Peltolammin-Multisillan lähiöohjelma sai asukkaat joukolla kehittämään asuinympäristöään

Tampereen Peltolammin-Multisillan lähiöohjelman eri toimijat, yhteystyökumppanit ja sidosryhmien edustajat kokoontuivat tarkastelemaan lähiöohjelman antia vuosien 2020–2022 ajalta. Loppuseminaarin katsauksissa kuultiin puheenvuoroja muun muassa turvallisuuden edistämisestä, asukkaiden ja eri toimijoiden yhteistyöstä asuinalueiden kehittämisessä sekä ympäristöministeriön näkemyksiä lähiöohjelmatyöstä.

Ympäristöneuvos Jaana Nevalainen ympäristöministeriöstä veti ohjelmasta saatuja kokemuksia yhteen: lähiöitä kehitetään osana kokonaisuutta, ei erillisinä kohteina. Kokemukset osoittavat, että työtä tulee tehdä yhteistyössä yli hallinnonalojen, eri sektoreiden ja tiiviissä yhteistyössä asukkaiden kanssa. Valtion ja kuntien on tunnistettava roolinsa tässä yhteistyössä, pelkällä asuntopolitiikalla ei kaikkea ratkaista, vaan tarvitaan usean eri ministeriön osaamista, esimerkiksi koulutus- ja työllisyyspoliittisia sekä terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä toimia.

– Lähiöohjelmatyö on nostanut esiin kolme tärkeää pointtia. Kehittämistyön on oltava strategista, työtä on tehtävä laajasti yhteistyössä eri tahojen kanssa ja kehittämisen tulee perustua tietoon.

Nevalaisen mukaan lapset ja nuoret ovat lähiötyössä avainasemassa. Sosiaalisen eriytymisen eli segregaation ehkäisy alkaa heistä, ettei synny eriarvoistavia käytäntöjä, vaan kaikki pysyvät mukana. Erilaiset ja rinnakkaiset todellisuudet kärjistävät herkästi eroja.

– Lisäksi kehittämisessä on hyvin tärkeää ymmärtää se tieto, mitä lähiöistä ja sen asukkaista tuotetaan, ja datasta kootun tiedon on siirryttävä suoraan käyttöön, sitä on hyödynnettävä, Nevalainen totesi.

Peltolammin-Multisillan lähiöohjelma on ollut vuosina 2020–2022 osa valtakunnallista ympäristöministeriön koordinoimaa lähiöohjelmaa, jossa tavoiteltiin hyvinvoivia ja vetovoimaisia lähiöitä. Tähtäimessä oli pitkäjänteinen lähiökehittäminen, jossa edistetään asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta, asuinalueiden elinvoimaa sekä turvataan palveluiden ja asumisen hyvä taso. Samalla luotiin yhteiskehittämisen toimintatapoja ja -malleja oppivana organisaationa. Valtakunnallisessa ohjelmassa oli mukana 13 kaupunkia ja 18 tutkimushanketta.

Mitä PeltsuMultsussa tehtiin?

Projektipäällikkö Henna Kuitunen esitteli seminaarissa läpileikkauksen siitä, mitä Peltolammin-Multisillan lähiöohjelmassa on tehty. Vuosiin mahtuu monia työryhmiä ja -pajoja, vuorovaikutuksen ja viestinnän kehittämistä, asukasraati ja -kyselyjä sekä talkoita. Hyvin suosittuja olivat asukastapahtumat, joihin osallistuttiin koko perheen voimin.

Toimenpiteiden kirjo Peltolammilla ja Multisillassa on ollut laaja, eikä työ alueilla suinkaan lopu, vaikka lähiöohjelma päättyy. Eri toimijoita kokoavan kaupunginosatyöryhmän kokoontumiset jatkuvat, osallisuutta ja viestintää edistetään edelleen ja järjestöt jatkavat Me-talon keskeisimpiä toimintoja.

– Mitä hyötyä tästä kaikesta on ollut? Peltolammin ja Multisillan ympäristön laatu on kohentunut – asukkaatkin ovat sen huomanneet. Olemme pystyneet toteuttamaan hankkeita muun muassa ulkoilu- ja virkistysalueilla aikaisempaa enemmän asukkaita kuunnellen. Esimerkiksi Multisillanpuiston uudistuksessa asukkaat olivat mukana eri vaiheissa, kertoo Kuitunen.

– Useita ulkoilu- ja virkistysalueita on parannettu saavutettavuuden, esteettömyyden, kestävyyden ja turvallisuuden näkökulmasta. On syntynyt myös paljon uusia toimintamalleja, joita voidaan soveltaa jatkossa alueellisessa yhteistyössä. Tästä esimerkkinä on juuri julkaistu opas luonnonhoidon ja asukkaiden osallisuuden edistämisestä.

Kuitunen pitää hyvänä myös sitä, että uusi Multisillan päiväkoti valmistui ja sen tiloja on mahdollista vuokrata iltaisin ja viikonloppuisin muuhun käyttöön. Suunnitteilla on myös Peltolammin hyvinvointikeskus, jonka arvioitu valmistumisaika on vuonna 2027.

– Myös turvallisuuden edistämisessä on tehty hyvää pohjatyötä. Alueen toimijoiden ja kaupungin eri toimialojen välinen yhteistyö on lisääntynyt, ja on syntynyt synergiaa. Lähiöohjelma on ollut alustana eri toimijoiden kokeiluille asukkaiden kanssa.

Me-henki on syventynyt

Maarit Vainikka kertoi asukkaan näkökulmasta kokemuksiaan lähiöohjelmasta. Hän on asunut 8 vuotta Palokalliolla, Peltolammin kainalossa.

– Peltolammin ja Multisillan ulkoilualueet ovat tulleet tutuiksi. Kun lähiöohjelma aloitteli, törmäsin siihen somessa ja ajattelin, että nyt on tuhannen taalan paikka päästä vaikuttamaan. Ja onhan niitä mahdollisuuksia vaikuttaa ollut sitten paljon, noin 20 tilaisuutta. Lähiöohjelma on tuonut positiivista virettä.

Vainikka on ylpeä siitä, että ollut kantamassa Peltolammi-Pärrinkosken luonnonsuojelualueelle pitkospuita. Hän on osallistunut asukaskyselyihin, asukaraatiin ja taloyhtiöfoorumiin, keskustellut esimerkiksi asukkaiden käyttämästä kulkuväylästä bussipysäkille. Se saatiin lopulta asukkaiden toiveiden mukaisesti toteutettua viralliseksi murskepoluksi.

– Alueiden me-henki on syventynyt. Vallitseva luonto ja metsä ovat meille todella tärkeitä, joten on hienoa, että asukkaiden vaikutusmahdollisuudet ovat kasvaneet.

– Olen tulevaisuuteen suuntautuva ja sillä tavalla tykkään ajatella alueen kehittämistä. Toivon, että jatkossa säilyy kahdensuuntainen keskustelu ja vuorovaikutus, Vainikka kiittää.

Lähiöohjelman loppuseminaarissa julkaistiin Kaupunginosakehittämisen opas asuinalueiden kehittämisen tueksi. Opas kokoaa yhteen opit ja tietoa, joita on syntynyt Peltolammin-Multisillan lähiöohjelman aikana vuosina 2020–2022. Opas on tarkoitettu toimijoille ja kaikille kaupunginosakehittämisestä kiinnostuneille.