MOREENIAN SIVUILLE


ETUSIVU

OHJAAJALLE
SIVUJEN TOIMINTA
TEKEMISTÄ

OPPIJAN OHJEET

VUODENAJAT
KEVÄT
KESÄ
SYKSY
TALVI

ELINYMPÄRISTÖT
KOTIPIHA
LÄHIMETSÄ
PUISTO
NIITYT JA PELLOT
RANNAT JA VEDET

LINKIT JA VINKIT

LÄHTEET

 

 
 
Aikaisemmin vanhemmat ja opettajat tiesivät kedonkukkasten latinankieliset nimet ja osasivat kertoa lajikohtaista tietoa suurpedoista järven kaloihin. Tämän päivän kasvattajista saattaa tuntua, etteivät omat tiedolliset taidot riitä eikä luonto välttämättä tunnu kovin läheiseltä.
Luonto on kuitenkin lapselle mielenkiintoinen maailma ja siksi luonto- ja ympäristökasvatuksen tulisi tapahtua lasten ehdoilla. Lapset rakastavat tutkimista ja tiedon hakemista itse. Itse tehty ja koettu jää paremmin mieleen, mistä se on helpompi sovittaa aikaisemmin kuultuun ja opittuun.
Joka Lapsen Luontopolun perimmäisenä ajatuksena ei ole niinkään yksittäisten tietojen painaminen muistiin, vaan herättää lapsi ( ja aikuinenkin) huomaamaan luonto ympärillään leikkipaikkana ja tutkimuskohteena. Elämykset herättävät kiinnostuksen tutuksi ja rakkaaksi tulleeseen ympäristöön ja siihen kaikkeen kauniiseen ja ainutlaatuiseen, mitä luonto voi tarjota.
Lähiympäristöstä löytyykin tutkimista ja tekemistä kaikkina vuodenaikoina, kunhan niitä osaa etsiä. Paljon ulkoilevat lapset sairastelevat vähemmän kuin vähemmän ulkoilevat lapset. Sama pätee vanhempiin, sillä luonnossa liikkuminen vähentää stressihormonin määrää ja tämä puolestaan nostaa vastuskykyä. On myös muistettava, ettei ole ulkoiluun sopimatonta säätä, on vain säähän sopimattomia varusteita.

Alle kootut leikkivinkit ovat apuna luonto-tekemistä suunniteltaessa. Ne on ryhmitelty vuodenaikojen ja elinympäristöjen mukaan, mutta soveltuvat myös mainiosti muinakin vuodenaikoina ja muissakin elinympäristöissä toteutettaviksi. Sitten vaan leikkimään!

Kevätleikkejä
Kesäleikkejä
Syksyleikkejä
Talvileikkejä
Eläinleikkejä
Pihaleikkejä
Metsäleikkejä
Niitty- ja peltoleikkejä Puistoleikkejä
Kasvileikkejä
Lintuleikkejä
Puuleikkejä
Hyönteisleikkejä
Elämysvinkkejä
Ainekohtaisia vinkkejä
Leikkilinkkejä

Havainnoidaan (eri aistein esim. näkö kuulo, haju) ja seurataan ihmisen aiheuttamia muutoksia sekä luonnossa että rakennetussa ympäristössä.

Tarkkaillaan jotakin luontokohdetta eri vuodenaikoina ja/tai vuodesta toiseen ja pidetään havainnoista päiväkirjaa.

Seurataan säätä (esim. lämpötiloja, sademääriä) ja verrataan muiden vuosien arvoihin.

Tutkitaan missä koulun oppilaat ja opettajat asuvat ja miten he kulkevat kouluun. Mitä liikennevälineitä on käytettävissä.

Vuodenajan merkkejä: Etsi mahdollisimman monta kevään/kesän/syksyn/talven merkkiä: tuoksut, äänet (myös puuttuvat),varjojen pituus, lajit, lämpötila. (Metsän oppimispolku)

Vuodenajat / päiväkirja: Oppilaat keräävät luokkaan metsän vuodenaikoja kuvaavan, syksyllä aloitetun ja kesän kynnyksellä loppuvan, lukuvuoden aikana täydentyvän näyttelyn. Luonnosta tuotujen materiaalien ohella vuodenaikoja voi kuvata monilla muilla tavoilla, kuten piirtämällä, maalaamalla ja askartelemalla. (Metsän oppimispolku)

KEVÄT
Tehdään retki sammakkolammelle kutuaikaan.

Vesileikkejä: Rakennetaan metsässä puroihin vesimyllyjä ja patoja. Lähetä veden vietäväksi lehtiä, tikkuja, kaarnaveneitä, lumiveneitä ja katso kenen vene voittaa. (Metsän oppimispolku)

Kun silmut puhkeavat: Katkaise oksa jostain puusta tai pensaasta ja pane se maljakkoon. Tarkkaile sitten oksan silmuja. Pajunoksat juurtuvat helposti vedessä. Vaihda usein vettä ja tarkastele juuria ja hiusjuuria suurennuslasilla. Sido pieni narunpätkä koivun tai jonkin pensaan oksaan, niin tunnistat sen jälkeenpäin. Tarkkaile sitä silloin tällöin lehtien varisemiseen saakka. Tee siitä piirros ja mittaa kuinka paljon se kasvaa vuoden aikana. Aikaisin keväällä voi tammien alta löytää tammenterhoja, jotka ovat alkaneet itää. Laita tammenterho ituineen sopivaan lasipulloon ja seuraa kehitystä. (Metsän oppimispolku)

Sivun alkuun

KESÄ
Aurinkokello: Aseta puu tai muu tikku maahan pystyyn. Kiinnitä narun pätkä tikun päähän ja piirrä sen avulla ympyrä kepin ympärille.. Alussa on katsottava kellosta milloin se on yhdeksän, kaksitoista, kolme ja kuusi ja merkittävä sitten tikun varjon kohdalle merkit ympyrälle. Merkkaa edelleen loput tunnit jakamalla kahden merkin välinen alue kolmeen yhtä suureen osaan. Aurinkokello kannattaa rakentaa aukealla paikalle mihin auringonsäteet osuvat kauan. ( Tuomaala T.& Myyryläinen M. Luonto tutuksi)

Kasvio: Yksinkertaisimman kasviprässin saa tehtyä muutamalla paksulla ja painavalla kirjalla ja sanomalehdellä. Aseta keräämäsi kukat paperiarkkien ja taitetun sanomalehden väliin ja nosta päälle pino painavia kirjoja. Kasvit kuivuvat lämpimässä ja kuivassa paikassa. Kun kasvi on kuivunut, aseta se kartongille liimapaperisuikalein. Liimapaperisuikaleet sopivat tarkoitukseen paremmin sillä tavallinen teippi kuivuu nopeasti. Jos kasvin juuri on liian pitkä mahtuakseen samalle sivulle, voit katkaista kasvin ja kiinnittää sen erikseen kasvin viereen. Otsikoi kasvi, ja mahdollisesti liian pitkä juuri saman otsikon alle. Muista mainita kasvin nimi, suomeksi ja latinaksi, keruu paikka ja päivämäärä. ( Luonto tutuksi)

Sivun alkuun

SYKSY
Lajittelua. Syksyisestä luonnosta kerätään eri puiden lehtiä. Koulussa lajitellaan lehdet keskenään samanlaisten kanssa kasoihin. Lopuksi yritetään selvittää, minkä puun lehdistä on kyse. (Metsän oppimispolku)

Siementen tutkiminen. Kerätään koivun siemeniä, tutkitaan niitä luupeilla tai suurennuslaseilla ja piirretään mitä näkyi vihkoon ja kirjoitetaan myös selitykset kuvaan. Kokeillaan siemenen liito-ominaisuuksia yrittämällä pitää se puhaltelemalla ilmassa. Samalla tavalla tutkitaan havupuiden siemeniä ja verrataan niitä koivun siemeniin. (Metsän oppimispolku)

Sivun alkuun

TALVI
Retkiä talviseen luontoon:
Tehdään talvitutkimuksia
- lumipeitteen paksuus, kasvit lumen alla
- talventörröttäjät: lajit, siementen määrä
- talvehtivat kasvit
- sammalet, jäkälät
- puut
- jälkiä ja jätöksiä hangella (Metsän oppimispolku)

Lumijäljet. Opas vie ryhmän metsään koskemattomalle lumelle. Kaikkien on seurattava jalanjälkiä pitkin niin, että jälkeen jää vain yhden ihmisen jäljet. Lyhyen mutta mielenkiintoisen kävelyn jälkeen ryhmä kokoontuu ympyräksi oppaan jälkiä seuraten. Retkeläiset ohjataan jollain hauskalla tavalla etsimään jokin mielenkiintoinen kohde ympäristöstään ja esittelemään se vieressään olevalle (tai kaikille). Se voi olla jäätynyt marja, erikoinen sammal, veistoksellinen jääpuikko, eläimen jäljet tms. Yleisen ihastelun ja jakamisen jälkeen poistutaan ringistä seuraten edelleen oppaan jälkiä. Katsoessaan taakseen he näkevät merkillisen jälkikuvion nuolineen todisteena siitä, että joku on katsonut talvista maailmaa uudella tavalla. (Metsän oppimispolku: Luonnossa kotonaan)

