|
Tamperelainen orkesterihistoria on 75 vuodessa kasvattanut pienen Tampereen Orkesterin täysimittaiseksi, 97 muusikon kansainvälisesti arvostetuksi Tampere Filharmoniaksi.
♫ Päätös vakituisesti toimivan orkesterin perustamisesta Tampereelle tehtiin vuoden 1929 lopulla. Kaupungin musiikkilautakunta antoi orkesterin kokoamisen tehtäväksi vastavalitulle soiton- ja laulunjohtajalle Elias Kyanderille (Kiianmies). Orkesterin toiminnasta huolehtimaan perustettiin orkesteriyhdistys. Se sai tukea kaupungilta, joka mm. luovutti harjoitus- ja konserttipaikaksi kaupungintalon, nykyisen Raatihuoneen, juhlasalin. Ensimmäiseen harjoitukseen tammikuista avajaiskonserttia varten ilmoittautui 34 soittajaa. Kapellimestariksi ryhtyi Elias Kyander.
♫ Tampereen Orkesterin ensimmäinen konsertti pidettiin loppiaisena 6.1.1930 Raatihuoneella. Sen johti Elias Kyander, ja solisteina olivat harpputaiteilija Ilona Juutilainen ja laulajatar Aino Elenius. Ohjelmassa oli kotimaista musiikkia: Melartinin Sursum corda ja Laatokan lauluja, Palmgrenin Rekiretki sarjasta Vuodenajat (Kuvia Suomesta), Hannikaisen Laulu karhunpojasta ja Kyanderin säveltämiä lauluja, mm. Joululaulu. Avajaiskevään ohjelmaan sisältyi niin sinfoniakonsertteja kuin ”helppotajuisia” konserttejakin. Ensimmäinen sinfoniakonsertti soitettiin jo tammikuussa ohjelmassaan Mozartin Jupiter-sinfonia, Beethovenin Fidelio-alkusoitto ja 2. pianokonsertto, jonka solistina oli Helvi Mäkinen-Sjöblom.
♫ Keväällä 1932 orkesteriyhdistys teki kauaskantoisen päätöksen valitessaan uudeksi kapellimestariksi Eero Kososen (1906-2002). Kosonen johti orkesteria ennätykselliset 37 vuotta, vuoden 1968 loppuun saakka. Hän koulutti soittajistosta ammattimaisesti työskentelevän ja monipuolisesti osaavan orkesterin. Kosonen vakiinnutti konserttitoiminnan säännölliseksi eikä luovuttanut vaikeinakaan aikoina; mm. talvisodan aikaan Tampereen Orkesteri oli välillä maan ainoa toimiva sinfoniaorkesteri.
♫ Kososen kaudella ohjelmisto kasvoi niin perusklassikoilla kuin uudemmillakin teoksilla. Kotimainen musiikki vakiintui Tampereen Orkesterin konserttiohjelmiin. Kantaesityksinä soitettiin mm. 1949 Englundin Kiinan muuri (jonka Tampere Filharmonia levytti vuonna 2000) ja 50-luvulla mm. Rautavaaran Sinfoninen sarja, Meriläisen 1. sinfonia ja pianokonsertto sekä Bashmakovin 1. sinfonia. Suomen ensiesityksinä Tampereella kuultiin mm. Elgarin sellokonsertto 1948, Gershwinin Amerikkalainen Pariisissa, Kodályn Galántalaistansseja ja Sinfonia sekä Nielsenin Sinfonia nro 2 ”Neljä temperamenttia”.
♫ Ensimmäinen vieraileva johtaja oli Suomalaisen Oopperan ylikapellimestari Leo Funtek keväällä 1931. Alkuaikojen vierailijoita olivat myös Tauno Hannikainen, Toivo Haapanen ja Robert Kajanus. Solistivieraissa oli alkuun runsaasti laulajia kuten Lea Piltti, Aulikki Rautawaara, Jorma Huttunen ja Ture Ara. 40-luvulta alkaen kuultiin myös ulkomaisia taiteilijoita. Pianistivieraista mainittakoon Emil Gilels 1951, Paul Padura-Skoda 1954, Erwin László 50- ja 60-luvuilla ja Rhonda Gillespie 1966, viulisteista David Oistrah 1949, Henryk Szeryng 1955, Leon Spierer 1963 ja Ruggiero Ricci 1967 ja sellisteistä Tibor de Machula 1949, -55 ja -66, Pierre Fournier 1957 ja -58 sekä Zara Nelsova 1961.
