PIENTALOTONTIN JAKAMINEN, VIIALA-5212-6, KIRVESTIE 22, KARTTA NO 7936
Kaavaprosessin
vaiheet Asemakaava Asemakaavan
muutoksella muodostuu: Kaavan laatija: Tampereen kaupungin ympäristötoimi, kaavoitusyksikkö, tilapäinen suunnittelija Maija Perhe ja arkkitehti Elina Karppinen. Dno YVI: 6519/2003,
26.08.2003 1.2 Kaava-alueen
sijainti 1.3 Kaavan
nimi ja tarkoitus 1.4 Luettelo
selostuksen liiteasiakirjoista
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen
yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö 3.1.3 Rakennettu
ympäristö Kaava-alueella on erityistä henkilö- ja kulttuurihistoriallista merkitystä, sillä tontilla Kirvestie 22 olevan omakotitalon on rakentanut kirjailija Kalle Päätalo, joka myöskin on kuvannut talon rakentamista ja alueen syntyhistoriaa mm. teoksessaan "Oman katon alle". Kaarlo Alvar Päätalo syntyi 11.11.1919 Taivalkoskella metsätyömies, torppari Lauri Herman Päätalon ja palkollisen Priitta-Stiina Neulikon toiseksi vanhimpana lapsena. Kalle Päätalo kävi kansakoulun Jokijärvellä 1928-33. Vuosina 1933-39 hän ansaitsi perheelle elantoa metsätyömiehenä savotoissa. Sotaväkeen Päätalo lähti vapaaehtoisena vuonna 1939. Työskenneltyään
rakennuksilla vuosina 1945-47 Päätalo aloitti opinnot Tampereen
teknillisessä oppilaitoksessa ja valmistui rakennusmestariksi 1949.
Opintojen jälkeen Päätalo toimi työmaamestarina eri
rakennustyömailla. Toisen maailmansodan loppuajoista alkaen Päätalo
on asunut Tampereella lukuun ottamatta vuosia 1951 ja 1952, jolloin hän
toimi Taivalkoskella kunnan rakennusmestarina. Syksyllä 1977 Kalle Päätalosta tuli yli miljoonan kirjan mies. Päätalo on ollut jo yli kolmekymmentä vuotta Suomen luetuimpia kirjailijoita ja 1960-luvun lopulta asti Suomen luetuin prosaisti. Hänen kirjojaan on painettu noin kolme miljoonaa kappaletta. Päätalon tekstejä on käännetty englanniksi, ruotsiksi ja viroksi. Päätalon kirjalliset arkistot on siirretty Taivalkoskelle Päätalo-instituuttiin v. 1998 samoin kuin hänen kuolemansa jälkeen Kirvestie 22:n yläkerrasta kirjailijan työhuoneen sisustus. Kalle Päätalon toivomuksen mukaan hänen perikuntansa on myynyt kiinteistön sen nykyisille omistajille. 3.1.4 Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta
koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Suunnittelualueella on voimassa 15.08.1961 vahvistettu asemakaava no 1651, jonka mukaan tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Räystäskorkeus saa olla enintään 5 m ja kettokaltevuus enintään 30°. Tontilla on rakennusoikeutta 181 kem2, mikä vastaa tehokkuuslukua e=0,10. Tontille on osoitettu 1 ½-kerroksisen asuinrakennuksen rakennusala, sekä erillinen talousrakennukselle varattu rakennusala. Viialan pientaloalueen tonttien jakomahdollisuuksia ja rakentamistapaa on tarkasteltu mm. alueelle laaditussa pientaloalueselvitys ja rakentamistapaohjeissa (Ba/3/1988) sekä Viialan pientaloalueen yleissuunnitelmassa (1992). Tontille no 5212-6 on hyväksytty tonttijako 28.04.1947 ja se on merkitty tonttirekisteriin 30.08.1948. Pohjakartta on Tampereen kaupungin mittausyksikön laatima ja se on tarkastettu vuonna 2003.
