TOIMISTO - JA TEOLLISUUSRAKENNUKSEN TONTIN MUUTTAMINEN ASUINKERROSTALOTONTIKSI, ENTINEN GALVAANO OY:N KIINTEISTÖ, XV-263-18, KULLERVONKATU 23, KARTTA NO 7873
Kaava on laadittu Tampereen Seudun Osuuspankin aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kuulutettu 29.8.2002 ja ollut nähtävillä 29.8- 19.9. 2002. Kaavaluonnosta on esitelty osallisille useammassa asukastilaisuudessa sekä siinä vaiheessa, kun tavoitteena oli rakentaa tontille opiskelijaasuntoja että tämän kaavaehdotuksen mukaisena asuinkerrostaloluonnoksena. Mielipiteitä ovat esittäneet lähinaapurit. Asemakaava on ollut lausunnoilla 16.7-8.8 välisen ajan. Pirkanmaan maakuntamuseo ilmoittaa lausunnossaan, että vanhan teollisuuskiinteistön purkaminen on mahdollista. Asemakaava Vanha Galvanoimis Oy:n tehdasrakennus puretaan ja tilalle rakennetaan asuinkerrostalo. Tontin käyttötarkoitus muuttuu toimistorakennusten korttelialueesta ( KT- 4) asuinkerrostalojen korttelialueeksi ( AK ). Pysäköinti toteutetaan maanalaisena. Tonttitehokkuus säilyy ennallaan. Tehokkuusluku e = 2,0, mikä vastaa rakennusoikeutta 2688 m2. Asemakaava toteutuu välittömästi sen tultua hyväksytyksi.
1.1 Tunnistetiedot: Asemakaavan
muutos koskee: Kaavan laatija: Tampereen kaupungin ympäristötoimi, kaavoitusyksikkö, arkkitehti Eeva Heimovala Vireilletulo
29.8.2002 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee n. 1.,5 km keskustasta itään, osoitteessa Kullervonkatu 23. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaava nro 7837, toimistorakennuksen tontin muuttaminen asuinkerrostalotontiksi, XV-263-18, Kullervonkatu 23
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen
yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö Tontin teollisuusmenneisyys on edellyttänyt maaperän tutkimista mahdollisen pilaantuneisuuden varalta. Tontti ei sijaitse ympäristökeskuksen määrittelemällä tärkeällä pohjavesialueella. 3.1.3 Rakennettu
ympäristö Tonttitehokkuusluku on ympäröivissä asuinkortteleissa yleisesti 1,4 ja keskustan palvelut ovat hyvin saavutettavissa. Kaupunkikuvassa nykyinen rakennus muodostaa ehjän kulman kerrostalokorttelille ja on kaupunkikuvan kannalta tärkeä. Liikenteellisesti tontti sijoittuu vilkkaan Kullervonkadun ja kevyelle liikenteelle varatun Salhojankadun kulmaan. Pysäköinti on hoidettu omalla tontilla. Lisäksi tontille on osoitettu kuusi rasitepaikkaa tontilta 263-20. Tontin 263-18 maaperä ja rakennuksen rakenteet on tutkittu pilaantuneisuuden osalta. Piha-alueelta ja rakennuksesta löytyi teollisen toiminnan jäljiltä pilaantunutta maaperää ja rakenteita. 3.1.4 Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Keskustan osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 4.1.1995. Sen mukaan alue on kerrostalovaltaista asuinaluetta. Alueella on voimassa asemakaava no 6715. Sen mukaan kaava-alue on toimistorakennusten korttelialuetta, jolle on sallittu myös ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuutta ( KT-4). Tontilla ei ole kerroslukua vaan rakennusten on määritelty ylin korkeusasema. Lisäksi tontilla on määräys, jonka mukaan rakennus on kaupunkikuvan kannalta tärkeä (sr-3) Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittausyksikön laatima ja se on tarkistettu v. 2004. Lähtökohtavaiheessa tontilla oleva tehdasrakennus inventoitiin tarkoituksena korjata vanhat tilat opiskelija-asunnoiksi. Samassa yhteydessä suunniteltiin rakennuksen korottamista. Hankkeen taloudelliset selvitykset ja osallisten mielipiteet ovat vaikuttaneet siihen, että rakennuksen korottamisesta luovuttiin ja lähtökohdaksi otettiin rakennuksen purkaminen ja uuden asuinkerrostalon rakentaminen tilalle.
