Bushidô, soturin tie, edellytti samurailta henkisten taitojen opiskelua ja hallintaa.
Näihin kuuluivat kalligrafia, ikebana (kukkien asettelun taide) waka-runous
ja teeseremonia, cha-no-yu. Teeseremonia, sen tapahtumaympäristö
ja astiat olivat äärimmäisen askeettisia. Osallistujien liikkeitä,
eleitä ja puhetapaa sitoivat tiukat säännöt. Ne vapauttivat
osallistujat oman käytöksen tarkkailusta, he pystyivät näin
paremmin keskittymään, tuntemaan yhteisyyttä ja mielen tyyneyttä.
Seremonialla oli syvä henkinen merkitys ja sielua valaiseva vaikutus. Samurait
arvostivat myös kokeneen mestarin valmistamaa teen aromia ja makua, samoin
seremoniaan kuuluneita esineitä. Edo-kaudella teeseremonia oli selvästi
varakkaamman väestön harrastus.