4.1 Asemakaavan
suunnittelun tarve 4.2 Suunnittelun
käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asian diaarinumero
on YVI: 6519/2003 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireilletulo 4.3.3 Osallistuminen
ja vuorovaikutusmenettelyt Hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäväksi 16.10.- 06.11.2003 väliseksi ajaksi teknisen toimen palvelupisteeseen, kaavoitusyksikön toimistoon sekä kaavoituksen internet-sivuille mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin lisäksi hakijoille, naapureille sekä Viialan omakotiyhdistys ry:lle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin kolme kirjallista mielipidettä. Kahdessa mielipiteessä vastustettiin tontin jakamista vedoten sen kulttuurihistorialliseen arvoon kirjailija Kalle Päätalon entisenä kotina. Tonttijakoa vastustavissa mielipiteissä haluttiin tontin säilyvän ennallaan ja mahdollisesti säätiöitävän Tampereen kaupungin, seurakunnan tai muun tahon toimesta. Hanketta puoltavan mielipiteen jätti Viialan omakotiyhdistys ry. Mielipiteessä kannatettiin yksimielisesti tontin jakamista alueella vakiintuneen tavan mukaan. Koska suunnittelualueen
nykyiset omistajat ovat edelleen halukkaita tonttinsa jakamiseen ja koska
tontti on korttelinsa ainut jakamaton tontti on asemakaavamuutoksen laatiminen
perusteltua mm. tasapuolisuuteen vedoten. Luonnoksen nähtävilläoloaikana jätettiin kaksi mielipidettä, joissa toivottiin tontin säilyttämistä yhtenä tonttina. Perusteluina esitettiin tontin kulttuurihistoriallinen arvo kirjailija Kalle Päätalon entisenä kotina. Mielipiteet ovat kokonaisuutenaan selostuksen liiteasiakirjoissa. Pirkanmaan maakuntamuseo / museotoimi totesi lausunnossaan professori Kalle Päätalon entisen kotitalon olevan hyvä esimerkki jälleenrakentamiskauden rakennusperinteestä. Museo katsoo, että tontin säilyttäminen jakamattomana tulisi olla ensisijainen vaihtoehto ja että nykyinen asuinrakennus tulee säilyttää henkilöhistoriallisesti arvokkaana rakennuskohteena ja hyvänä esimerkkinä aikakautensa rakennusperinteestä. Museotoimen kanssa käydyssä keskustelussa todettiin, että museotoimi ei vastusta erityisesti kyseisen tontin jakamista, vaan yleisesti Viialan jälleenrakentamiskauden väljän omakotialueen tiivistymistä. Koska kaikki muut korttelin omakotitontit on jo aikaisemmin jaettu, ei yksittäisen isomman tontin säilyminen luo vanhalle alueelle tyypillistä väljää, yhdenmukaista linjaa. Keskustelun jälkeen päädyttiin lisäämään asemakaavaan suojelumääräys asuinrakennuksen rakennusalalle. Määräyksen mukaan kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Suunnittelualueena olevan tontin asuinrakennuksella on erityisesti henkilö- ja kulttuurihistoriallisia arvoja kirjailija Kalle Päätalon entisenä kotitalona. Tontin jakaminen kahdeksi pientalotontiksi ei muuta olemassa olevaan rakennukseen liittyviä henkilö- ja kulttuurihistoriallisia arvoja, sillä asemakaavaluonnoksessa rakennusalassa ja -oikeudessa on huomioitu Kalle Päätalon rakentama rakennus ja sen säilyminen nykyisellään. Maisemaa, kaupunkikuvaa ja ympäristökokonaisuutta on tutkittu Viialan pientaloalueen yleissuunnitelmassa (1992), jossa tontti no 5212-6 on esitetty jaettavaksi kahdeksi pientalotontiksi. Kaikki muut korttelin no 5212 alkuperäiset omakotitontit on jo aikaisemmin jaettu kukin kahdeksi tontiksi. Koska tontin jakaminen on Tampereen kaupungin täydennysrakentamisperiaatteiden, ja myös tontin omistajan edun mukaista ei ole kaavoituksellista estettä jakaa omakotitonttia yleisten kaavoitusperiaatteiden mukaisesti kahdeksi erilliseksi pientalotontiksi. Myös Viialan alueen omakotiyhdistys kannattaa tontin jakamista yleisesti käytettyjen periaatteiden mukaisesti. 4.4 Asemakaavan
tavoitteet 4.5 Asemakaavaratkaisun
vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Koska samassa
korttelissa, suunnittelualeen naapurissa on suoritettu vastaavia asemakaavamuutoksia
ja koska tontin no 5212-6 pinta-ala on riittävä ei tontin jakamiselle
ns. tasapuolisuusperiaatteeseen vedoten ole esteitä. Asemakaavamuutos
on yleiskaavallisen täydennysrakentamistavoitteen mukainen.
5.1 Kaavan
rakenne 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Tontille no 5212-37 osoitetaan rakennusoikeutta merkinnällä 200 + v40 ja tontille no 5212-36 merkinnällä 180 +v30. Lukusarjan ensimmäinen luku ilmoittaa sallitun asuntokerrosalan neliömetrimäärän ja toinen luku ainoastaan maanpäälliseksi auto- ja taloustilaksi varattavan kerrosalan neliömetrimäärän. Olemassa olevan asuinrakennus on kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, jota ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä (sr-42). Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on osoitettu määräyksellä II y 70%, jossa prosenttiluku ilmaisee kuinka suuren osan alemman kerroksen rakennusoikeudesta voidaan käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi ullakkokerroksessa. Sen yläpuolelle ei saa rakentaa ullakkoa. Tonteilla on käytettävä satulakattoa ja kattokaltevuutta a=18° -34°. Lisäksi tontilla no 5212-36 on asuinrakennuksen ensimmäisen kerroksen alasta vähintään 50 % käytettävä toisessa kerroksessa tilaksi, joka välittömästi tai myöhemmin voidaan sisustaa kerrosalaan laskettavaksi tilaksi (ulv 50%) sekä rakennuksen pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää vaaleaksi peittomaalattua puuta tai vaaleaksi maalattua rappausta (ju-18). 5.4 Kaavan
vaikutukset Kaavamuutos toteuttaa Viialan pientaloalueelle vuonna 1992 laadittua yleissuunnitelmaa. Kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavamuutos, eikä sillä ole naapurustoa laajempia ympäristövaikutuksia.
6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa on esitelty yksi mahdollisuus asemakaavan toteutumisesta suunnittelualueella. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Asemakaavan selostukseen liittyy sähköinen seurantalomake.
|