Sivun alkuun

ELINPIIRIT

KOTIPIHA JA KOULUNPIHA

Minkälainen on lähiluontomme? Tutkitaan koulun lähialue, esim. ½ - 1 kilometrin alueelta.
Kartoitetaan:
- alueen luontokohteet: puistot, kauniit maisemat, metsät, istutukset, puut, pihat, kalliot, kivet, lammikot, vedet, ojat ym. - alueen kulttuurihistorialliset kohteet: arkeologiset kohteet: perinnemaisemat; kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset, puistot ja muut erityiskohteet; arkkitehtonisesti kiinnostavat rakennukset; teollisuusalueet, kauppakeskukset, urheilukentät jne. - lintujen talviruokintapaikat, siilein pesät, linnunpöntöt, salapaikat, piilot ym. Seurataan lähellä olevan luontokohteen tilaa ja tehdään havaintopäiväkirja, joka säilytetään vuodesta toiseen.
(Opetushallituksen kestävän kehityksen verkkopalvelu)

Ilmansuuntaleikki Voimistelusaliin, koulun kentälle tai kotipihalle merkitään neljä ympyrää kuvaamaan pääilmansuuntia. Leikkijät seisovat keskellä leikkitilaa. Leikin vetäjä huutaa jonkin ilmansuunnan nimen, ja oppilaat juoksevat tähän ympyrään. Viimeinen ympyrässä putoaa leikistä joka kierroksella. (Metsän oppimispolku)

Suunnistusharjoitus. Porukka jaetaan 3/4 oppilaan ryhmiksi. Ryhmä katsoo lähtöpisteen kartalta. Sen jälkeen vain yhdellä ryhmänjäsenellä on kartta. Hän johtaa muut valitsemaansa kohteeseen. Perillä muut yrittävät selvittää kartasta, mitä reittiä kohteeseen on tultu. (Metsän oppimispolku)

Osallistutaan johonkin lähiympäristön kehittämishankkeeseen (tai perustetaan sellainen itse) esim. lähilammen kunnostamiseen ja ollaan yhteydessä kaupunginvaltuutettujen kanssa (valitaan valtuutetuista kummit, joiden kautta pyritään vaikuttamaan)

Perustetaan (mato)komposti ja osallistutaan sen hoitoon ja tuotetun mullan hyödyntämiseen, vertaillaan kompostin ja kaatopaikan biologista toimintaa ja päästöjä

Tehdään ympäristön havainnointiin liittyviä arviointitehtäviä (esim. puun korkeuden tai metsikön tiheyden arviointi) vuodenajat

Seurataan oman kaupungin kaavoitushankkeita ja mietitään, miten niihin voisi vaikuttaa vuodenajat

Tutkitaan missä koulun oppilaat ja opettajat asuvat ja miten he kulkevat kouluun. Mitä liikennevälineitä on käytettävissä?

Tehdään aluesuunnittelutehtävänä esim. lähialueen vihertämissuunnitelma (voi sisältää esim. viheralueiden, kierrätyspisteiden jne. suunnittelua)

Roskasaalistus: Puhdistetaan läheinen metsäalue roskista. Varusteina: muovihanskat, keräyspussi. Onko kaikki roska turvallista (huumeruiskut tms.)? Järjestäkää roskanäyttely: tupakantumppeja, tulitikkuja, pullonkorkkeja, hampurilaispapereita, hernekeittopurkki, lasipullo omenanraato jne. Järjestäkää Luonto puhtaaksi -tempaus. Aarteenetsintä roskia seuraten. Leikin lopuksi reitin puhdistus! (Metsän oppimispolku)

Etsintäruudukko. Ohjaajalla on 3x3 ruudun pussikko, ruuduissa numerot 1-9. Pusseihin laitetaan etsimistä varten näytteet. Esim. pussi 4: männyn käpy = Etsi neljä männynkäpyä. Oppilaat voivat tehdä maahan samanlaisen ristikon ja täyttää kyseiset ruudut ohjeen mukaan luvun osoittamalla määrällä etsintäkohdetta. (Mieti tarkkaan, mitä voi luonnosta ottaa yhdeksän kpl/oppilas tai ryhmä.) (Metsän oppimispolku)

Sateenkaaren palat. Ohjaajalla on sateenkaaripaperista tai muusta monivärisestä paperista tehdyt mallikartat, joiden perusteella oppijat etsivät luonnosta samanvärisiä. Löydetyt värit kootaan esim. kiven päälle sateenkaareksi. (Motivointina voi käyttää satua maahan pudonneesta sateenkaaresta, jonka palasia nyt kootaan.) (Metsän oppimispolku)

Perustetaan sääasema: Perustetaan sääasema. Järjestäjä tai kokonainen ryhmä huolehtii havaintojen kirjaamisesta joka päivä tai kerran viikossa. Merkitään esimerkiksi:
Lämpötila aamulla
Lämpötila illansuussa
Aurinkoista
Vaihtelevaa pilvisyyttä
Pilvistä Vesi/lumisadetta
Tuulisuus
Muita havaintoja (Metsän oppimispolku)

Aarteenetsintä: Aarteenetsintä piirroskartan avulla tai maahan aseteltujen "intiaanimerkkien" avulla. (Metsän oppimispolku)

Kivet.
-Askarrelkaa kivieläimiä, -peikkoja, -koristeita ja -kaulakoruja.
-Pelatkaa erämiehen shakkia erivärisin kivin ja puutikuin.
-Nosta valkoinen (tai jonkin muun värinen) kivi; kuka onnistuu saamaan valkoisen kiven pussiin, pussiin ei saa katsoa. (Metsän oppimispolku)

Järjestäkää koulullanne pihapäivä. Ohjelmaan voivat kuulua mm. pihan siivousta (lehtien haravointi, roskien ja oksien keräys), istutusten tekoa, sadon korjuuta koulun omilta viljelmiltä, pelejä, kilpailuja, makkaran tai muuripohjalettujen paistoa, musiikki- tai näytelmäesityksiä, tilataideteoksen valmistusta jne. Ohjelma voidaan suunnitella aina vuodenajan mukaan.
(Porin koulujen ympäristöagenda)

Jos koulunne lähistöltä ei löydy valmista luontopolkua, niin suunnitelkaa ja toteuttakaa oma sellainen. Luontopolun voi suunnitella myös kaupunkiympäristöön, jolloin opasteet voisivat olla siirrettäviä tai vihko/opaskarttamuodossa. Luontopolkuidea sopii kaikkiin oppiaineisiin. Aineesta riippuen polku voi olla esimerkiksi: seikkailu-, kulttuuri-, ympäristö-, jäte-, sieni-, marja-, tai kivipolku.
(Porin koulujen ympäristöagenda)

Rakentakaa puukäsitöissä linnunpönttöjä, eri linnuille eri kokoisia (katso ohjeet http://www.saunalahti.fi/retki/linnut/opas.htm) ja tehkää kevättalvella retki lähiluontoon linnunpönttöjen kiinnittämiseksi. Vihjeitä alueista, jonne linnunpöntöt kannattaa viedä, saatte paikallisilta lintuharrastajilta. Pönttöjen kiinnittämiseen tarvitsette myös maanomistajan luvan.
(Porin koulujen ympäristöagenda)

Rakentakaa siilille talvipesä (kts. http://www.metsa.fi/luontojutut/siilit.htm tai http://www.jalasjarvi.fi/luhurikka/siilipo.htm) ja sijoittakaa se johonkin rauhalliseen ja kuivaan paikkaan esim. puutarhan perälle.
(Porin koulujen ympäristöagenda)

Näytteelle pari. Jokaiselle annetaan pieni kasvinosa jostain ympärillä kasvavasta kasvista. Tehtävänä on löytää oikea kasvi näytteelle. Löydettyjen kasvien annetaan olla paikoillaan ja mennään yhdessä jokaisen kasvin luo ja yritetään tunnistaa ne. (Franssila L., Takapihalta erämaahan. Luonto-ohjaajan opas. Suomen Luonnonsuojeluliitto.)

Keräilijät vauhdissa. Pareille annetaan pieniä paperipusseja ja esim. filmipurkkeja, joihin heidän on määrä kerätä jos jonkinlaista. Keräilyn tarkoituksena on oppia tarkkailemaan luontoa ja sen hyvinkin pieniä yksityiskohtia. Keräilyn voi toteuttaa rauhallisella retkellä, jolloin on paljon aikaa tutkia ja etsiä. Kaikille annetaan lista asioista, joita heidän pitää etsiä. Esim. koivun lehti, männyn neulanen, sulka, sammal jne. (Franssila L., Takapihalta erämaahan. Luonto-ohjaajan opas. Suomen Luonnonsuojeluliitto.)

