Ilmastobudjetti tukee Tampereen hiilineutraaliustavoitetta
Ilmastobudjetin avulla kaupunki seuraa hiilineutraaliustavoitteen etenemistä, ilmastotoimien riittävyyttä ja alueen päästökehitystä. Tarkoituksena on tuoda läpinäkyvyyttä siihen, minkä verran ja millaisiin toimiin kaupunki käyttää rahaa ilmastotyössä. Olennaista on tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi.
Asiantuntijat Tampereen ilmastobudjetin takana ovat päästöjen näkökulmasta energia- ja ilmastoasiantuntija Elina Seppänen ja talouden näkökulmasta kehittämisasiantuntija Emmi Nieminen. He työskentelevät kaupungin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikössä taisteluparina ilmastobudjetin laskelmissa.
‒ Ilmastobudjetti on kätevä seurantatyökalu, josta niin päätöksentekijät kuin kuntalaisetkin voivat katsoa Tampereen edistymistä tärkeässä hiilineutraalisuustyössään. Siitä näkee, kuinka lähellä ollaan ilmastotavoitteiden saavuttamista ja kuinka suuri osuus budjetista käytetään tavoitteen saavuttamiseen, Nieminen kertoo.
Tampereen kaupungille on juuri myönnetty Euroopan Unionin virallinen ilmastotyön tunnus. Ilmastokaupunkitunnuksen perusteluissa kehuttiin Tampereen ilmastobudjettia ja sen tuomaa suunnitelmallisuutta ilmastopäästöjen vähentämisessä.
Ilmastotyö näkyy kaupungin talousarviossa ja tilinpäätöksessä
Ilmastobudjetti koostuu päästöbudjetista ja ilmastotoimien taloussuunnitelmasta. Päästöbudjetti tarkoittaa Tampereen vuoden 2024 ilmastopäästöjen enimmäismäärää. Jos päästöbudjetissa on vaikeuksia pysyä, ilmastotoimien rahallisen panostuksen riittävyyttä on mahdollista arvioida uudelleen.
Ilmastotoimien taloussuunnitelmassa taas esitetään ne euromäärät, jotka kaupunkiorganisaatio ja sen omistamat tytäryhtiöt suunnittelevat käyttävänsä ilmastotoimenpiteisiin.
Päästöjen ja kustannusten toteumaa seurataan vuosittain kaupungin tilinpäätöksen yhteydessä. Tulevien vuosien ilmastobudjetti esitellään vuosittaisessa talousarviossa. Tampereen ensimmäinen ilmastobudjetti esiteltiin vuoden 2020 talousarviossa.
‒ Olimme tutustuneet Oslon ilmastobudjettiin ja ajattelimme, että tämä voisi olla hyvä tapa esittää asiat, Nieminen kertoo.
‒ Varsinainen idea tehdä ilmastobudjetti juuri vuonna 2020 tuli kaupungin talousyksiköltä. Sitten me ryhdyimme Emmin kanssa ideoimaan, miltä Tampereen oma ilmastobudjetti näyttäisi käytännössä, Seppänen jatkaa.
Kaupungin ja kuntalaisten ilmastotoimet ovat perusajatukseltaan samat
Tampere pyrkii mahdollistamaan kuntalaisille mahdollisimman kestävän elämäntavan. Kaupunki on tehnyt ja tekee toimia esimerkiksi kestävän liikkumisen edistämiseksi, puhtaan energian tuottamiseksi sekä kaupungin omistamien rakennusten ja muiden toimintojen energiatehokkuuden lisäämiseksi.
‒ Meillä on kaikki mahdollisuudet rakentaa kaupunkia, joka perustuu kestäville elämäntavoille ja on viihtyisä, terveellinen ja turvallinen sekä ihmisille että ympäristölle, toteaa Seppänen.
Seppänen ja Nieminen kannustavat kuntalaisia pohtimaan omien valintojensa kestävyyttä.
‒ Kuntalaisilla toimivat pitkälti samat keinot kuin kaupungillakin. Kukaan ei voi tehdä kaikkea, mutta kaikki voivat tehdä jotain, ja siihen haluan kannustaa ihan jokaista. Sekin auttaa jo paljon, jos auton vaihtaa vaikkapa pyörään tai kävelyyn keskimäärin yhtenä päivänä viikossa, sanoo Nieminen.
Tärkeitä toimia päästöjen vähentämiseksi ovat esimerkiksi energiankäytön tehostaminen sekä huippukulutuksen leikkaaminen varsinkin kylmimmillä keleillä tai jos sähkön hinta nousee, sekä kestävän liikkumisen suosiminen. Myös fossiilisista polttoaineista luopumisella on suuri vaikutus sekä rakennuksissa että liikenteessä.
‒ Näen kestävän kaupungin paikkana, joka on kaikille asukkaille nykyistä toimivampi, viihtyisämpi ja yhteisöllisempi, Seppänen kiteyttää.
