Peltoviljely
Perinnebiotoopit

PELTOVILJELY

Pirkanmaan viljavilla alueilla harjoitettiin peltoviljelyä niin kuin Länsi-Suomessa yleensä, mutta myös kaskenpolttoa, joka taas on vanhempi ja Itä-Suomen olosuhteissa lähes ainoa viljelymuoto.

Yksi kaskeamistavoista oli kaataa metsä keväällä lehtien kunnolla puhjettua ja polttaa ne paikalleen seuraavana keväänä. Ruis kylvettiin syksyllä. Kun kaski oli muutaman sadon antanut, sen annettiin kasvaa taas metsäksi.

- Kovasti on kiviä! Taidan kaataa kasken, niin ei tarvitse niitä niin raivata.
- Mutta eikös tässä vasta 20 vuotta sitten poltettu?
- Kyllä sen voi jo kaataa, vaikka olisi saanut olla vielä kymmenisen vuotta. Muuten ei ruis riitä, kun perhe taas kasvaa. Rantavainiotkin tahtovat olla niin vetisiä, ettei vilja idä.
- Kartanon pelloille on kaivatettu ojia ja pappilassakin aikovat ojittaa tänä vuonna. Pitäisiköhän sitä kokeilla?

Tehtävä 14

Vastaa seuraaviin kysymyksiin:
a) Keinolannoitteita ei 1700-luvulla tunnettu. Mistä saatiin ravinteet peltoviljelyyn? Vertaa vanhoja menetelmiä nykyiseen luomuviljelyyn.
b) Mistä ravinteet tulivat kaskiviljelyssä? Monenako peräkkäisenä vuonna kaskea voitiin viljellä ja kuinka kauan metsän piti kasvaa, ennen kuin alue voitiin uudelleen kasketa?
c) Mitä etua on kaskiviljelyllä peltoviljelyyn nähden? Mitä haittaa? Vertaile ainakin käyttöaikaa ja sitä, kuinka paljon ja minkälaista maata kumpaankin tarvittiin.
d) Miksi karja laiduntaa nykyään yleensä viljellyillä nurmilaitumilla ja vain harvoin luonnonniityillä?

Takaisin