Burr-leikki. Tasavärisellä alustalla luonnosta löydettyjä näytteitä. Ryhmä (ilman "kyselijää") on sopinut, mikä näytteistä on Burr. Leikkijät ovat kerääntyneet näytteiden ympärille istumaan/kyykkyyn. Kyselijä kysyy: Onko se tatti? Samalla hän nostaa kyseisen näytteen alustan ulkopuolelle. Vasta kun kyselijä sanoo ja nostaa sovitun Burr-näytteen alustalta, leikkijät vastaavat. Samalla he juoksevat turvaan. Jos kyselijä saa jonkun leikkijöistä kiinni ennen turva-aluetta, hänestä tulee uusi kyselijä. Näytteet voidaan valita sen metsäkerran opeteltavista kohteista. (Metsän oppimispolku)

Kim-leikki. Alustalle on asetettu luontonäytteitä. Ryhmä painaa mieleensä, mitä on esillä. Toisten odottaessa silmät suljettuina yksi leikkijöistä poistaa alustalta yksi/kaksi näytettä tai vaihtaa niiden paikkaa. Merkin kuultuaan leikkijät muistelevat, mikä puuttuu. (Metsän oppimispolku)

Kim-kokoelma. Alustalla on 5-8 luontonäytettä. Leikkijät saavat katsella näytteitä muutaman minuutin ajan. Näytealusta peitetään. Sen jälkeen leikkijät kokoavat itselleen samanlaisen kokoelman. (Metsän oppimispolku)

Sivun alkuun

LÄHIMETSÄ
Oppijat etsivät metsästä merkkejä luonnon tapahtumista, kuten eläinten jälkiä ja jätöksiä ja niiden katkomia ja järsimiä puita ja pökkelöitä, etanoiden syömiä sieniä, toukkien nakertamia puita ja muita kasveja jne. Löydöt voidaan tuoda kouluun tarkemmin tutkittavaksi ja niitä tallennetaan jo metsässä esimerkiksi piirtämällä tai valokuvaamalla. Johtolankojen perusteella selvitetään jälkien aikaansaajat sekä muut mahdolliset tiedot eläimestä, kuten elinympäristö, ravinto ja elintavat. (Metsän oppimispolku)

Mieluinen metsä. Ohjaajan johdolla luokitellaan erilaisia metsiä esimerkiksi kasvillisuuden ja metsän käytön perusteella. Se voidaan tehdä joko maastometsäretkellä tai kuvien avulla. Tämän jälkeen suoritetaan haastattelututkimus. Millainen metsä on mieluisin? Miksi? (Metsän oppimispolku)

Vuodenaikojen metsä. Ohjaaja jakaa jokaiselle oppilaalle samanlaisen metsää esittävän ääriviivapiirroksen. Kukin oppilas valitsee mieleisensä vuodenajan ja koettaa kuvata sitä värein piirrokseen. Onko metsä talvella todellakin vain valkoinen ja kesällä vain vihreä? Koetetaan huomata metsän värisävyjen runsaus. (Metsän oppimispolku)

Metsänhaltija. Oppijat tutustuvat vanhoihin tarinoihin ja uskomuksiin metsänhaltijoista, keijuista, menninkäisistä ja muista taruolennoista. Millaisia ne olivat - kilttejä, ilkeitä, pelottavia, viekkaita jne. Jokainen voi piirtää, maalata tai muovailla jonkin taruolennon. Pohditaan yhdessä, miksi esi-isämme loivat tarinoita tällaisista olennoista ja jopa toivat uhrilahjoja esimerkiksi pyhille puille. (Metsän oppimispolku)

Maja: Rakennetaan yhteinen havu- tms. maja lähimetsään. Jos lähistöllä on tehty hakkuita, voidaan rakennusmateriaaleja hakea sieltä. (Metsän oppimispolku)

Puiden lehdet. Taita vaahteran lehdet, pujottele lehden varsi aina seuraavaan lehteen niin, että saat kruunun. Asettele lehdet pallomaisesti aivan kiinni toisiinsa, varret yhteen nippuun, suuri kasa lehtiä. Sido varret aivan tyvestä lujasti langalla yhteen, aseta nippuja roikkumaan alaspäin koristeeksi. (Metsän oppimispolku)

Käpyeläimet Rakennetaan käpykarjatila metsään, pihaan, pahvialustalle tms. Eri puiden kävyistä tehdään eri eläimiä.(Metsän oppimispolku)

Mitä puusta tehdään? Yrittäkää keksiä mahdollisimman paljon esineitä, joita voi tehdä puusta. Tehkää: saunavasta, kaarnalaiva. Hauska kilpailu on erilaisten käyttötarkoitusten keksiminen halolle, kuusenoksalle jne. (Franssila L., Takapihalta erämaahan. Luonto-ohjaajan opas. Suomen Luonnonsuojeluliitto.)

Luontoveistoksia. Yksin tai ryhmissä etsitään luonnosta hauskannäköisiä kuolleita puunkäppyröitä, heinää, käpyjä ym. ja tehdään niistä luontoveistos. Kun työt ovat valmiita, jokainen saa kertoa, mitä hänen taideteoksensa esittää tai muut voivat arvailla. (Franssila L., Takapihalta erämaahan. Luonto-ohjaajan opas. Suomen Luonnonsuojeluliitto.)

Juhla metsässä. Perinteinen kevät- ja joulujuhla voidaan viettää metsässä. Koko juhlaväki voi kerääntyä esimerkiksi nuotiolle, jonka äärellä paitsi paistetaan makkaraa ja keitetään pannukahvia myös leikitään ja lauletaan yhdessä. Lasten laulut ja leikit voidaan esittää metsäaukiolla. Juhlapaikalle voi johtaa polku, jonka varrella on juhlaan liittyviä pikku tehtäviä koko perheelle tai mahdollisuus kuunnella juhla-aikaan liittyviä tarinoita. Lumiveistokset, lumilinnat ja lumilyhdyt voivat elävöittää juhlapaikka ja sinne johtavaa polkua. Metsän haltijat voivat tulla esiin, kun osataan kulkea aivan hiljaa. ( Metsän oppimispolku)

Metsämatematiikkaa
Etsikää ryhmissä
1 kanto, jolle tuotte seuraavat:
2 erilaista sammalta
3 kaarnanpalaa
4 puolukan lehteä
5 mustikan lehteä
6 kuusenkäpyä
7 kuusen neulasta
8 männynkäpyä
9 männyn neulasta
10 koivun lehteä
Voidaan ottaa aikaa, nopein ryhmä voittaa. (Metsän oppimispolku)

Marjaretki. Tehdään mustikkaretki tai vadelmaretki. Maistellaan metsän antimia ja sovitaan, että suuhun ei laiteta mitään tunnistamatonta. (Metsän oppimispolku)

Metsäluonnon tapahtumia. Oppijat etsivät metsästä merkkejä luonnon tapahtumista, kuten eläinten jälkiä ja jätöksiä ja niiden katkomia ja järsimiä puita ja pökkelöitä, etanoiden syömiä sieniä, toukkien nakertamia puita, muita kasveja jne. Löydöt voidaan tuoda kouluun tarkemmin tutkittavaksi ja niitä tallennetaan jo metsässä esimerkiksi piirtämällä tai valokuvaamalla. Johtolankojen perusteella selvitetään jälkien aikaansaajat sekä muut mahdolliset tiedot eläimestä, kuten elinympäristö, ravinto ja elintavat. (Metsän oppimispolku)

Kilpailu elintilasta. Metsästä rajataan noin 5 x 10 metrin kokoinen alue. Oppijat laskevat, kuinka monta puuta sillä kasvaa. Samalla he katsovat, minkä puiden taimia on metsässä. Oppijat tarkastelevat puiden ikää ja kuntoa ja koettavat päätellä, mitkä puut selviytyvät täyteen mittaansa, mitkä taas ilmeisesti kuihtuvat ja kuolevat kilpailussa elintilasta. Oppilaat laativat pienen selvityksen niistä kasvupaikkatekijöistä, joista puut keskenään kilpailevat. (Metsän oppimispolku)

Metsän säännöt. Mitä tässä metsässä saa tehdä ja mitä ei. Kirjoitetaan ylös oman lähimetsän säännöt. (Metsän oppimispolku)

Kuuntele luontoa! Etsikää viihtyisä paikka metsässä. Pitäkää minuutin hiljaisuus. Kuunnelkaa luonnon ääniä! Montako kuului, mistä? Piirrä äänimaisema värein ja muodoin.

