Vesiensuojelu

Tampereen vesistöt ja niiden tarkkailu

Pohjavesien suojelu

Jätevesien käsittely haja-asutusalueilla

Vesistöön rakentaminen

Maatalouden vesiensuojelu

Liittäminen vesihuoltolaitoksen verkostoon

Vesiliikenteen rajoitukset

Lisätietoa vesiensuojelusta

Vesiensuojelun tavoitteena on vesistöjen haitallisten muutosten estäminen ja haittojen korjaaminen.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen hoitaa alueellisen ympäristökeskuksen ohella vesilain (264/61) mukaista laillisuusvalvontaa kunnan alueella. Valvontatehtävien lisäksi kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käyttää päätäntävaltaa eräissä vesilain mukaisissa asioissa. Näitä ovat

- talousveden ottamisen rajoittaminen erityistilanteissa
- ojitusasiat sekä
- oikeuden myöntäminen veden johtamiseen toisen ojaan tai viemäriin taikka toisen maan kautta.

Kunnan ympäristösuojeluviranomainen toimii myös ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisena lupa- ja valvontaviranomaisena. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen valvoo toimialueellaan vesilain ja sen nojalla annettujen päätösten ja määräyksien noudattamista.

Tampereen vesistöt ja niiden tarkkailu

Tampereen pinta-alasta 24% on vettä. Kaupungin alueella on noin 160 järveä. Kaksi kolmannesta Tampereen järvistä on pieniä, pinta-alaltaan alle 10 ha. Suuria, yli 50 hehtaarin järviä on vain kymmenen prosenttia järvien määrästä. Suurimmat järvet ovat Näsijärvi ja Pyhäjärvi.

Ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaan kunnan on alueellaan huolehdittava paikallisten olojen edellyttämästä tarpeellisesta ympäristön tilan seurannasta. Tampereen alueella olevien järvien veden laatua on seurattu jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Järviseurannan tarkoituksena on tuottaa kattavaa ja luotettavaa vesistötietoa kuntalaisten ja eri yhteistyötahojen käyttöön. Järviseurannan perusteella ympäristönsuojeluyksikkö arvioi vesistöjen tilaa ja vesien laadun kehitystä sekä palvelee kuntalaisia järvien virkistyskäyttöä koskevissa kysymyksissä.

Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikön säännöllisessä seurannassa on yhteensä 61 järveä ja lampea. Seurannassa olevat järvet ja lammet sekä näytteenottoaikataulu on esitetty alla olevassa seurantaohjelmassa. Vesinäytteitä otetaan joko vuosittain, kolmen, kuuden tai kahdentoista vuoden välein. Lisäksi ympäristönsuojeluyksikkö seuraa vuosittain virtaavien vesien laatua. Seurannassa olevat virtaavat vedet ovat Myllypuro, Houkanoja, Vihioja, Pyhäoja, Vuohenoja, Viinikanoja, Härmälänoja, Ryydynoja ja Sorilanjoki.

Vesinäytteitä otetaan vesistötarkkailusuunnitelman mukaisesti lopputalvella (maalis-huhtikuu) ja loppukesällä (elo-syyskuu). Niistä analysoidaan veden laatua kuvaavia parametrejä.

Pirkanmaan ympäristökeskus tiedottaa Pirkanmaan järvien levätilanteesta internetissä.

Talvista vesinäytteenottoa Paalijärven jäällä

Tampereen vesistöseurantaohjelma 2010 - 2020 (pdf, 10 kt)

Pohjavesien suojelu

Pohjavesiä koskee pohjavesien muuttamis- ja pilaamiskielto. Ympäristönsuojeluyksikkö valvoo näiden kieltojen noudattamista. Pohjavesien suojelua edistetään myös mm. ohjaamalla pohjavesiriskejä aiheuttavat uudet toiminnot ja laitokset pohjavesialueen ulkopuolelle.

Kantakaupungin pohjavesialuekartta (pdf, 3 mt)

Pohjoisen suuralueen pohjavesialuekartta (pdf, 1020 kt)

Jätevesien käsittely haja-asutusalueilla

Lisätietoa jätevesien käsittelystä haja-asutusalueella löydät kohdasta Ympäristönsuojelu - Haja-asutuksen jätevesi.

Vesistöön rakentaminen

Uusi vesilaki (587/2011) tuli voimaan 1.1.2012. Uuden vesilain mukaan ruoppausasioiden käsittely muuttuu. Lain mukaan kaikki ruoppaukset tulee ilmoittaa ELY- keskukseen ja vesialueen omistajalle 30 vuorokautta ennen toimenpidettä. ELY-keskus vastaanottaa ja kirjaa ilmoituksen ja vastaa välittömästi ilmoittajalle, jonka liitteenä on ohjeistus. Vastaus lähetetään tiedoksi myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. ELY-keskuksen esittelijät käyvät läpi ilmoituksen, jos hankkeesta ei ilmene mitään erityistä, niin se ei tavallisesti edellytä toimenpiteitä valvontaviranomaiselta. Jos ilmoituksesta ilmenee luvan tarve tai muuta huomioitavaa, niin ELY-keskus antaa hankkeesta lausunnon ennen 30 vuorokauden täyttymistä. Yli 500 m³:n ruoppaus edellyttää aina aluehallintoviraston (AVI) luvan hakemista.

Myös muusta vesistön kunnostamisesta kuten vesikasvien niitosta, tulee tehdä ilmoitus Pirkanmaan ELY-keskukseen. Pienempikin toimenpide voi tarvita luvan, jos hankkeesta aiheutuu vesilaissa tarkoitettuja haitallisia seurauksia. Toimenpiteelle tulee hankkia naapureiden, vesialueen (yleensä osakaskunnan) ja massojen läjitysalueen omistajan suostumukset. Laajat hankkeet edellyttävät luvan hakemista ympäristölupavirastosta. Ruoppaukset tulisi tehdä talvella, niitot kesällä vasta lintujen pesintäajan jälkeen. Rannan täyttöön ei tule ryhtyä ominpäin – ensin tulee selvittää hankkeen luvanvaraisuus ja hankkia naapurien suostumus toimenpiteelle. Muista, että olet vastuussa kunnostuksesta aiheutuvista haitallisista vaikutuksista! Vesistöjen ruoppaus- ja niitto-ohje sekä vesirakennustyöstä tehtävä ilmoituslomake löytyvät ympäristöhallinnon sivulta Vesistöjen kunnostus ja hoito.

Maatalouden vesiensuojelu

Nitraattiasetuksella ehkäistään maataloudesta peräsin olevien nitraattien pääsyä vesistöön. Valvontailmoitus on tehtävä poikkeamisesta karjanlannan varastoinnille edellytetystä varastointitilavuudesta ja lannan kaukovarastoinnista patterissa. Ilmoitus osoitetaan Tampereen kaupungin ympäristö- ja rakennusjaostolle. Lisätietoa ilmoituksen tekemisestä on kohdassa Luvat ja ilmoitukset.

Liittäminen vesihuoltolaitoksen verkostoon

Vesihuoltolain (119/2001) 10-11 §:n mukaan vesilaitoksen toiminta-alueella sijaitseva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Kunnan ympäristönsuojeluvuranomainen voi myöntää hakemuksesta kiinteistölle vapauden liittämisvelvollisuudesta laissa säädetyin perustein. Lisätietoa ja vapautusanomuslomake kohdassa Luvat ja ilmoitukset.

Vesiliikenteen rajoitukset

Tietoa vesiliikenteen rajoituksista Tampereella löytyy Pirkanmaan ympäristökeskuksen sivuilta.

Lisätietoa vesiensuojelusta