Tampere palkitsi ammattitaiteilijoitaan

Vuoden 2024 apurahat on suunnattu visuaalisen alan ja lastenkulttuurin ammattilaisille. Visuaalisiksi aloiksi lasketaan kuvataide, valokuva- ja elokuvataide sekä rakennustaide ja taideteollisuus. Jaettava summa oli 30 000 euroa, ja se jakaantui kuudentoista hakijan kesken. Hakemuksia jätettiin 82.

- Saaduista hakemuksista näkee hienosti, kuinka monipuolista ja idearikasta työtä alan ammattitaiteilijat tekevät. Pormestariohjelman mukaisestikin Tampere on luovien ihmisten koti. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan päättämät tunnustukset ovat luonteeltaan kannustusrahoja tuleviin luoviin töihin. Onnea kaikille palkituille ja kiitos kaikille hakemuksen jättäneille, kiittelee sivistyspalveluista vastaava apulaispormestari Matti Helimo.

Ammattitaiteilijoiden apurahoja myönnetään tamperelaisille ammattitaiteilijoille taiteelliseen toimintaan, näyttelyihin tai täydentävään jatkokoulutukseen, joka ei johda tutkintoon.  Apurahaa ei myönnetä harrastustoimintaan, ryhmille tai yhteisöille eikä hakijalle, joka on saanut sen kahden edellisen kalenterivuoden aikana.

Apurahaa ei myönnetä harrastustoimintaan, ryhmille tai yhteisöille eikä hakijalle, joka on saanut sen kahden edellisen kalenterivuoden aikana.

Elokuvataide

Risto-Pekka Blom

Kuvataide

Anna Hyrkkänen

Petri Kiviniemi

Kristiina Korjonen

Marika Lahdenperä

Leena Lehti

Ilai Lehto

Katja Muttilainen

Hanna Oinonen

Johanna Pihlajamaa opintomatkaan

Liisa Öhman

Lastenkulttuuri

Taru Kumara-Moisio

Sofia Molin

Alexandra Salmela

Saara Vallineva

Taideteollisuus

Leena Hyttinen

Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto seitsemälle

Johanna Hulkko: Onnenpäiviä

Romaani on kymmenvuotiaan lapsen näkökulmasta kerrottu koskettava, haikea ja surumielinen, osuva ja kielellisesti upea ajankuvaus 1970-luvun Oulusta, kavereista, perheestä ja koetusta maailmasta.

Reetta Huttunen: Katsastusasema

Huttusen nokkelat ja tyylikkäät novellit ihmisten välisistä suhteista yllätyksellisine käänteineen ja napakoine loppuratkaisuineen ovat herkullista luettavaa, joita mielellään jää makustelemaan. Napakka ja täyteläinen, kryptinenkin novellikokoelma, josta tekisi mielisi sanoa: novellit sellaisia kuin novellien ”kuuluu olla”.

Meri ja Aleksi Korpela: Peloton Peltohiiri - lumilabyrintti

Peloton Peltohiiri on ihana ja jännittävä, lämminhenkinen ja viisas satukirja ystävyydestä ja rohkeudesta. Se on hurmaava niin kieleltään kuin kuvitukseltaankin. Runollisuus ja sanoilla leikittely ovat sadunkerronnan aitoa kudelmaa. Kertomus Pelottomasta Peltohiirestä lumilabyrintissä on kaunis hallittu kokonaisuus, joka ei aliarvioi lasta – ja joka ilahduttaa minkä ikäistä lukijaa tahansa.

Pekka Kytömäki: Historian pienmiehiä

Kytömäen uuden kokoelma runot ovat nokkelia, hauskoja ja ajatuksia herättäviä. Niissä on aforistisia mietteitä, hilpeitä sanaleikkejä, hiottuja ja tiivistettyjä oivalluksia. Historian pienmiehiä on helposti lähestyttävä runoteos.

Anni Kuu Nupponen: Sydänmeri

Nupposen Sydänmeri on viehättävä, monitasoinen ja mukaansatempaava romaani tärkeästä ja ajankohtaisesta teemasta, ympäristön, luonnon ja erityisesti merten suojelusta. Sydänmeri on helposti avautuva fantasiaromaani, jota luonnehtivat myös romantiikka, haikeus ja ylistys Välimeren luonnolle.

Pyry Qvick: Aurica : kootut teokset

Pyry Qvickin Aurica on oivaltava ja mielenkiintoinen runoteos, jossa kuva- ja sanataide yhtyvät jännällä tavalla. Runojen - kuin mininovellien - sanoin luodaan gallerian kuvat, teosten materiaalina mielikuvitus. Runon ja kuvitellun kuvan yhdistäminen yllättävällä tavalla toimii hienosti.

