Kaavatasot

Kaavoitus pähkinänkuoressa

Kaavoitus on lyhyesti sanottuna maankäytön suunnittelua. Kaavoituksella siis määritellään se, mihin tarkoitukseen maa-alueita saa käyttää ja mitä niille voidaan rakentaa. Tavoitteena on tuottaa hyvää ja toimivaa ympäristöä.

Käytännössä kaavoitus on hyvin monimutkainen prosessi, jossa on monia tasoja, valtakunnallisista tavoitteista aina yksittäisen talon tai autotallin sijoittamiseen saakka. Ylemmistä tasoista vastaavat ympäristöministeriö sekä maakunnan liitto, Tampereen seudulla siis Pirkanmaan liitto, jonka vastuulla on maakuntakaava ja sen valmistumiseen saakka voimassa oleva seutukaava. Yksityiskohtaisempi maankäytön suunnittelu eli yleis- ja asemakaavat ovat kuntien vastuulla. Kuntien kaavoitusta ohjaavat ja valvovat Suomen ympäristökeskus ja alueelliset ympäristökeskukset, Tampereella Pirkanmaan ympäristökeskus.

Maankäytön suunnittelun tasot

Kaavoituksen eri tasot

Ohjausvaikutus

Yksityiskohtaisten kaavojen tulee noudattaa ylemmänasteisten kaavojen periaatteita, mutta ei yksityiskohtaisesti niissä osoitettuja aluerajoja. Tätä kutsutaan ohjausvaikutukseksi. Sanallisesti esitetyt valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet puetaan kartalla esitettävään muotoon maakuntakaavoissa, eli valtakunnalliset tavoitteet ohjaavat maakuntakaavoitusta. Samaan tapaan maakuntakaava ohjaa kuntien yleiskaavoitusta. Yleiskaavan tarkoituksena on puolestaan ohjata asemakaavoitusta joka sitten lopulta toimii ohjeena rakentamiselle.

Miksi monta erilaista kaavaa?

Kullakin kaavatasolla on oma tehtävänsä. Perusajatus on, että suunnittelun tarkentuessa suunniteltava alue pienenee. Koko Pirkanmaata koskevan maakuntakaavan (toistaiseksi seutukaavan) alueella on jokaisessa kunnassa voimassa mahdollisesti useita yleiskaavoja. Kunkin yleiskaavan alueella voi puolestaan olla voimassa useita asemakaavoja, Tampereen kantakaupungissa jopa tuhansia.

Maakuntakaavalla ratkaistaan koko Pirkanmaata koskevat yleispiirteiset kysymykset kuten tielinjaukset. Kuntakohtaisilla yleiskaavoilla suunnitellaan kaava-alueen käyttö yleispiirteisesti, esimerkiksi asunto- ja työpaikka-alueiden sijainti ja likimääräiset rajaukset. Asemakaavalla määritellään yksityiskohtaisesti kunkin alueen käyttötarkoitus, esimerkiksi rakennusten, leikkipaikkojen ja pysäköintialueiden sijainti tontilla, rakennusten korkeus ja kerrosala sekä kohteesta riippuen jopa kattomuoto, räystäslinjan tarkka korkeusasema ja julkisivumateriaali.