Etusivu
Kaupunkiluonto
Metsätyypit
Tuore kangasmetsä
Kuiva kangasmetsä
Lehto on runsaslajinen metsätyyppi
Lehdon maaperä
Lehdon pohjakerros
Lehdon kenttäkerros on runsaslajinen
Lehdoissa on runsaasti pensaita
Lehtipuut
Jalot lehtipuut
Tammi
Saarni
Vaahtera
Jalavat
Lehmus
Kuvia Tampereelta
Sisällysluettelo
Jalavat


(Ulmus)

Jaloista lehtipuista jalavat ovat meillä harvinaisimpia. Kynäjalavaa (Ulmus laevis) tavataan luonnossa Lohjanjärvellä ja Kokemäenjoen vesistön varrella: Vanajavedellä, Pyhäjärvellä ja Kulovedellä. Tampereen ja Nokian rantojen kynäjalavat lienevät maailman pohjoisimpia luonnonvaraisia esiintymiä. Erittäin komea yksilö kasvaa Tahmelan uimarannalla. Kynäjalava on rauhoitettu.

Vuorijalavan (Ulmus glabra) pohjoisimmat luontaiset kasvupaikat ovat Nilsiässä, Enossa ja Korpilahdella. Kun kynäjalava viihtyy tulvarannoilla ja Jalavan lehtiävesistöjen varsilla, vuorijalava viihtyy puolestaan vuorenaluslehdoissa ja puronotkoissa. Nokian Haavistossa on luonnonvarainen vuorijalavaesiintymä. Myös vuorijalava on rauhoitettu.

Molempia lajeja on istutettu puistopuuksi aina Kemiä ja Kajaania myöten. Jalavat näyttävätkin kestävän kylmiä talvia muita jaloja lehtipuita paremmin. Tampereen seudulla vuorijalavaa on puistokarkulaisena kaupunkimetsissä, vanhoilla joutomailla ja purojen varsilla.

Vuori- ja kynäjalavan voi erottaa toisistaan lehden perusteella. Vuorijalavan lehti on pinnaltaan karhea, kynäjalavan sileämpi ja erittäin vinotyvinen (kuvassa oikealla). Lisäksi vuorijalavalla lehtisuonet haaroittuvat, kun taas kynäjalavalla ne ovat haarattomia. Molemmat lajit kukkivat toukokuussa ennen lehtien puhkeamista. Jalava tuottaa runsaasti lenninsiivellisiä siemeniä, pähkylöitä. Kynäjalava lisääntyy helposti myös juurivesoista.

Lisätietoa jalavasta...