MOREENIAN SIVUILLE


ETUSIVU

OHJAAJALLE
SIVUJEN TOIMINTA
TEKEMISTÄ

OPPIJAN OHJEET

VUODENAJAT
KEVÄT
KESÄ
SYKSY
TALVI

ELINYMPÄRISTÖT
KOTIPIHA
LÄHIMETSÄ
PUISTO
NIITYT JA PELLOT
RANNAT JA VEDET

LINKIT JA VINKIT

LÄHTEET

LORUT   |  TEKEMISTÄ  |  PERINNE

  Se onLEHTIPUU. (Suveksi pukee ja talveksi riisuu?)

Kevään muodostavat kolme kuukautta, maalis-, huhti- ja toukokuu.
Maaliskuu on saanut nimensä sanasta maalinen joka tarkoittaa maata. Maaliskuussa kevät alkaakin maan paljastumisella lumen alta.
Huhtikuu on saanut nimensä huhti-sanasta; ennen vanhaan oli tapana kaataa huhdat eli suuret puut ja jättää ne pellolle kuivumaan, missä ne sitten poltettiin pellon lannoitteeksi.
Toukotyöt eli maan kääntäminen, muokkaaminen ja kylväminen tehdään toukokuussa, ja tästä juontuu kuukauden nimikin.


  Keväällä luonto herää eloon. Puiden oksat pursuilevat varvuista ja pörröisistä pajunkissoista. Lumen alta paljastuva maa alkaa vähitellen tuoksua, päivät lämmetä ja ruoho viheriöidä.

Muuttolintujen palatessa on linnunlaulun määrä yhtäkkiä korviahuumaava. Ensimmäisenä pyyhältävät paikalle vesilinnut, kuten sorsa ja joutsen, sitten seuraavat kahlaajat kuten töyhtöhyyppä ja siementen kypsyttyä saapuvat siemeniä syövät linnut kuten peippo.
Juuri ennen kesää, hyönteisten jo herätessä pörräämään, saapuvat hyönteisiä syövät linnut kuten västäräkki.

Kevään ensimmäiset kukat ilmaantuvat nurmikolle jo, kun puut ovat vielä lehdettömiä ja auringonvaloa on runsaasti aina maahan asti. Etunenästä kukkimasta voi löytää leskenlehden, pajun ja rentukan.

Muita kevään kukkijoita: sinivuokko, tuomi, linnunsilmä, kevätlinnunherne, käenrieska, näsiä ja valkovuokko.