♫ Orkesterin kunnallistamista oli suunniteltu alusta lähtien, ja 40-luvulla se toteutui. Tampereen kaupunginorkesterin avajaiskonsertin 9.1.1947 Raatihuoneella johti Eero Kosonen. Ohjelmassa oli Sibeliusta: Kevätlaulu, Tuonelan joutsen, Pohjolan tytär sekä Sinfonia nro 2. Kaupunginorkesterin rungon muodostivat Tampereen Orkesterin muusikot, ja soittajanvirkoja oli alkuvuosina 43.
♫ Orkesteri harjoitteli ja konsertoi kolme vuosikymmentä pääosin Raatihuoneella mutta myös Työväentalolla. 1960 Yhteiskunnallinen korkeakoulu, nykyinen Tampereen yliopisto, muutti Helsingistä Tampereelle, ja kaupunginorkesteri puolestaan muutti sen uuteen päärakennukseen Sorsapuiston tuntumaan. Haave omasta musiikkitalosta oli silti jo olemassa – myös konkreettisesti silmien edessä: kolme vuosikymmentä myöhemmin valmistuisi Tampere-talo kadun toiselle puolelle puiston laitaan.
♫ Eero Kososen jälkeen kaupunginorkesterin kapellimestariksi valittiin vuoden 1969 alusta Juhani Raiskinen. Energisen nuoren johtajan kaudella kehiteltiin uusia konserttimuotoja kuten juonnettuja teemakonsertteja. Jo Kososen kaudella järjestettyjä koululaiskonsertteja kehitettiin yhteistyössä musiikinopettajien kanssa. Myös alueorkesteritoiminta käynnistyi. Raiskinen valittiin 1973 kesken kautensa Kansallisoopperan johtajaksi, ja ennen uuden kapellimestarin valintaa orkesterinjohtajan tehtäviä hoiti väliaikaisesti talvikauden 1973-74 Tampereen Oopperassa silloin vieraillut Jouko Saari.
♫ Uutena kapellimestarina syksyllä 1974 aloitti Paavo Rautio. Hänen kaudellaan orkesterin taiteellinen kehittyminen sai uutta vauhtia. Siihen päästiin keskittymään, kun muusikoiden työhön jo Tampereen Orkesterin ajoista kuulunut teatteriesitysten säestäminen loppui. Orkesteri kasvoi myös kokoa aiempien vuosikymmenien 46-48 soittajasta vuoden 1979 58 muusikkoon. Vuonna 1976 tehtiin Tampereen kaupunginorkesterin ensimmäinen levy, kun Kalevi Ahon 4. sinfonia nauhoitettiin Raution johdolla, suoraan konsertista! Orkesterin 50-vuotiskauden merkeissä toteutui myös ensimmäinen ulkomaanvierailu Tukholmaan ja Norrköpingiin loppuvuonna 1979. 1987 tehtiin kiertue Yhdysvaltoihin.
♫ Paavo Raution jäätyä eläkkeelle kapellimestariksi nimitettiin Atso Almila. Hänen kaudellaan orkesteri valitsi myös ensimmäisen päävierailijansa, romanialaissyntyisen Erich Bergelin. Almilan jälkeen kapellimestarina toimi kauden 1989-90 Ari Rasilainen, joka jatkoi sen jälkeen päävierailijana. Syksyllä 1990 Tampereen kaupunginorkesteri sai ensi kertaa ulkomaisen kapellimestarin, kun ukrainalaissyntyinen Leonid Grin astui orkesterin johtoon. Hänen kunniatehtävänään oli viedä orkesteri Tampere-taloon. Avajaisjuhlakonsertti uudessa, 1800-paikkaisessa konserttitalossa soitettiin Leif Segerstamin johdolla 5.10. Ohjelmassa olivat Meriläisen Aikaviiva, Jyrki Linjaman Viulukonsertto solistinaan Kaija Saarikettu, Sibeliuksen Syysilta ja Luonnotar solistinaan Karita Mattila sekä Sibeliuksen 7. sinfonia.
♫ Muutto Tampere-taloon on ollut orkesterin historian tärkeimpiä askeleita. Merkittävästi parantuneet harjoitteluolosuhteet ja soittaminen akustisesti hyvässä salissa olivat alku kehittymiselle kansainvälisestikin kilpailukykyiseksi sinfoniaorkesteriksi. Tampere-talon myötä käynnistyi myös säännöllinen levyttäminen. Vierailijoiden joukkoon liittyi kansainvälisiä tähtisolisteja kuten Isaac Stern, Jevgeni Kissin, Barbara Hendricks, Karita Mattila ja Soile Isokoski. Ohjelmiston kehittämisessä uudessa vaiheessa oli tukena taiteellisena neuvonantajana toiminut Leif Segerstam. Leonid Grinin jälkeen kapellimestariksi valittiin 1994 nuori Tuomas Ollila, jonka rinnalla päävierailijana työskenteli kokenut János Fürst. Ollilan kanssa tehtiin menestyksekäs konserttimatka Espanjaan syksyllä 1995. 1997 orkesteri esiintyi TV 1:ssä kolmiosaisessa musiikkidokumenttisarjassa Themes from Heaven, jonka aiheena olivat Sibeliuksen teokset.
