Hervannan historiaa
Hervanta oli vielä 1970-luvun alussa tamperelaisten metsästys- ja marjastusmaata: kallioita, soita, rämettä ja metsää. Alueella sijaitsivat Hepolammin kaatopaikka, kaupungin metsämiehilleen rakentama sauna ja maja Ahvenisjärven rannalla, Arvo Kantosen pientila nykyisen Teknillisen yliopiston kohdalla sekä kolmiomittaustorni.
Kasvava Tampereen kaupunki oli hankkinut maa-alueet Hervannasta jo 1960-luvulla. Tuolloin arveltiin, että niille saattaisi vielä joskus olla käyttöä. Kun valtio kartoitti 1965 korkeakoulupaikkakuntia, Tampere esitteli tarkoitukseen Hervannan, josta se oli varannut korkeakoululle 400 ha:n alueen. Kampusalueen lisäksi päätettiin rakentaa asuinalue. Sitä koskevan pohjoismaisen aatekilpailun voitti arkkitehti Aarne Ruusuvuori 1967. Kaupungin omat arkkitehdit mukailivat voittaneen idean pohjalta nykyisen Hervannan, uudenlaisen asuinlähiön palveluineen.
Kaupunkisuunnitteluideana oli puistomaisen metsäkaupungin, nukkumalähiön, sijaan luoda tehokkaaseen joukkoliikenteeseen ja hyvin saavutettaviin palveluihin perustuva kaupunki ajatuksella Kompaktikaupunki on kontaktikaupunki.
Tampereen tytärkaupunkiin päätettiin sijoittaa Tampereen teknillinen yliopisto kampusalueineen. Nykyisin Hervanta on koulutuksen, kulttuurin ja teknologian keskus, jossa on teknillisen yliopiston lisäksi poliisiammattikorkeakoulu, ammattioppilaitos ja teknillinen lukio.
Kaupunginosan jakaa Hervannan valtaväylä. Sen länsipuolella on asuintaloja ja itäpuolella on koulutus-, tutkimus-, teknologia- ja yritysalue. Kerrostaloalueen rakentaminen alkoi Pohjois-Hervannasta, laidoille rakennettiin pientaloja. Korttelien keskelle rakennettiin viisi lähipalvelukeskusta, joissa toimi päiväkoteja, kouluja ja kauppoja ym. palveluita. Tavoitteena oli saada palvelut heti ensimmäisten asukkaiden muuttaessa. Ensimmäinen palvelukeskus valmistui 1973. Koska asuinalue näytti yksitoikkoiselta elementtiryhmältä, arkkitehdit Raili ja Reima Pietilä tilattiin vuonna 1974 suunnittelemaan Hervannan keskustaan näyttäviä julkisia rakennuksia. Pietilöiden arkkitehtuuria Tampereella ovat myös pääkirjasto Metso (1986) ja Kalevan kirkko (1966).
Ensimmäiset asukkaat muuttivat Hervantaan (Orivedenkatu 15) 27. heinäkuuta 1973. Hervanta kasvoi nopeasti 80-luvun lopulle saakka. Tällä hetkellä (2015) Hervannassa on asukkaita noin 25 000 ja kansallisuuksia yli 100. Hervannassa toimii paljon aktiivisia yhdistyksiä, teattereita, kuoroja ja muita harrastajaryhmiä, jotka järjestävät kotiseututapahtumia vuosittain. Oma paikallislehti, Hervannan Sanomat, on ilmestynyt vuodesta 1975.