KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOS, RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN JA SUOJELUMÄÄRÄYS, XV-360-1, KULLERVONKATU 28, VILLA SOFIA, KARTTA NO 8090.Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 16.3.2006 päivättyä 13.12.2006 ja 4.7.2007 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 8090. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Kaava-alue on osa Puu-Tammelan kokonaisuutta. Sen ympäristössä on tapahtunut muutoksia, mutta kokonaisuus on kuitenkin säilynyt mittakaavaltaan ja tyyliltään säilyttävää kaavaa vastaavana. Museotoimen lausunnon mukaan kyseinen 1920-luvulla rakennettu kohde on yksi harvoista Kullervonkadun eteläpuolella säilyneistä ja Tammelan historiallista miljöötä edustavista rakennuksista. Alueelle tyypillisestä puuklassismista poikkeava, barokkiklassismin tyylipiirteitä omaava, mutta 20-luvun klassismiin kuuluva kivirakennus on edustava aikansa arkkitehtuurin edustaja ja omaa suurta paikallista kulttuurihistoriallista ja kaupunkikuvallista merkitystä. Aloite ja kaavan tavoitteet Asemakaavan
muutos laaditaan tontin omistajien aloitteesta. Tontille on myönnetty
rakennuslupa, joka käsittää seuraavat toimenpiteet: Lupa on myönnetty 2.2.2005 siten, että kellarikerroksen tiloja saadaan käyttää tilapäisesti kokoontumistilana toistaiseksi kuitenkin enintään 21.02.2010 saakka. Luvan edellytyksenä oli, että tontteja erottava puuaita poistetaan voimassa olevan kaavamääräyksen mukaan. Muutoksella halutaan saattaa asemakaava vastamaan myönnettyä rakennuslupaa. Rakennus on muutettu tilapäisellä rakennusluvalla juhlataloksi ja ruuanvalmistuksen opetustilaisuuksien pitopaikaksi. Tarkoituksena on lisäksi rakentaa ullakolle suihku- ja WC-tilat sekä asuintilaa tilaisuuksien valvomiseen, oleskeluun ja tilapäiseen asumiseen, perheen nukkumistiloina. Hakijat haluavat aidan rakentamisen kaavassa sallituksi, päinvastoin kuin muualla Puu-Tammelassa, missä kaava kieltää tonttien väliset aidat. Museotoimi toteaa lausunnossaan edelleen, että suunnitelma mahdollistaa vintin käyttöönottamisen, mikä saattaa aiheuttaa paineita uusien ikkuna-aukkojen lisäämiseen ja muihin ulkoarkkitehtuuria muuttaviin toimenpiteisiin. Kaavaratkaisu on mahdollinen edellyttäen, että vintin käyttö lähtee nykytilanteen tarjoamien reunaehtojen pohjalta. Rakennuksen säilyminen, myös tulevat muutokset huomioon ottaen, tulee turvata suojelumerkinnällä (sr) ja määräyksellä, jossa korostetaan rakennuksen ominaispiirteiden säilyttämistä sekä sisä- että ulkopuolisten osien osalta. Osallistumisen järjestäminen Hakija on kuullut
naapureitaan, naapureiden mielipiteet on liitetty kaavamuutoshakemukseen. Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot kaupungin toimialoilta. Kiinteistötoimi on tehnyt vuokran korottamisesta sopimuksen vuokralaisen kanssa, korotus astuu voimaan kaavan tultua lainvoimaiseksi. Asemakaava Korttelin käyttötarkoitusmerkintä osoitetaan sellaiseksi, että asuin-, liike- ja toimistorakentaminen ovat sallittua, mutta korttelialueelle ei saa sijoittaa liiketoimintaa, joka aiheuttaa melua, tärinää, ilman pilaantumista tai muuta ympäristöhäiriötä. Naapuritontin haltija on pitänyt em. käyttötarkoitusmerkintää etujaan turvaavana ja hän on pitänyt tärkeänä sitä, että tontti aidataan. Rakennukselle asetetaan suojelumääräys sr-17: "Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen rakennustaiteellisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja." Asemakaavamuutoksella tontille nro 360-1, jonka pinta-ala on 542 m² ja rakennusoikeus 170 m2, osoitetaan rakennusoikeutta 370 k-m² asuin-, liike- ja toimistorakennukselle (AL-21). Rakennuksen kerrosluvuksi osoitetaan 4/5 I u ¾. Rakennusoikeus lisääntyy 200 k-m², josta 147 k-m² on jo rakennettu tilapäisellä rakennusluvalla. Asemakaavan toteuttaminen Kuistin ja kellarin rakennusoikeuden osalta asemakaava päivittää olemassa olevan tilanteen. Muilta osin, ullakon rakennusoikeuden osalta, asemakaavan mahdollistama rakentaminen toteutuu lähitulevaisuudessa. Kaavan laatija Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Teija Mäkelä / Auli Heinävä / Maire Väisänen. Kiinteistötoimella ei ole huomauttamista ehdotuksen asemakaavalliseen puoleen. Ympäristövalvonnalla ei ole huomauttamista. Yhdyskuntalautakunta hyväksyi 27.3.2007 asemakaavaehdotuksen nro 8090 asetettavaksi nähtäville. Ehdotus oli nähtävillä 30.3. - 30.4.2007 ja siitä jätettiin yksi muistutus. Muistutuksen johdosta ehdotusta on tarkistettu 5.7.2007. Tarkistus on luonteeltaan tekninen ja vähäinen ja noudattaa muistuttajan toivomusta, joten ehdotusta ei tarvinnut asettaa uudelleen nähtäville. Muutetaan 13.12.2006 nähtävillä olleessa tarkistetussa asemakaavaehdotuksessa ollut suojelumääräys sr-17: "Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen rakennustaiteellisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja." suojelumääräykseksi sr-24: "Rakennustaiteellisesti
ja kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen
kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa
suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen
rakennustaiteellisia arvoja. Rakennuksessa saadaan kerrosalaan kuulumattomia
tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä,
mitä asemakaavassa on määrätty tontin tai rakennusalan
enimmäiskerrosalasta. Myös rakennuksen ullakko tai kellarikerroksessa
saadaan muuttaa tiloja kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi rakennuslautakunnan
luvalla. Lisärakentamisella ei saa muuttaa rakennuksen kadunpuoleista
räystäskorkeutta tai kattomuotoa. Mikäli kellarikerrokseen
rakennetaan kerrosalaan laskettavia tiloja, tulee niiden liittyä
ensimmäisessä kerroksessa oleviin tiloihin." 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan
muutos koskee: Tonttijako ei muutu. Kaavan laatija: Tampereen kaupungin yhdyskuntapalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Teija Mäkelä / Auli Heinävä / MV. Dno YPA: 9298
/ 2005 1.2 Kaava alueen sijainti Suunnittelualueen kortteli sijaitsee ns. Puu-Tammelan alueella n. 1,2 km koilliseen kaupungin keskustasta, Kullervonkadun, Puu-Tammelanraitin, Kyllikinraitin ja Salhojankadun välissä. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Käyttötarkoituksen muutos ja rakennusoikeuden lisääminen, XV-360-1, Kullervonkatu 28, Villa Sofia. Kartta nro 8090. 1.5 Luettelo
selostuksen liiteasiakirjoista
Suunnittelussa on käytetty lähteenä Tampereen Teknilliselle Yliopistolle v. 2004 tehtyä diplomityötä Outi Palttala-Heiskala: Kullervonkatu 28, tamperelaisen vuokrapientalon historia ja tulevaisuus. 3 LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue on osa Puu-Tammelan vanhaa vuokrapientaloaluetta. Naapurustossa on sekä puurakenteisia 1920-luvun pientaloja ja pienkerrostaloja että uusia pienimittakaavaisia kivirakenteisia pienkerrostaloja. 3.1.2 Luonnonympäristö 3.1.3 Rakennettu ympäristö Tontilla on 1920 valmistunut kellarillinen I-kerroksinen rapattu omakotitalo. Rakennus sijaitsee tontin itäreunalla kadun kulmauksessa. Alueen ympäristössä on kuntatekniikka valmiina. Hakemuksessa mainitut tilat on tilapäisellä rakennusluvalla 2.2.2005 osittain jo muutettu ja kuisti on rakennettu. 3.1.4 Maanomistus Kaavamuutoksen