♫ 1998 orkesteri sai taiteelliseksi johtajakseen kansainvälisesti tunnetun kapellimestarin, virolaisen Eri Klasin. Päävierailijaksi kutsuttiin nuori suomalainen, John Storgårds, ja tällä valinnalla oli kauaskantoiset seuraukset. Storgårds aloittaa ylikapellimestarina syksyllä 2006, jolloin Eri Klas siirtyy orkesterin kunniakapellimestariksi. Klasin kaudella Tampere Filharmonia on vieraillut mm. Amsterdamin Concertgebouw’ssa, esiintynyt kansainvälisten huippuvieraiden kanssa ja kerännyt useita levypalkintoja. Vuosituhannen vaihteen konsertista Tampere-talosta välitettiin Sibeliuksen Luonnotar solistinaan Karita Mattila suorana lähetyksenä eri puolille maailmaa. Orkesterin nimikkosäveltäjä on Jouni Kaipainen, jonka teoksista kantaesitettiin viimeksi fagottikonsertto marraskuussa 2005.
♫ Vuoteen 2000 mennessä orkesteri oli kasvanut 85 soittajan kokoiseksi, mutta uudella vuosituhannella vakanssikehitykseen saatiin vauhtia. Vuonna 2002 kasvava Tampereen kaupunginorkesteri vaihtoi nimensä Tampere Filharmoniaksi. Juhlavuoden syksyllä 2005 soittajistoon saadaan 97. muusikko, ja orkesterista tulee ensimmäinen täysimittainen sinfoniaorkesteri pääkaupungin ulkopuolella.
♫ Perjantai on vakiintunut Tampere Filharmonian konserttipäiväksi. Keväällä 1996 käynnistyi orkesterin oma kamarimusiikkisarja Faunien iltapäivä, jonka konserteissa kerran kuussa sunnuntaisin kuullaan kamarimusiikin parhaimmistoa orkesterin muusikoiden ja yhtyeiden esittämänä. Kotimaisen musiikin perinne Tampere Filharmonian ohjelmistossa jatkuu, ja se konsertoi säännöllisesti uuden musiikin Tampere Biennalessa. Vuonna 2004 orkesterilla oli yhteensä runsaat 76 000 kuulijaa.
♫ Tampere Filharmonian ura oopperaorkesterina alkoi jo perustamiskeväänä 1930. Elias Kyanderin johdolla se soitti Händelin oopperassa Julius Caesar, jonka Aino Acktén oopperakiertue toi Tampereelle. Säännöllinen yhteistyö Tampereen Oopperan kanssa alkoi heti kunnallistamisvuonna 1947. Nykyisin Tampere Filharmonia soittaa vuosittain Tampereen Oopperan produktioissa Tampere-talossa. Viime vuosina ohjelmaan ovat tulleet myös Tampere-talon tuottamat vierailevat balettiesitykset.
♫ Konserttiensa ohella Tampere Filharmonia tunnetaan yleisökasvatustoiminnan pioneerina Suomessa. Se järjestää säännöllisesti lapsille ja nuorille erilaisia konsertteja, tapahtumia ja musiikkikasvatusprojekteja, joissa vuonna 2004 oli 9 900 osallistujaa. Se on ensimmäisenä Suomessa perustanut myös orkesterin nuorisoklubin, Nuori kuuntelija –klubin.
♫ Tampere Filharmonian runsaat 30 levytystä sisältävät mm. Eri Klasin, John Storgårdsin, Tuomas Ollilan ja Leif Segerstamin johdolla tallennettua Englundin, Klamin, Melartinin, Merikannon, Prokofjevin, Schumannin, Segerstamin ja Sibeliuksen musiikkia. Levyt ovat saaneet yhteensä 11 kotimaista ja kansainvälistä palkintoa.
Teksti Outi Viitasalo
Lähteet:
Arvi Laakso: Tampereen kaupungin musiikkitoimen historiikkeja (Tampere 1986, painamaton)
Tampere Filharmonian arkisto
Valokuvat Tampere Filharmonian 75-vuotisjuhlakonsertista Tampere-talosta 4.2.2005. Konsertin kapellimestarina oli Leif Segerstam ja viulusolistina Pekka Kuusisto. Kuvaaja Antero Tenhunen.
|