Dess Terentjeva: Freestyle

Terentjevan runollisessa säeromaanissa Freestyle, kertomuksessa nuorten ystävyydestä ja tanssin tärkeydestä kielen ja tanssin rytmit yhdistyvät kauniisti - jopa visuaalisestikin. Terentjevan tyyli on ilmavaa ja kaunista, kertomus uskottava ja tärkeä.

Kääntäjäpalkinnot:

Leena Ojalatva: Maggie O’Farrellin Lucrezian muotokuva -teoksen suomennoksesta

Arja Pikkupeura: Andrei Kurkovin Harmaat mehiläiset -teoksen suomennoksesta

Eino Salmelaisen säätiön tunnustuspalkinnoilla huomioitiin teatterintekijöitä

Tuotantosuunnittelija Arja Ahrens

Tuotantosuunnittelija Arja Ahrens on tehnyt lähes 40-vuotisen työuran Tampereen Työväen Teatterissa pääasiassa tuottajana ja tuotantosuunittelijana. Arjan erinomainen työ tuottajana sekä hänen tuotantosuunnitelmansa ovat olleet teatterin toiminnan perusta, johon on voinut koko henkilökunta aina luottaa. Arja on tehnyt työtään erittäin sitoutuneesti ja suurella sydämellä.

Tampereen Työväen Teatterin kiinteistöosasto

Kiinteistöosaston työntekijät laitosmies Ville Kusnetsov, laitosmies Sami Torniainen ja vastaava laitosmies Pekka Tuomela tekevät työtään mahtavalla palveluasenteella. Teatterin vanhenevan kiinteistön ylläpidon, huollon ja valvonnan tehtävät hoituvat eleettömän tehokkaasti ja joustavasti teatterin toimintaa tukien. Toimeksiannot osastolle poikkeavat välillä melko kauaksikin perinteisestä kiinteistönhoidosta, mutta kaikki annetut tehtävät kuitenkin aina hoituvat luovia ratkaisuja käyttäen.

Näyttelijä Petra Ahola

Petra Ahola on valovoimainen näyttelijä, jonka viimeaikaiset roolit ovat saaneet erityistä kiitosta monipuolisuudestaan. Aholan roolitöissä näyttelijän fyysinen joustavuus, kestävyys ja voima yhdistyvät usein henkilöhahmon psykologian sisäistyneeseen ymmärtämiseen.

Näyttelijä Tanja-Lotta Räikkä

Tanja-Lotta Räikkä on merkittävä ja monipuolinen pirkanmaalainen taiteilija, jonka rohkea ja omaperäinen työskentely näyttämötaiteen parissa on riemastuttanut yleisöjä jo monella vuosikymmenellä. Räikkä on näyttelijä, ohjaaja ja näytelmäkirjailija ja tamperelaisen Teatteri Telakan yksi perustajista. Viime vuodet Räikkä on toiminut myös Tampereen Teatterikesän taiteellisessa johdossa.

Räikkä tunnetaan omaleimaisesta ja vahvasta näyttämöilmaisustaan eikä hän taiteilijana ole koskaan väistänyt yhteiskuntavastuutaan. Räikkä onkin ollut osana valmistamassa monia teoksia joissa on vahva ajankohtainen viesti tai sanoma. Viimeisempänä Teatteri Telakan Synnytystalkoot jossa ihmetellään nykylisääntymisen kysymyksiä.

Tieteen työskentelyapuraha kahdellekymmenelle väitöskirjatutkijalle

Kaupunki jakoi kahdellekymmenelle ansioituneelle väitöskirjatutkijalle kolmen kuukauden apurahan, suuruudeltaan 4200 euroa. Yhteensä apurahoja jatko-opiskelijoille oli jaossa 130 000 euroa.

Ali Sabr

Anna Kuutsa

Anna Oja

Daria Kostiniuk

Eero Okkonen

Fath E Mubeen

Helmi Marttila

Japheth Kibet Koros

Joanna Ciantar

Juulia Erämo

Lauri Vähätalo

Maiju Junno

Marco Roth

Mari Jaakonaho

Mario Kolkwitz

Merja Luostarinen

Minne Jartti

Pauliina Koivisto

Rachel Conway

Riina Pironetti

Sangwon Jung

Sanna Isopahkala

Tapio Santala

Terhi Lampio

Vikke Vuorenpää

Lisäksi 56 väitöskirjan tekijää sai kahdensadan euron painatusapurahan.