hakijat hallitsevat Tampereen kaupungin omistamaa tonttia XV-360-1 vuokrasopimuksen
nojalla. 3.2.1 Kaava aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 3.2.1.2 Maakuntakaava 3.2.1.3 Yleiskaava 3.2.1.4 Asemakaava Tontin 360-1 tonttijako on hyväksytty 14.6.1995. Tontti 360-1 on asuinrakennusten korttelialuetta. Tontilla olevan rakennuksen rakennusoikeus ja kerrosluku vastaavat olemassa olevaa tilannetta eikä kaavoitus näin ollen suosi purkamista. Korttelin sisäosiin ei saa rakentaa tontteja erottavia aitoja. Rakentamaton korttelialueen osa on istutettava puistomaisesti alueen käyttö huomioon ottaen. Näillä määräyksillä halutaan säilyttää Puu-Tammelan rehevä ja puistomainen perusilme. Puu-Tammelan raitti on pihakatu, ja palvelee tontille ajoa ja pysäköintiäkin sille erikseen osoitetuissa paikoissa. 3.3 Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu v. 2007. 4 ASEMAKAAVAN
SUUNNITTELUN VAIHEET Kaava laaditaan pienimuotoisen liiketoiminnan sallimiseksi ja rakennusoikeuden lisäämiseksi. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos laaditaan tontin 360-1 haltijan aloitteesta ja siitä peritään taksan mukaiset kulut. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat muutoksen hakija ja naapurikiinteistöt, kaupungin eri toimialat, mm. ympäristövalvonta, kiinteistötoimi, pelastuslaitos, tekniset toimialat, museotoimi ja muut osalliset ilmoituksensa mukaan. 4.3.2 Vireilletulo Asemakaavan muutos on tullut vireille 26.1.2006, jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä 26.1.-16.2.2006 välisen ajan. Se lähetettiin kaupungin kiinteistötoimelle ja myös lähivaikutusalueella oleville naapureille ja omakotiyhdistykselle. 4.3.3.1 Osallistumis-
ja arviointisuunnitelmasta saadut mielipiteet Naapurikiinteistön haltija (360-2, Salhojankatu 17 as 1) toivoo, että uusi käyttötarkoitus ei mahdollistaisi tontille täysimittaista päivä/iltaravintolaa terasseineen ym. Kaava pyrkii mahdollistamaan rakennuksen säilymisen ja sallii sen käyttämisen asuin- ja liiketoimintaan. Tavoitteena on tukea rakennukseen ja alueelle soveltuvaa toimintaa, eikä synnyttää häiritsevää toimintaa. Kaavoitusvaiheessa ei kuitenkaan voida ottaa tarkasti kantaa liiketoiminnan sisältöön. 4.3.3.4 Lausunnot Pirkanmaan maakuntamuseon lausunnossa kerrottiin rakennuksen arvoista ja todettiin, että "suunnitelma mahdollistaa vintin käyttöönottamisen, mikä saattaa aiheuttaa paineita uusien ikkuna-aukkojen lisäämiseen ja muihin ulkoarkkitehtuuria muuttaviin toimenpiteisiin. Kaavaratkaisu on mahdollinen edellyttäen, että vintin käyttö lähtee nykytilanteen tarjoamien reunaehtojen pohjalta. Rakennuksen säilyminen, myös tulevat muutokset huomioon ottaen, tulee turvata suojelumerkinnällä (sr) ja määräyksellä, jossa korostetaan rakennuksen ominaispiirteiden säilyttämistä sekä sisä- että ulkopuolisten osien osalta." Yleiskaavoituksen lausunnossa esitettiin eräitä tarkennuksia kaavan tavoitteisiin. 