Asemakaavan muutoksen selostus,
joka koskee 21. päivänä syyskuuta 2001 päivättyä
ja 30.10.2001 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 7788. Asema-
kaavan hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.
1 TIIVISTELMÄ
Kaavan laatiminen perustuu rakennuskieltoon ja tontinomistajan aloitteeseen. Vireillepano rakennuskiellon kuulutuksella 24.2.2000.
Tavoitteena on määritellä
tontin rakennusoikeus ja rakennussuojelutarve. Pihasiipien korottaminen ja pihan
kattaminen ovat omistajan intres-
sit. Osa Aleksanterinkatua on muutoksessa mukana hyvin vanhan asemakaavatilanteen
uusimiseksi.
Tontin rakennusoikeudeksi
muodostuu 10220 kem2, jonka lisäksi voi olla maanalaista liike- ja työtilaa
1100 kem2. Kerrosalan lisäys nykyiseen
rakennuksen käyttöön verrattuna on noin 2500 kem2. Museoviraston
lausunnossa mainitut näkökohdat on huomioitu.
Toteuttaminen on suunniteltu aloitettavaksi v. 2003.
2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
2.1 Tunnistetiedot
Asemakaavan muutos koskee:
Tampereen kaupungin XII kaupunginosan
korttelin nro 181 tonttia nro 7
ja katualuetta.
Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, ympäristötoimi, kaavoitusyksikkö, Juha Jaakola.
2.2 Kaava-alueen sijainti
Kaava-alue sijaitsee kaupungin ydinkeskustassa, os. Hämeenkatu 9.
2.3 Luettelo selostuksen
liiteasiakirjoista
-asemakaavan muutoshakemus,
-KOY Varmantalo suunnitelma KSOY 28.5.2001,
-osallistumis- ja arviointisuunnitelma,
-asemakaavan muutosluonnos ja sen lähete,
-lausuntopyyntöluettelo,
-Museoviraston lausunto,
-Thomas Alftanin mielipide,
-KOY Varmantalo: julkisten tilojen arvot.
3 LÄHTÖKOHDAT
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
3.1.1 Alueen yleiskuvaus
Hämeenkadun varressa on kaupungin keskustan edustavinta rakennuskantaa.
3.1.3 Rakennettu ympäristö
Tontilla 7 on v. 1936-37 rakennettu liike- ja toimistotalo, jossa on myös
asuntoja. Sisäpihan perällä on entinen elokuvateatteri, jossa
toi-
mii nykyisin lastenteatteri. Katujulkisivut ovat seitsemänkerroksiset niin,
että kattokerros on sisäänvedetty. Aleksanterinkadun puolel-
la on pääportaan kohdalla muuta julkisivua korkeampi osa. Pihasiivet
ovat kuusi- ja kolmikerroksiset.
Rakennuksen suunnitteli
v. 1936 professori J.S. Sirén funktionalismin henkeen. Kattoterassin
kaiteessa on vielä häivähdys Sirénin klassisis-
mista. Julkisivut on rapattu niin, että ikkuna-aukkojen ulkokehät
on päällystetty puulistalla. Sisäpihan julkisivut on päällystetty
1970-lu-
vulla pellillä rappauksen vaurioiden vuoksi.
Sisätiloista on huomattavin
pääporras, jossa on vihertävä kivipäällyste portaissa
ja lepotasoissa. Muut porrashuoneet ovat samanhenki-
siä, vaikka tiloina vaatimattomampia. Entinen elokuvateatteritila on radikaalisti
muutettu nykyisiin tarpeisiin. Liiketilat on uudistettu
nykyajan henkeen.
Varmantalon rakennustaiteellinen
arvo on puhtaan funktionalismin edustajana erittäin merkittävä.
Kulttuurihistoriallinen arvo liittyy
lähinnä vakuutusyhtiö Varman tamperelaisuuteen ja professori
J.S. Sirénin suunnittelijanrooliin Suomessa. Varmantalolla on hyvin suuri
kaupunkikuvallinen arvo Hämeenkadun itäosan yhtenäisen talorivistön
osana.
3.1.4 Maanomistus
Tontin 7 omistaa kiinteistöosakeyhtiö Varmantalo, os. c/o Varma-Sampo,
PL 4, 00098 VarmaSampo. Katualueen omistaa Tampereen kaupunki.
3.2 Suunnittelutilanne
3.2.1 Kaava-aluetta koskevat
suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
-keskustan osayleiskaava 4.1.1995: keskustatoimintojen alue C.
-asemakaava 8.10.1949: ei määrittele käyttötarkoitusta eikä
rakennusoikeutta.
-tonttijako ja -rekisteri on tehty.
-rakennuskielto 1.3.2002 asti.
-pohjakartta kaupunkimittausyksikkö v. 2001.
4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
4.1 Asemakaavan suunnittelun
tarve
Tontti 7 on ollut rakennuskiellossa 1960-luvulta lähtien siksi, että
nykyinen asemakaava ei määrittele tontin käyttötarkoitusta
eikä rakennusoikeutta.