Hiipimisharjoitus. Yksi istuu silmät suljettuina/peitettyinä kivellä. Muut lähestyvät häntä mahdollisimman hiljaa hiipien. Istuja ilmoittaa heti kun kuulee jonkun lähestyvän ja osoittaa kuulemaansa suuntaan. Joka pääsee lähimmäksi, on voittaja. Mietitään, miksi metsässä ei pitäisi meluta. (Metsän oppimispolku)

Menninkäisen häntä ja Keijun hiusnauha. Menninkäinen ja Keiju ovat jättäneet jälkiä metsään. Opettaja on jättänyt näkyville esimerkiksi Menninkäisen hännän tupsun, Keijun hiusnauhan ja muita mielikuvitusta herättäviä jälkiä. Keksi oma satu: missä ne asuvat, mitä ne puuhaavat päivisin ja öisin, mitä ne syövät metsässä, millaisia ne ovat luonteeltaan, millaisia kavereita heillä on? Piirrä sadusta kuvia, joihin liimaat metsästä kerättyjä aineksia. (Metsän oppimispolku)

Peikkometsä. Kerää pussiin jotakin painavaa, kevyttä, terävää, pyöreää, pehmeää, kovaa, vihreää ja ruskeaa; rakenna niistä peikko puun juurelle. (Metsän oppimispolku)

Metsänhaltija. Haltijan silmät sidotaan ja hän asettuu seisomaan keskelle. Leikkijät liikkuvat hiljaa kohti haltijaa. He yrittävät päästä koskemaan haltijaa (= uudeksi haltijaksi). Kun haltija kuulee jotakin, hän huutaa seis ja osoittaa sormella äänen suuntaan. Siinä suunnassa olevat oppilaat peruuttavat taaksepäin, ja sen jälkeen leikki jatkuu. (Metsän oppimispolku)

Sivun alkuun

NIITYT JA PELLOT
Harjoitellaan kasvien/eläinten/kivilajien tunnistusta (esim. ilmoitustaululla kuva viikon kasvista/eläimestä), tutustutaan eliöiden elintapohin, pidetään kasvi-/kivinäyttelyitä ja järjestetään muille luokille tunnistuskilpailuja.

Tutkitaan suurennuslasilla hyönteisiä, jäkäliä jne. (esim. jonkin puulajin eliöstöä kaupungissa ja kauempana keskustasta)

Näkökulman / perspektiivin vaihto. Tutun metsäpolun voi vaihteeksi kulkea kontaten, ryömienkin (silloin retken nimi voisi olla "mikroretki"). Virittäytymiseen sopivat mainiosti Elsa Beskow'in kirjat Pikku putte mustikkametsässä sekä Tonttulan väki. Siis mitä näkyy ja löytyy, miltä tuoksuu ja miltä tuntuu olla niin pieni? Luupit ja suurennuslasit mukaan! Seuraavalla kerralla voidaan vaikka rakentaa Tonttulan ja muun pikkuväen koteja kivien kylkeen, Sammalikon reunaan. (Metsän oppimispolku)

Sokkopolku. Tasaiseen maastoon merkitään tukevalla narulla polku, jota kuljetaan silmät sidottuina narua seuraten. Pysähdyspaikoissa (narussa on solmu) on aistimustehtäviä: kuuntelua, maistamista, haistelua jne. Polun kuljettuaan oppilas piirtää reitin ja pysähtymiskohdat. Lopuksi kuljetaan reitti silmät auki ja vertaillaan omaa mielikuvaa todelliseen tilanteeseen. (Metsän oppimispolku)

Sivun alkuun

PUISTO
Oma luontokolo Omassa luontokolossa (lähietäisyydellä = kosketusetäisyydellä ei ole toista oppilasta) oppija opettelee hiljentymisen ja paikallaan olon taitoa. Luontokolotehtäväksi voi antaa:
-piirrä kuulemasi äänet eri värisin värikynin ja ääntä kuvailevana viivana tai värialueena
laske luonnon äänet ja ihmisen aikaansaamat
tarkkaile kaikkea liikettä kolosi ympärillä: puissa, maassa ...
kuvaa luontokoloasi tuoksusanoin, tuntosanoin, luulosanoin ja näkösanoin
tuo kolostasi jotain kovaa, pehmeää, tärkeää ...
tutki puuta kolosi lähellä
tutki koloasi ja sen ympäristöä eri näkökulmista: selälläsi, istuen …(Metsän oppimispolku)

Sivun alkuun

ELÄIMET
Tutkitaan ekologisia riippuvuus ja vuorovaikutussuhteita (etsitään esim. ravintoverkkoja eläin- ym. kirjojen avulla)

Harjoitellaan kasvien/eläinten/kivilajien tunnistusta (esim. ilmoitustaululla kuva viikon kasvista/eläimestä), tutustutaan eliöiden elintapohin, pidetään kasvi-/kivinäyttelyitä ja järjestetään muille luokille tunnistuskilpailuja.

Metsän eläimiä. Jaetaan lapset pienryhmiin. Jokainen ryhmä saa kuvakortin, jossa on tuttu eläin, esim. jänis, orava, talitintti... Ryhmät tutkivat hetken ympäristöä ja miettivät löytyykö jotain, mitä kyseinen eläin voisi syödä, tai mitä se voisi käyttää pesän rakentamiseen. Esitellään oma eläin muille kertoen, äännellen, liikkuen. Muut voivat arvailla eläintä. (Metsän oppimispolku)

Hiirileikit. Hiiri tutkii uutta metsää: jälkiä ja jätöksiä muista eläimistä. Hiiri ryntää pakoon kettua = puunatta: Kettu tulee; vaihda puuta. Ilman puuta jääneestä tulee uusi kettu, joka huutaa: Kettu tulee! Mukana olevat puut kannattaa merkitä nauhalla.

Metsähiiren menu. Oppijoille annetaan ruokalistakortti = menu metsähiiren ruuasta. (Esim. siemenet, marjat, sienet, kävyt, silmut, tammenterhot, vihreät lehdet ja jäkälä) Keräilyalustaksi sopii kuuden munan kananmunakenno. Kerätyt ruuat asetetaan sievästi tarjolle metsään (ilman kennoa). (Metsän oppimispolku)

Eloonjäämisleikki. Leikkijät ovat Jäniksiä (yli puolet), Kettuja (neljännes), Tauteja (muutama) tai Kuolema (1-2). Leikkimaastoon ripotellaan elämä-lappuja ~4 x leikkijöiden määrä). Jänikset pääsevät maastoon ensin. He keräävät mahdollisimman paljon elämä-lappuja itselleen. Seuraavaksi irti pääsee kettujen ryhmä. He pyydystävät jäniksiä. Niin kauan kuin jäniksillä on antaa elämä-lappu pyydystäjälleen, hän saa olla leikissä mukana. Kun taudit pääsevät leikkiin, he saalistavat sekä jäniksiä että kettuja. Lopulta leikkiin tulee kuolema, joka saalistaa kaikkia. Leikkijät pitää erotella toisistaan esim. erivärisin päähinein. Lisäksi sivulla voi olla Elämä, joka antaa pois leikistä joutuneille (= kuolleille) uusia elämä-lappuja. Lopuksi vain sitkeimmät leikkijät tai parhaiten leikkialueelle piiloutuneet ovat jäljellä. (Metsän oppimispolku)

Sivun alkuun

KASVIT
Montako erilaista kasvilajia löytyy koulun pihalta?

Lähiympäristön kasvien ja sienten luokittelua

Kartoitus koulun läheisyydessä/erityisessä paikassa kasvavista kasvilajeista / jäkäläkartoitus

Tutkitaan suurennuslasilla hyönteisiä, jäkäliä jne. (esim. jonkin puulajin eliöstöä kaupungissa ja kauempana keskustasta)

Tehdään uhanalaisiin lajeihin liittyviä julisteita

Istutetaan/kylvetään kasveja esim. keittiöltä kerättyihin dyno-astioihin

Söpösienet: Lajien erottamista voidaan harjoitella pienten ja hauskojen sienten etsimisellä: etsi 5 tuntematonta sienilajia / etsi ne sienet jotka tunnet.
Samaa leikkiä voi leikkiä jäkälien ja sammalien etsimisellä. (Metsän oppimispolku: Löydä lumo, ohjeita etsijöille)

Askartele kasveista: Kerää lehtiä, sammalta, jäkälää, ruohoa ym. Voit tehdä kortteja, tauluja, hiirelle/peikolle pesän jne. (Metsän oppimispolku)

Kasvikudos. Joko suuri oksista tehty kehys, tai pieni oksanhaara. Sido lankaa tai narua vieri viereen, pujottele kukkia, käpyjä ja heiniä. (Metsän oppimispolku)

Kasvien siemenet ja marjat. Voit pujottaa esim. pihlajanmarjoja, ruusunmarjoja, katajanmarjoja, vaahteran "neniä", tammenterhoja jne. puuvilla- tms. lankaan joko koristeeksi tai kaulakoruksi. . (Metsän oppimispolku)

Kuivakukkakoristeita: Kuivattuja luonnonkukkia ja -heiniä laitetaan koristeeksi (oasis)palloon. (Metsän oppimispolku)

Muistipelikortit kasveista ja puulajeista: Tunnista puulajeja tunnistusoppaan avulla (esim. Suomen Metsäyhdistys: Puulajit, 1996). Nimeä ja merkitse ylös sekä kerää tunnistamasi myös tunnistamiasi kasvilajeja. Kerää lehti- ja neulas näytteitä ja askartele tunnistuskortit. Muistipelikortit voit askarrella, kun teet jokaisesta lajista kaksi samanlaista korttia. Taustapuolen pitää tulla siisti, jotta kortteja ei voi tunnistaa väärin päin. (Metsän oppimispolku)

Sivun alkuun

LINNUT
Rakentakaa lintulauta ja seuratkaa mitä lajeja laudalla vierailee ja miten eri lajien runsaudet vaihtelevat.