4.3.4 Nähtävilläolo Yhdyskuntalautakunta hyväksyi 27.3.2007 asemakaavaehdotuksen nro 8090 asetettavaksi nähtäville. Ehdotus oli nähtävillä 30.3. - 30.4.2007 ja siitä jätettiin yksi muistutus. Muistutuksen johdosta ehdotusta on tarkistettu 5.7.2007. Tarkistus on luonteeltaan tekninen ja vähäinen ja noudattaa muistuttajan toivomusta, joten ehdotusta ei tarvinnut asettaa uudelleen nähtäville. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta aineiston antamat tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on lisätä rakennusoikeutta siten että olemassa olevan asuinrakennuksen kellari ja osa ullakkoa on mahdollista ottaa pysyvästi hakemuksen mukaiseen käyttöön. Pääkäyttötarkoitusta muutetaan siten, että rakennuksessa voi asumisen lisäksi harjoittaa liiketoimintaa. Voimassa olevassa kaavassa rakennuksella on rakennusala- ja rakennusoikeusmerkinnät, jotka noudattavat toteutunutta tilannetta eivätkä houkuttele purkamaan. Uudet merkinnät noudattavat samaa linjaa ja tavoitetta. Lisäksi kaavaan merkitään maakuntamuseon lausunnossa toivottu suojelumääräys. Hakijoitten tavoitteena on myös saada pitää paikallaan tontin rajalle rakennettu aita. Vastaavia toiveita on tullut esiin muuallakin ko. korttelissa. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Alustavien
vaihtoehtojen kuvaus, karsinta ja valinta Vaihtoehto
1 Kuisti on rakennettu ja tilat osittain jo muutettu tilapäisellä rakennusluvalla 2.2.2005. Käyttötarkoituksen muutoksella mahdollistetaan asumisen lisäksi hakijan liiketoiminnan jatkuminen. Liiketoiminta tukee rakennuksen kunnostamista ja säilymistä. Nykyisellään liiketoiminta ei tuota häiriötä ympäristölle. 5 ASEMAKAAVAN
KUVAUS Alueella on hyvät palvelut ja tontille sijoittuva toiminta tuo niihin oman lisänsä. 5.3.1 Korttelialueet Käyttötarkoitus on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Korttelialueelle ei saa sijoittaa liiketoimintaa, joka aiheuttaa melua, tärinää, ilman pilaantumista tai muuta ympäristöhäiriötä. Tontille on varattava leikkiin ja oleskeluun soveltuvaa yhtenäistä aluetta vähintään 10 m2 asuntoa kohti sekä autopaikkoja merkinnän osoittama määrä. (AL-21). Tontin rakennusoikeutta lisätään 170 m2:stä 370 m2:iin. Rakennusoikeuden lisäys on 200 m2. Tämä sallii olemassa olevien tilojen lisäksi ullakolle kerrosalaan kuuluvia tiloja. Kerrosluku tontilla on 4/5 k I u 1/3 Tämä sallii yhden kerroksen, jonka lisäksi kellarissa saa olla 4/5 kerrosalaan laskettavaa alaa. Ullakolle saa rakentaa kerrosalaan laskettavaa tilaa 1/3 pääkerroksen kerrosalasta. Rakennusala on määritelty olemassa olevan rakennuksen mukaiseksi. Rakennusalaa on kasvatettu sisällyttämään rakennettu kuisti. Tontille on rakennettava yksi autopaikkaa 100 kerrosala-neliömetriä kohti. Tonttien rajojen aitaamista koskeva määräys jätetään pois. Määräys sj-7 säilytetään: "Kaupunkikuvan kannalta tärkeä korttelialue. Rakentamattomat korttelialueen osat on istutettava puistomaisesti alueen käyttö huomioon ottaen." Rakennukselle
asetettava suojelumääräys sr-17 on muutettu suojelumääräykseksi
sr-24: Kullervonkadun
puolelta poistetaan osa liittymäkiellosta, jotta pysäköinti
saadaan luontevaksi. Ympäristön kannalta on erittäin merkittävää, että rakennus suojellaan. Muuten kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavanmuutos, eikä sillä ole naapurustoon laajempia ympäristövaikutuksia. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaava
vahvistaa jo olevan tilanteen. Ullakolle rakentaminen toteutetaan myöhemmin. |