4.2 Suunnittelun käynnistäminen
ja sitä koskevat päätökset
Suunnittelu on käynnistetty tontin omistajan kiinteistöosakeyhtiö
Varmantalon aloitteesta. Talon peruskorjaus on tullut ajankohtaiseksi,
ja samassa yhteydessä on harkittu pihasiipien korottamista, jotta keskipiha
voidaan kattaa.
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö
4.3.1 Osalliset
Osallisia ovat
hakija: Kiint. Oy Varmantalo,
naapurit: As. Oy Kyttälänhovi, As. Oy KeskiKyttälä, Oy Hämeenkatu
11, Kiint. Oy Voima ja Kiint. Oy Hämeenkatu 7, kiinteistön asukkaat
ja siinä työskentelevät,
ympäristön asukkaat ja ympäristössä työskentelevät,
rakennuskulttuurista kiinnostuneet kaupunkilaiset,
Museovirasto, Kaupungin hallintokunnat: ympäristötoimi, tekninen toimi,
kiinteistötoimi, museotoimi, sähkölaitos, vesilaitos, pelastuslaitos.
4.3.2 Vireilletulo
Rakennuskiellon kuulutus 24.2.2000.
4.3.3 Osallistumis- ja
vuorovaikutusmenettelyt
Aluerajaus sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat nähtävänä
21.6.-9.8.2001 ympäristö- ja teknisen toimen palvelupisteessä.
Asiasta keskusteltiin 19.6.2001 naapurustossa pidetyssä yleisötilaisuudessa.
Yleisötilaisuudessa
pidetyissä puheenvuoroissa pidettiin hyvänä rakennuksen säilymistä.
Pihasiipien korottamista suunnitellulla tavalla
ei vastustettu. Muita mielipiteitä ei jätetty.
Asemakaavan muutosluonnos
oli nähtävänä kuntalaisten kuulemista varten 27.9.-18.10.2001.
Se lähetettiin hakijalle ja naapureille, Museovi-
rastolle sekä kaupungin ao. hallintokunnille lausuntoa varten. Lausuntoja
tuli Museovirastolta ja kaupungin hallintokunnilta. Museovi-
raston lausunnossa puhuttiin rakennussuojelun asteesta sekä julkisten sisätilojen
arvottamisesta ja suojelusta. Naapurin Thomas Alftanin
mielipiteessä ehdotettiin kiinteistöstä sisäyhteyttä
eteläpuoliseen kiinteistöön.
4.4. Asemakaavan tavoitteet
4.4.1 Lähtökohta-aineiston
antamat tavoitteet
-yleiskaavan käyttötarkoitus C,
-Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998: erittäin merkittävä
kohde rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin ja maisemallisin perustein,
-KOY Varmantalo 28.05.2001, suunnitelman laatija arkkitehtitoimisto KSOY.
4.4.2 Osallisten tavoitteet
-"Voisiko Varmantalon uudet liiketilat kytkeä Erämiehen talon
liiketiloihin" (naapuri),
-Varmantalon suojelu tulee ulottaa myös pihasiipiin ja rakennuksen julkisluonteisiin
sisätiloihin kuten porrashuoneisiin. Asemakaavan
pohjaksi on laadittava selvitys, jonka perusteella suojeltavat julkiset sisätilat
ovat arvotettavissa ja valittavissa. Lisämääräys: Mi-
käli rakennuksessa on tehty sen kulttuurihistoriallista arvoa tärveleviä
muutoksia, ne on korjaus- ja muutostöissä pyrittävä korjaamaan
rakennuksen tyyliin soveltuvalla tavalla. Lisäksi on edellytettävä
sisäpihan peltipäällysteiden poistamista. (Museovirasto)
4.5.4 Mielipiteet ja niiden
huomioonottaminen
Naapurin mielipide liiketilojen kytkemisestä naapuritaloon ei ole asemakaavakysymys
muuten kuin rajaseinän osalta. Jos esitys toteutuu,
rajaseinävelvoitteesta on mahdollista saada poikkeus kytkemiskohdassa.
Museoviraston lausunnossa
esitetyt selvitykset on tehty. Porrashuoneet A, B ja D ovat suojelukohteita.
Lisämääräykset ovat kartassa. Pi-
haseinien peltipäällysteiden poistaminen on ensimmäisiä
peruskorjauksessa tehtäviä toimenpiteitä: sisäpihan kattaminen
lopettaa seinäpin-
tojen sääaltistuksen.
5 ASEMAKAAVAN KUVAUS
5.1 Kaavan rakenne
5.1.1 Mitoitus
Tontin 7 rakennusoikeudeksi merkitään 10220 kem2 varsinaista kerrosalaa
ja 1100 kem2 kellarikerroksen maanalaista liike- ja työtilaa.
Kiinteistön kerrosala kasvaa nykyisestä 2498 kem2.
5.2 Ympäristön
laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen
Rakennuksessa on Museoviraston hyväksymä suojelumääräys,
jota on täydennetty tyyliin sopimattomien muutosten korjaamista esittävällä
lisäyksellä. