista. Kartanoalueella sijaitsee useita rakennushistoriallisesti merkittäviä rakennuksia. Väentupa, talli ja aitat ovat alueen vanhinta rakennuskantaa. Kuva: Teemu Keskinen