Tehdään linturetkiä esim. Iidesjärvelle

Käkileikki. Yksi leikkijöistä on käki, joka on piilossa pesässään ja kukkuu. Toiset leikkijät etsivät häntä kukkumisen perusteella. Löydettyään käen leikkijät piiloutuvat sitä mukaa pesään käen kaveriksi. Leikki päättyy, kun kaikki leikkijät ovat pesässä. Käki kukkuu aluksi harvakseen ja hiljaisella äänellä. Jos leikkijöiden on vaikea löytää käkeä, sen pitää kukkua useammin ja kovempaa. Leikissä voi olla useampiakin käkiä tai vaihtoehtoisesti jokin muu selvästi ääntelevä eläin, esim. pöllö, talitiainen, susi... (Metsän oppimispolku: Leena Honkanen ja Pirkko Karvonen, Halataan puuta)

Kuunnellaan ja kuvitellaan. Mitä esimerkiksi talitintillä on sanottavaa? Piirretään talitintti ja sille puhekupla, johon talitintin terveiset kirjoitetaan. Terveisiä voisi olla esim. se, mitä talitintti kertoisi ihmiselle, metsästäjälle, puulle, toiselle talitintille, muille metsän eläimille. (Metsän oppimispolku)

Lintujen kodeista. Lue tai kerro omin sanoin satu kuinka linnut oppivat rakentamaan pesänsä (esim. kirjasta Laulajainen - Pakkanen - Vaajakallio: Satupuu sivulta 9).

Hylättyjä ja/tai pudonneita linnunpesiä saattaa olla lasten vanhemmilla tai paikallisilla lintuharrastajilla. Pyydä niitä lainaksi ja tarkastele niitä yhdessä lasten kanssa;
-mitä materiaaleja linnut ovat käyttäneet
-minkä muotoisia & kokoisia pesät ovat
-ihmetelkää lintujen pesän rakennustaitoja: miten linnut ovatkaan taitavia vaikka työvälineinään niillä ovat pelkät nokat ja koivet! Onnistuisiko sama lapsilta? Anna lasten miettiä mitä he tarvitsisivat auttaakseen lintuja savea, heiniä, sammalia, untuvia, risuja ym. ym. ja ryhtykää hommiin. Projektin voi päättää rakentamalla linnuille pönttöjä. (Metsän oppimispolku)

Lintujen laskentaa: Sitten kun lapset ovat tutustuneet muutamaan lintulajiin niitä voidaan laskea. Siis montako varista, harakkaa, jne. (Metsän oppimispolku: Löydä lumo, ohjeita etsijöille)

Tehkää retki, esimerkiksi pyörillä, jollekin valmiille luontopolulle tai tutustukaa esimerkiksi Tampereen alueen lintutorneihin.( linkki: http://www.sll.fi/pirkanmaa/tornit/tampere.htm ) Kartoittakaa onko kenenkään tuttavapiirissä luonto- tai lintuharrastajaa, joka voisi tulla oppaaksi retkelle (Porin koulujen ympäristöagenda)

Tehdään linnunpönttöjä. Katso ohje: http://www.saunalahti.fi/retki/linnut/opas.htm

Sivun alkuun

PUUT
Erilaisia puita. Porukka jaetaan 2/3 oppilaan ryhmiksi. Kukin ryhmä valitsee muutamia mieleisiään erilaisia puita. Ryhmä koettaa mahdollisimman monipuolisesti puita tutkimalla kuvata niiden eroja, kuten puiden muotoa ja korkeutta, oksien sijaintia, rungon pintaa, lehtimuotoja, puiden värejä, niiden luomia tuntemuksia ja mielikuvia. Kukin oppija voi myös piirtää tai maalata itsensä kaltaisen puun tai kertoa, mitä puuta hänen ystävänsä muistuttaa. (Metsän oppimispolku)

Puun tarina. Porukka jaetaan 2/3 oppilaan ryhmiksi. Kukin ryhmä etsii mieleisensä puun ja kirjoittaa sille elämäntarinan. Mitä puu on nähnyt ja kokenut? Ryhmä esittää tarinan muille oppijoille (Metsän oppimispolku)

Musiikki puuta kuvaamassa. Oppitunnilla on perehdytty esimerkiksi kuuseen. Metsäretkellä oppijat hakeutuvat pieninä ryhminä suurten kuusten alle ja tutkivat sitä: miltä näyttää, tuntuu, tuoksuu, kuuluu? Miltä tuntuu halata puuta? Lopuksi oppijat asettuvat selälleen kuusen alle, katselevat sitä ja kuuntelevat ohjaajan nauhurilta soittamaa musiikkia, esimerkiksi Sibeliuksen sävellystä "Kuusi". Teemaa voi jatkaa kuvataiteissa piirtämällä tai maalaamalla tuntemustensa mukaisen puun. Muita Sibeliuksen puuaiheisia sävellyksiä pianolle (opus 75) ovat Koivu, Haapa, Kun pihlaja kukkii ja Yksinäinen honka. (Metsän oppimispolku)

Junaleikki. Jokainen ottaa erilaisen puunlehden käteensä. Muodostetaan juna. Juna kulkee Tammimäen, Vaahteramäen, Koivuhaan ja Leppälehdon asemien ohi. Lehdet ovat matkalippuja eri asemille. Leikkijä, jolla on tammenlehti, jää junasta Tammimäellä (tammi) jne. Sen, joka haluaa astua junaan paluumatkalla, on hankittava paluulippu eli samanlainen lehti kuin menolippukin oli. (Metsän oppimispolku)

Kosketa puuta leikki. Näkevä pari kuljettaa "sokean" jonkin puun luo. "Sokea" saa kosketella ja tunnustella puuta silm ät kiinni. Sitten hänet kuljetetaan pois nimikkopuun luota. "Sokea" saa avata silmät ja kertoa miltä puu tuntui. Lopuksi parit etsivät puun yhdessä ja tarkastavat puun. Parit vaihtavat paikkoja. (Metsän oppimispolku)

Puun elämä. Valitaan puu ja kuvitellaan, millaista sen elämä on; mitä se näkee, kuulee, haistaa, tuntee, ajattelee, mitä se on jo nähnyt, millaiselta tuntuu oravan kiipeäminen oksilla tai kolon hakkaaminen. Puuta voidaan tarkastella ja mittailla eri vuodenaikoina ja tehdä muita havaintoja. Ajatuksista voidaan kirjoittaa satu, ja sitä voidaan näytellä. (Metsän oppimispolku)

Miten lehdet katoavat? Ota mukaan metsästä pussillinen lehtiä, jotka olet kerännyt maasta. As eta ne valkealle pyyhkeelle. Katso tarkkaan, niin näet, että lehdissä on liikettä: pieniä hämähäkkejä, hyppyhäntäisiä, maasiiroja, ehkä matojakin. Ne ovat eläimiä, jotka syövät lehtiä ja huolehtivat siitä, että niistä tulee uutta maata. Jos katsot tarkkaan, niin näet, että lehdet ovat täynnä pieniä pisteitä. Ne ovat sieniä, jotka auttavat maatumisessa. Eläimiä ja sieniä, jotka tekevät lehdistä uutta maata, kutsutaan lahottajiksi. (Metsän oppimispolku)

Elämää puun ja kuoren välissä. Kuolleesta puusta tai vanhasta kannosta voi helposti irrottaa palan kaarnaa. Sen alla vilistää tiehensä paljon pikkueläimiä: tuhatjalkaisia, hämähäkkejä, pieniä kovakuoriaisia, muurahaisia. Puun pinnassa näkyy käytäviä. Niitä tekevät tuhohyönteiset. (Metsän oppimispolku)

Puun pukeminen. Esim. Japanissa, Englannissa ja Australiassa tämä on perinteinen tapa kunnioittaa puuta:
Komea näkyvällä paikalla kasvava puuyksilö koristellaan esim. paperisuikaleilla joihin on kirjoitettu runoja / arvoituksia / aforismeja tms. lipuilla, lapuilla kankaasta tai paperista juhlavin menoin musiikilla, tanssilla, loruilla ja tervehdyksillä höystäen. Kunnioitusta koko luonnolle voi myös osoittaa myös ripustamalla linnunpönttöjä. (Metsän oppimispolku)

Halauspuu. Etsikää oma halauspuu! Puun rungon paksuus on täsmälleen käsivarsien ympäriulottumisen mittainen. Omalle puulle kerrotaan salaisuuksia, kirjoitetaan runoja, piirretään ja siitä huolehditaan. (Metsän oppimispolku)