4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Vajaakäyttöisen tehdastontin muuttaminen asuinkortteleiden keskellä asuinkäyttöön on kaupungin tiivistämisstrategian mukaista. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Hankkeen alkuvaiheen aloitteen teki 15.4.2002 Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö TOAS tarkoituksenaan korjata tehdas- ja toimistorakennus opiskelija-asunnoiksi. Hanketta varten tutkittiin kiinteistön kunto ja rakenteiden ja maaperän sisältämät jäämät tehdastoiminnasta. Raportti on valmistunut 27.5.2002. Suunnitelmat muuttuivat valmistelun aikana tehdasrakennuksen saneeraamisesta uudisrakentamiseksi. Opiskelija-asuntosäätiön luovuttua hankkeesta sitä jatkaa Tampereen seudun osuuspankki yhdessä rakennusyhtiön kanssa uudisrakentamisella. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireilletulo 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloaikana 12.09.2002 on tullut yksi kirjallinen mielipide naapuritaloyhtiön asukkaalta sekä suullisia mielipiteitä. Suunnitelma on postitettu kaikille naapureille. Asukastilaisuudet ja esittelyt 12.3.2003
pidettiin asukastilaisuus, jossa lähiympäristön ja naapuritalojen
asukkaat kertoivat mielipiteensä. Museotoimelta on pyydetty lausunto ennakkoon 15.5.2003 rakennuksen purkamismahdollisuuksista. Siinä todetaan, että Galvaano - talo on kaupunkikuvallisesti merkittävä rajatessaan katutilaa Kullervonkadun varressa. Kiinteistö on lähialueensa ainoita teollisen rakennusperinnön edustajia. Massoittelun tulisi säilyä nykyisenlaisena ja julkisivuarkkitehtuurin hillittynä ja yksinkertaisena. Rakennuksen purkaminen merkitsee suojelumääräyksestä poikkeamista. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kokouksessa
todettiin seuraavaa: Asemakaavan valmistelun yhteydessä on selvitetty Tammelan teollisuusperintöä. Muutoksenalainen kiinteistö on korttelimittakaavassa lähialueensa ainoa jäljellä oleva teollisuusrakennus, mutta Tammelassa on säilytettyä teollisuusperinnettä hyvin näkyvissä ja rakennuksille on löydetty uusia käyttötarkoituksia, jotka luontuvat kaupunkirakenteeseen säilyttäen vanhaa kaupunkikuvaa ja teollisuuden vaiheita keskustassa. Lausunnot Maakuntamuseon lausunnossa 24.8.2004 todetaan, että vanhan teollisuuskiinteistön purkaminen on mahdollista. Uudisrakennukselle asetetaan kuitenkin suuret laatuvaatimukset kyseisessä paikassa ja kaavan tulee ohjata rakentamista. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Asuinympäristön laatua koskevana tavoitteena on laatia kaava, joka ottaa huomioon tiiviin korttelin sisäisen toiminnan paremmin huomioon. Asumisen lisääminen keskustan palveluiden ääressä on tiivistämisstrategian mukaista. Terveyteen liittyvänä tavoitteena on puhdistaa tontilta teollisuustoiminnan jäljiltä todetut jäämät. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Asemakaavan muutoksella muodostuu keskustan osayleiskaavan mukainen kerrostalovaltainen asuintontti. Kaupunkikuvallisesti vanha rakennus on perustellusti suojeltu ja uudisrakennuksessa on tarkoitus ottaa huomioon vanhan rakennuksen massa, sijainti ja selkeys sekä ne arkkitehtuurin elementit, jotka liittävät uuden rakennuksen luontevasti ympäristöön. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet ja asemakaavan laadulliset tavoitteet Naapureilta saaduista mielipiteissä on tavoitteena Salhojankadun säilyminen pelkästään kevyenliikenteen väylänä ilman tonttiliittymiä ja ajoyhteyksiä. Uudisrakennuksen korkeuden tulisi pysyä nykyisen rakennuksen korkeuksissa ja uuden massan nykyisissä rajoissa siten, että alkuperäisen kaupunkikuvan selkeä kulma korttelissa säilyy. Tavoitteena on myös, että hanke toteuttaa riittävästi pysäköintitiloja omalle tontilleen, koska Tammelassa on asukkaiden mielestä liian vähän autopaikkoja ja että tonttitehokkuutta ei lisätä nykyisestä ( e= 2,0) 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Tavoitteiden asettelu kaavoitusprosessin aikana on vaikuttanut suunnitteluun siten, että alkuvaiheen suunnitelma tehdä tehdasrakennuksesta opiskelija-asuntola muuttui asuinkerrostalosuunnitelmaksi, jolle on löytynyt reunaehdot tavoitteista. 0-vaihtoehdon vaikutukset Vaikutus rakennettuun ympäristöön 0-vaihtoehto säilyttää kaupunkikuvan ennallaan ja on suojelumerkinnän sr-3 mukainen. Pysäköintitilanteen jäädessä tontilla ennalleen korttelin sisäiset toiminnat ovat sekavat ja pihatila kolkko. Pihaan ajo on liikenteellisesti vilkkaan Kullervonkadun puolella. Rakennuksen rakenteiden pilaantuneet osat pitää ottaa huomioon rakennuksen vastaisessa käytössä, samoin piha-alueella pilaantunut maaperä. 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Vaikutusselvitysten ja arvioinnin tulokset Kullervonkatu 23:n nykyisen rakennuksen ja maaperän pilaantuneisuus aiheuttavat peruskustannuksia tontille. Koska rakenteet ja maaperä on puhdistettava ja ainekset hävitettävä viranomaisten edellyttämällä tavalla on valmistelun aikana katsottu, että nykyistä rakennusta on vaikea hyödyntää. ja parhaiten tontti tulee puhdistettua uudisrakentamisen yhteydessä. Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Tonttitehokkuuden säilyttäminen ennallaan vaikutti ensimmäisen vaiheen asuntolahankkeesta luopumiseen. Tontin liikenneratkaisussa on otettu huomioon osallisten mielipiteet, samoin uudisrakennuksen sallitussa korkeudessa. Naapuruston asukkaat ovat aktiivisesti seuranneet kaavoitusprosessia ja kannattavat uudisrakentamista. Uuden rakennuksen sijainnissa ja korkeusmääräyksissä on otettu huomioon lausunnoissa esitetty rakennuksen tärkeä asema kaupunkikuvassa.
5.1 Kaavan rakenne Kaavassa tontin mitat säilyvät ennallaan kaupunkirakenteessa. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaupunkikuva säilyy rakennuksen massan ja aseman suhteen ennallaan. Pilaantunut maaperä ja rakenteet voidaan hävittää asianmukaisesti. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset
rakennettuun ympäristöön Rakennuksen arkkitehtuurista on neuvoteltu rakennusvalvonnan ja kaupunkikuva-arkkitehdin kanssa ja julkisivut pyrkivät noudattamaan hillittyä suunnittelua ja vanhan rakennuksen olemusta. Liikenne pihaan kulkee edelleen Kullervonkadun puolelta, joten liikenneturvallisuus tulee taata pihaanajoliikenteessä esimerkiksi peilijärjestelyin. Naapurikiinteistöille uudisrakennus tuo korttelin sisään jäsentyneisyyttä ja viihtyisyyttä, mutta ei vaikuta naapureiden pihajärjestelyihin. Uudisrakennus sopii hyvin asuinkerrostalokorttelin täydennykseksi yhdyskuntarakenteessa ja lisää alueen palveluiden käyttöä. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Tontti on Tampereen keskusta-alueella ja rakentamisen aikana pilaantunut maa- ja rakenteet poistetaan viranomaisten ohjeiden mukaan. Rakentamisessa noudatetaan keskusta-alueen rakentamiselle määrättyjä vaatimuksia.
Asemakaava toteutuu välittömästi sen tultua hyväksytyksi. Rakennus puretaan ja pilaantuneet rakenteet ja maaperä käsitellään ympäristökeskuksen edellyttämällä tavalla. Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.
|