Eri-ikäiset männyt. Männyn ikä lasketaan männystä vuosikasvaimien ja kannoista vuosirenkaiden avulla. Mietitään/piirretään männyn eri kehitysvaiheet (1. taimi tai nuori aikuinen, josta oksakiehkurat laskettavissa, 2. kasvussaoleva aikuinen, jossa on selvä latvapiikki, 3. kilpikaarnainen lakkapäävanhus). Löydätkö metsästä itsesi ikäisen männyn, taikka äidin tai isän ikäisen? (Metsän oppimispolku)

Vuosilustot I. Piirretään 50- tai vaikka 100-vuotiaan puun vuosilustot isolle paperille. - Väritä se vuosilusto, jolloin sinä synnyit. Väritä eri väreillä äidin, isän ja sisarusten syntymävuodet. Kirjoita nimet. Väritä muitakin, esim. tapahtumia, mitä muistat. Hankitaan puun tyveltä sahattu kiekko, jossa Vuosilustot erottuvat. Lasketaan puun ikä. Merkitään tärkeitä vuosilukuja ja tapahtumia nuppineulalla lävistetyille pikku pahveille tai paperilapuille ja painetaan nuppineulat oikeille vuosirenkaille. (Metsän oppimispolku)

Vuosilustot II. Etsitään metsässä kanto, jossa vuosilustot erottuvat hyvin. Lasketaan minkä ikäisenä puu on kaadettu. Mietitään miksi se on kaadettu silloin. Tutkitaan erivahvuisia vuosilustoja, miksi ne ovat välillä leveitä, välillä kapeita. (Metsän oppimispolku)

Sivun alkuun

HYÖTEISET
Tutkitaan suurennuslasilla hyönteisiä, jäkäliä jne. (esim. jonkin puulajin eliöstöä kaupungissa ja kauempana keskustasta)

Tehdään hajotuskokeita hautaamalla maahan esim. koivun lehtiä, havunneulasia, sanomalehteä ja muovia hajoamattomassa harsopussissa ja tutkitaan esim. vuoden kuluttua, mitkä ovat hajonneet (voi myös toteuttaa siten, että uudet luokat kaivavat esille viimevuotisten hautaamat materiaalit ja hautaavat itse seuraavan vuoden oppilaita varten)

Ötökkäretki. Tutkitaan tarkasti maan pintaa. Montako erilaista ötökkää löytyy, millaisia on olemassa? Mietitään niiden merkitystä ravintoketjussa ja ekosysteemissä. (Metsän oppimispolku)

Muurahaisten liikennelaskenta. Muurahaispolkujen liikennettä voi tarkkailla eri vuorokaudenaikoina ja erilaisilla säillä. Laita jokin merkki polulle ja laske, kuinka monta muurahaista ohittaa paikan esim. minuutissa. Seuraa muurahaisia niiden ravintolähteille. Löydätkö puista muurahaisia? Entä lypsävätkö ne kirvoja? Minkälaisia taakkoja muurahaiset kuljettavat? (Metsän oppimispolku)

Sivun alkuun

ELÄMYSVINKKEJÄ
Tuoksukutsut. Ota mukaasi pieniä, mielellään läpinäkymättömiä purkkeja, filmien säilytyskotelo on mainio. Joka oppilas tai oppilaspari kerää pikkupurkkiin 2-3 tuoksuvaa luontonäytettä, esim. sammalta, muutama katajan neulanen ja kaarnanpala. Cocktailainekset voidaan hieman murskata, jotta tuoksu tulisi paremmin esiin. Kutsuilla tervehtimisen lisäksi haistellaan vastaantulevan tuoksupurkkia. (Metsän oppimispolku)

Tuoksuparit. Purkeissa on valmiiksi asetettuna tuoksuja luonnosta. Leikkijät etsivät pariaan, jolla on samantuoksuinen purkin sisältö. (Metsän oppimispolku)

Löylytuoksupussi. Kerää paperiseen kahvisuodatinpussiin koivunlehtiä, niin että saat pussin reunat yhteen. Nipistä hakaneuloilla / nuppineuloilla reunat kiinni. Ompele puuvillalangalla pussin suu esim. pykäpistoilla yhteen ja aseta se sitten ilmavaan paikkaan kuivumaan Syksyn koleilla tai talven pakkasilla saat kesän tuoksua saunaan, kun asetat koivunlehtipussin hetkeksi löylyveteen likoamaan ennen saunomista. (Niksi-pirkka)

Luontoa aistien avulla. Metsäretkellä lapset opettelevat kuuntelemaan luonnon ääniä. Aivan hiljaa ja silmät kiinni kuunnellaan tuulen huminaa, sateen ropinaa, lintujen laulua ja muita luonnossa kuuluvia tapahtumia. Ohjaajan johdolla koetetaan kuvata kuultuja ääniä. Lapset voivat myös kuunnella erilaisia ohjaajan tarkoituksella aiheuttamia ääniä, kuten puuta kepillä lyötäessä tai pensaita kahisutettaessa syntyviä ääniä. Mukaan voit ottaa paperia ja värikyniä ja piirtää kuulemasi paperille. Tutkitaan yhdessä piirustukset. Lisäksi seurataan mihin aikaan vuodesta metsässä on eniten ääniä (esim. lintujen, tuulen…)(Metsän oppimispolku)

Tuoksupurkit: Kerätään pieniin purkkeihin erilaisia meteriaaleja metsästä, haistellaan, vertaillaan, arvaillaan silmät suljettuina. Kerätään käpyjä, sammalia, havuja yms. pussiin. Lapset saavat vuorotellen laittaa kätensä pussiin ja tunnistaa koskettelemalla jotain ja sen jälkeen näyttää sen muille. Voidaan leikkiä myös niin, että lapset laittavat kätensä selän taakse ja ohjaaja laittaa käsiin tunnusteltavaksi ja arvattavaksi jotain pussista. Leikkijät istuvat silmät kiinni piirissä. Jokaiselle annetaan tunnusteltavaksi jokin luonnonesine. Kukin opettelee tuntemaan oman esineensä tuntoaistin perusteella. Esineet kerätään pois ja laitetaan kiertämään sekoitetussa järjestyksessä leikkijältä toiselle. Tehtävänä on löytää oma esine. Kun oma esine osuu kohdalle, se pidetään, mutta muut pannaan edelleen kiertämään. Kun kaikki ovat mielestään löytäneet omans a, avataan silmät ja katsotaan mitä esineet olivat. Esineet voivat olla myös pelkästään kasvien osia tai erilaisia kiviä. (Metsän oppimispolku)

Jännittäviä hajuja ja outoja tuoksuja. Etsi metsästä jännittäviä hajuja ja outoja tuoksuja. Jätä paikalle kirkasvärinen nauha niin että toisetkin voivat tulla haistelemaan. (Metsän oppimispolku: Luonto-oppaan opas)

Sivun alkuun

Muita ainekohtaisia vinkkejä
Matematiikka
Historia
Äidinkieli
Vieraat kielet
Uskonto/elämänkatsomustieto
Käsityöt
Kuvaamataito
Liikunta
Musiikki
Tietotekniikka


Matematiikka:

Seuraavassa on suora lainaus Severi Kantolan kirjoittamasta Askarteluaapisesta vuodelta 1921. Juhannuksen aikana oli pihlajassa kauniit valkoiset kukat. Syksyllä oli siinä punaiset marjatertut. Tilhit ja tulkut tulivat syömään pihlajan marjoja. Piirrämme pihlajan oksan. Laitamme viisi paria lehtisiä ja kymmenen marjaa siihen. Tilhit tulevat niitä syömään. Annetaan nimi, tavataan, kirjoitetaan. (Pihlajan oksa.) Montako marjaa piirsimme pihlajan terttuun? (Kymmenen.)Viisi tilhiä lensi tertulle ja jakoivat marjat keskenään. Montako tuli kunkin osaksi? Piirtäkää kymmenen marjaa. Jakakaa ne kahden tulkun kesken tasan. Paljonko kumpikin sai? Pohjatuuli tempoi kymmenestä pihlajan lehdestä puolet irti, itätuuli tempoi toiset puolet. Montako lehteä kumpikin tuuli irti repi? Pihlajan oksassa oli kymmenen lehteä, toisessa oksassa puolet kymmenestä. Montako lehteä siinä oli? Kirjoitetaan kymmenen numeroa. (Metsän oppimispolku)

Takaisin ainekohtaisiin vinkkeihin

Sivun alkuun

Historia

Pohditaan ihmisen luontosuhdetta eri aikakausina

Pohditaan perinteitä ennen ja nyt. Millaisia uusia perinteitä on syntynyt?

Takaisin ainekohtaisiin vinkkeihin

Sivun alkuun

Äidinkieli

Tutkitaan luontosatuja ja niissä olevia yhtymäkohtia todellisuuteen (esim. miten todenmukaisia eläinkuvaukset ovat)

Pyritään selittämään sanontojen ja arvoitusten todenperäisyys. (sama tehtävä onnistuu myös esim. biologiassa, historiassa)

Kirjoitetaan ympäristöaiheisia näytelmiä, sananlaskuja, runoja, satuja, kertomuksia

Otetaan ympäristöasiat mukaan kirjoitelmien aiheisiin ja kielioppikokeiden teksteihin

Luontotarinoiden kerääminen : Omilta vanhemmilta tai isovanhemmilta kysellään tarinoita paikkojen menneisyydestä, synnystä, eläinten tai kasvien ulkomuodosta tai käyttäytymisestä. Tarinat kerrotaan ja/tai kirjoitetaan muistiin. (Metsän oppimispolku)

Ympäristö muuttuu nopeasti; tutki kotiseudun lähihistoriaa. Haastattele vanhempiasi, minkälainen ympäristö oli 20 - 30 vuotta sitten. Luo mielikuva siitä, minkälainen se voi olla 20 - 30 vuoden kuluttua. Millaisen haluaisit sen olevan? (Opetushallituksen kestävän kehityksen verkkopalvelu)

Takaisin ainekohtaisiin vinkkeihin

Sivun alkuun

Vieraat kielet

Opiskellaan luontoaiheista sanastoa (kerätään esim. sanalistoja eri aihepiireistä)

Takaisin ainekohtaisiin vinkkeihin

Sivun alkuun

Uskonto/elämänkatsomustieto

Tutkitaan eri uskontojen suhdetta luontoon

Pidetään "arvohuutokauppa" omien elämänarvojen analysoimiseksi:
kukin oppilas kirjoittaa esim. 10 paperinpalalle omistamansa tärkeän tavaran, ominaisuuden tai arvon (esim. terveys, muotivaatteet, matkat) ja arvottaa asiat 1-10 (tärkein 10) -- yhteensä 1+2+3...10 = 55 rahaa. ohjaaja kirjoittaa isolle paperille huutokaupattavien asioiden nimet, tarjoaa ostettavaksi kunkin asian kerrallaan ja myy eniten tarjoavalle lopuksi käydään läpi, mitä kukin on vaihtanut, mihin ja millä hinnalla. Pohdi taan sitten, miten asiat, tavarat, omaisuus ja arvot ovat muuttuneet ja miksi. Mitkä asiat ovat kullekin erittäin tärkeitä?

Takaisin ainekohtaisiin vinkkeihin

Sivun alkuun

Käsityöt

Käytetään koululle tulleet puiset pakkauslavat, sahojen hukkapätkät ja rakennusten puiset purkujätteet raaka-aineena (esim. linnunpönttöihin)

Opetellaan punamultamaalin tekoa

Käytetään luonnonkuiduista valmistettuja kankaita, lankoja jne.

Opetellaan kasvi-/sienivärjäystä (esim. yhteys kotitaloustuntien sieniretkeen)

Takaisin ainekohtaisiin vinkkeihin

Sivun alkuun

Kuvaamataito

Tutkitaan luontoaiheisia valokuvia, maalauksia, ympäristötaideteoksia ym. taidetta (luonto taiteilijoiden aiheaittana) ja valokuvataan itse luontokohteita -- näyttely

Vertaillaan maisemia luonnosta vs. rakennetusta ympäristöstä

Etsitään luonnon yksityiskohdista (esim. kasveista, eläimistä, elottomista kohteista) ornamentti tms. aiheita, joita hyödynnetään oppilastöissä

Tutustutaan ympäristön suunnitteluun (esim. yleiskaavoihin), piirretään yksinkertaisia karttoja ja tehdään esim. koulupihan vihertämissuunnitelma

Tehdään harjoituksia ilman varsinaista materiaalia esim. maataide- ja installaatiotöitä koulun ympäristön luonnon materiaaleista, valo- ja tilateoksia koulun sisätiloissa olemassaolevista kalusteista ja esineistä sekä omaa kehoa hyödyntäviä veistoksia ja performansseja (Esim. kameraleikki, jossa toinen oppilas kuljettaa silmät kiinni olevaa kaveria mielenkiintoisten luonnon yksityiskohtien tai maisemien luokse ja "laukaisee kameran" ts. pyytää kaveria avaamaan silmät pariksi sekunniksi. Lopuksi keskustellaan, mitä "kuvia" kukin sai)

Tehdään koulun seinille luontoaiheisia julisteita tai laaditaan ympäristöaiheinen video tai diashow ja esitetään muille luokille

Hankauspiirustus eli frottaasi: Etsitään luonnosta mielenkiintoinen pinta (kivi, puunrunko, sammal, neulasmatto, hiekka), jonka päälle voi laittaa paperin. Mietitään sopiva väri. Hangataan lappeellaan olevalla liidulla kohteen päällä olevaa paperia. Näin paperiin piirtyy alla olevan pinnan rakenne. (Metsän oppimispolku)

Florelli On maalaus jonka tekemiseen käytetään kasveja. Hiero paperille ruohoa, lehtiä, ja kukkien terälehtiä. Maalaa mustikalla ja muilla marjojen mehuilla. Voit tehdä florellin tietystä paikasta ja käyttää silloin vain niitä kasveja Joita siitä ympäriltä löydät. ( Metsän oppimispolku: Näslund ja Kvarnströ, Kesäpuuhia, tekemistä ja tarinoita)

Puutaidetta: Paperia pidetään puun runkoa vasten ja väriliidun kyljellä hangataan paperia. Puiden lehtiä voi myös samalla tavalla "monistaa" paperille. Lehti laitetaan alustalle nurja puoli ylöspäin, jolloin lehden suonet ovat paremmin esillä. Paperi laitetaan lehden päälle ja hangataan väriliidulla. (Takapihalta erämaahan)

Maisemametsästystä: Etsitään metsästä eri kerroilla

pystysuoria viivoja / pintoja
vaakasuoria viivoja / pintoja
vinoja viivoja / pintoja
ja näiden variaatioita; paksuja, ohuita, lyhyitä, pitkiä viivoja.
Samalla tavalla etsikää myös erilaisia muotoja, pieniä ja isoja
kulmikasta
pyöreää
Voidaan rajata maisemasta etsittäväksi ja katseltavaksi
värejä ja värien sävyjä
korkealta / maasta / ja siltä väliltä
Voidaan käyttää katselukehystä apuna (se voi olla esim. vessapaperirulla, tai pahvilevy jossa on pieni kurkistusaukko). Väriretkien kohdalla muistetaan huomioida eri vuodenajat. Retkeltä palattua muistellaan löydöksiä piirtämällä pehmeällä lyijykynällä, hiilellä tai liidulla
maalaamalla
esim. tikku-, oksa- ja luontokollaasin valmistamisella
Etsi metsästä
samanlainen (anna lapselle kuva- / kasvikortti etsittävästä), taikka jotain kapeaa leveää
pitkää lyhyttä
pyöreätä soikeaa
pehmeää kovaa
karheaa kuivaa
märkää taipuisaa
jne.
Löydöksistä voi tehdä yhteisen maataideteoksen. Värejä värikartan mukaan. Kartan voi tehdä vapaavalintaisin värein; löytyykö kaikkia kartan värejä metsästä? Tai lasten kanssa voidaan pohtia mitä värejä he olettavat metsästä löytyvän. Värilöydökset voidaan liimata / kiinnittää kontaktimuovilla karttaan, silloin kannattaa jättää selkeästi tilaa karttaan kunkin värin vierelle., tai ne voi liimata erilliselle paperille.(Metsänoppimispolku)

Taiteilijan paletti : Liimataan erivärisistä luonnonmateriaaleista väriläiskät paletin muotoiselle alustalle. (Metsänoppimispolku)

Kehystetty taideteos. Oppilailla on pahvista tehdyt kehykset. Sovitulla alueella he etsivät mieleisensä luonnon taideteoksen. Esim. kasvava puolukan marjaterttu jäkälän seassa tai värikkäitä lehtiä katajan oksalla. He asettavat kehyksen rajaamaan taideteostaan. Lopuksi kuljeskellaan ihailemassa taideteoksia luonnon taidesalissa. (Työtä voidaan jatkaa vielä piirtämällä kyseinen aihe.) (Metsänoppimispolku)

Luontoveistos. Yksin tai ryhmässä etsitään luonnosta hauskannäköisiä luontoesineitä (ei eläviä) ja kootaan niistä oman luontoveistos. Jokainen saa kertoa omasta taideteoksestaan. (Metsänoppimispolku)

Kamerasafari Anna jokaisen lapsen ottaa kuvan kameralla metsän mieluisasta kohteesta. Valmistakaa kuvista näyttely. (Metsänoppimispolku)

Metsä kuvataiteissa. Katselkaa taidekirjoista , -kalentereista ja - korteista taiteilijoiden tunnelmia ja näkemyksiä metsästä. (Metsänoppimispolku)

Metsähiiren koti. Kootaan luonnonmateriaalista hiirelle kuvitteellinen koti. Parvekkeet, terassit ja järjestellyt piha-alueet viimeistelevät hiirikylän ulkonäön. (Metsänoppimispolku)

Diat. Valmistetaan "diakuvia" asettamalla luonnosta löydettyjä lehtiä, neulasia, jäkälää tms. diakehyksen lasien väliin. Tuloksena on varjokuvia tai oikein ohuista materiaaleista näkyy jopa läpi. (Metsänoppimispolku) Valokuvausleikki Leikitään pareittain. Toinen parista sulkee silmät. Silmät avoinna oleva pari kuljettaa "sokean" jonkin luontokohteen luo. "Sokea" saa avata silmät noin kahden sekunnin ajaksi ja sulkee ne tämän jälkeen. Silmillä otettiin valokuva kohteesta. Näkevä pari kuljettaa "sokean" pois ja "sokea" saa kuvailla näkemäänsä kohdetta. Kun havainnot on kerrottu parille, etsitään kuvattu kohde ja varmistetaan, että kuvailija muisti oikein. (Metsänoppimispolku)

Takaisin ainekohtaisiin vinkkeihin

Sivun alkuun

Liikunta

Ulkoliikunnassa havainnoidaan samalla luontoa ja vältetään luonnonalueiden roskaamista ja turhaa kulumista esim. käytetään olemassa olevia polkuja

Järjestetään vaelluksia, joilla perehdytään jokamiehen oikeuksiin ja harjoitellaan erätaitoja ja luonnontuntemusta

Tutustutaan lähiympäristöön valokuva- ja pistesuunnistuksen avulla (esim. valokuvat yhteistyössä kuvaamataidon kanssa)

Siirrytään liikuntapaikoille jalkaisin tai pyörillä jos mahdollista

Kaveria ei jätetä -leikki. Muodostetaan 4 hengen ryhmät ja annetaan 2-3 laudankappaletta joka ryhmälle. Ryhmän pitää pysyä lautojen päällä ja selvitä toisiaan tukien jokin reitti, esim. tämän puun juurelta tuon kiven ja tuon kannon kautta toisen puun juurelle. Maahan ei saa astua. (Metsänoppimispolku)

Temppurata. Kehitetään oma temppurata metsään. Esim. hyppelyä kivien yli, kiipeäminen puun oksalle, köysissä kiipeäminen, ryömiminen, ... Voidaan kehittää temppuja, joissa on autettava kaveria. (Metsänoppimispolku)

Suunnistamisen alkeita. Harjoittele karttamerkkejä suunnistus- tai peruskartasta. Voit kehittää omiakin karttamerkkejä ja piirtää kartan pihasta, lähimetsän polusta tms. Pyytäkää suunnistusseurasta suunnistaja jumppatunnille tai koulun yhteiseen ulkoilupäivään. Ehdottakaa suunnistuspuuharadan järjestämistä lähimetsään. (Metsänoppimispolku)

Takaisin ainekohtaisiin vinkkeihin

Sivun alkuun

Musiikki

Lauletaan luontoaiheisia lauluja

Sanoitetaan vanhoja sävelmiä luontoaiheisin tekstein -- kilpailu parhaista sanoituksista

Järjestetään luontoaiheinen musikaali

Tehdään soittimia luonnonmateriaaleista

Luontolauluja luonnossa. Kerätään luonto/metsäaiheisia lauluja ja mennään metsään pitämään musiikkitunti. Lauletaan niitä luonnossa. (Metsänoppimispolku)

Musiikki puuta kuvaamassa. Oppitunnilla on perehdytty esimerkiksi kuuseen. Metsäretkellä oppilaat hakeutuvat pieninä ryhminä suurten kuusten alle ja tutkivat sitä: miltä näyttää, tuntuu, tuoksuu, kuuluu? Miltä tuntuu halata puuta? Lopuksi oppilaat asettuvat selälleen kuusen alle, katselevat sitä ja kuuntelevat opettajan nauhurilta soittamaa musiikkia, esimerkiksi Sibeliuksen sävellystä "Kuusi". Teemaa voi jatkaa kuvataiteissa piirtämällä tai maalaamalla tuntemustensa mukaisen puun. Muita Sibeliuksen puuaiheisia sävellyksiä pianolle (opus 75) ovat Koivu, Haapa, Kun pihlaja kukkii ja Yksinäinen honka. (Metsän oppimispolku)

Metsän tunnelmia musiikin avulla. Kuunnellaan klassista musiikkia. Voidaan etukäteen sopia, että keskitytään ajattelemaan metsää, sellaista joka itse kullekin tulee musiikista mieleen. Musiikki tuo mielikuvia: tunnelmia (kevyt, iloinen, raikas, ahdistava, surullinen, ...), värisävyjä (kirkas, heleä, harmaa, synkkä, ...), maisemia, tapahtumia jne. Kerrotaan kuuntelun jälkeen millaisessa metsässä kukakin "liikkui" sekä tunnelmista ja tapahtumista siellä. (Metsänoppimispolku)

Musiikkimielikuvia. Joko luonnossa nauhuri mukana liikkuen tai luokassa aiheeseen liittyviä kuvia katsellen voi eläytyä esimerkiksi Sibeliuksen säveltämään, luontoa kuvaavaan musiikkiin. Sibeliuksen luontosävellyksiä pianolle (opus 114) ovat esimerkiksi Maisema, Talvi, Metsälampi, Metsälaulu ja Kevätnäky. (Metsän oppimispolku)

Soittimia. Taputetaan kiviä yhteen, hangataan käpyä ja keppiä, rapisuttaja heiluttaa kuivaa lehtikimppua, purkit, tölkit voi täyttää kivillä, pajupilli, ujellin; sido naru kaarnanpalaan, heiluta ympyrässä. (Metsänoppimispolku)

Soittimia luonnonpuusta. Oppilaat etsivät maapuita tai muita luvallisia puita lähimetsästä, tekevät niistä esi-isien aikaisilla työkaluilla puisia instrumentteja, harjoittelevat niiden käyttöä ja esittävät lopulta niillä tehtyä musiikkia esimerkiksi leirikoulun illanvietossa. Sopivia soittimia ovat esimerkiksi huilut, rummut ja muut lyömäsoittimet sekä tuulikanteleet. Oppilaat koputtelevat metsästä löytämiään tai käsityöluokasta saamiaan puunkappaleita toisella puupalalla ja valitsevat soinniltaan parhaat. Sahaamalla puunkappaleet sopivan pituisiksi niistä saadaan nouseva asteikko, joka kelpaa musiikin tekemiseen. (Metsän oppimispolku)

Takaisin ainekohtaisiin vinkkeihin

Sivun alkuun

Tietotekniikka

Tutkitaan erilaisia luonto- ja ympäristötiedonlähteitä tietokoneen avulla (internet, kirjastojen tietokannat, romput) ja harjoitellaan erilaisia tiedonhakutehtäviä. Katso Joka Lapsen Luontopolun linkkisivu

Esimerkki eri luokka-asteiden ympäristöopetuksen painotuksista

Lähiluontoon tutustumisessa voisi esim. noudattaa seuraavanlaista painotusta eri luokka-asteilla. Ensimmäisellä luokalla ja toisella luokalla teema käsittää alueen koulutiestä lähiympäristöön. Samanaikaisesti kartalla tutustutaan lähialueeseen ja opiskellaan lähikatujen nimiä. Biologiassa keskitytään lähialueen kasveihin ja muuhun lajistoon. Koulupihan hoito voi olla ala luokkien erityistehtävä ja retket kohdistuvat lähiluontoon.
Kolmannella luokalla alue laajenee käsittämään koko kaupungin. Kartalla tämä tarkoittaa tutustumista Tampereen keskeisten alueiden sijaintiin. Luokka voi osallistua esim. Tampereen kiertoajeluun. Lähiympäristön kasveihin ja eläimistöön tutustuminen jatkuu, tosin hieman vaikeutettuna. Erityistehtäväksi kolmasluokkalaisille soveltuu esimerkiksi koulun maitopurkkien kierrättäminen.
Neljännellä ja viidennellä tutustutaan edelleen yksityiskohtaisemmin lähialueen puustoon ja eläimistöön tällä kertaa alueen käsittäessä koko laajemman asuinalueen esim. Mustavuori. Tutustumisretkiä voi tehdä esimerkiksi luonnonpuistoon tai vedenpuhdistamoon. Kuudennella astutaan jo lähialueelta maailmalle ja tarkastellaan oman lähialueen sijoittumista kaupungin kartalla ja suhteessa naapurikuntiin. Tutustutaan puutarha- ja maatalouteen ja vieraillaan esim. Tarastejärvellä. [7]

Takaisin ainekohtaisiin vinkkeihin

Sivun alkuun

Lisää leikkejä ja tekemistä löytyy sivuilta:

Lastenkaupunki.
http://www.lastenkaupunki.net/leikit.html

Rokuan kansallispuisto.
http://www.metsa.fi/luo/kpuistot/rokua/luontorastit/jaatikon%20jaljet/jaatilei.htm

Opetushallituksen kestävän kehityksen verkkopalvelu
http://www.edu.fi/teemat/keke/monimuotoisuus/luonto.html#lahiluonto

Porin koulujen ympäristöagenda.
http://www.pori.fi/ysto/kouluagenda/mikaonka/agenda00.html

Takaisin ainekohtaisiin vinkkeihin

Sivun alkuun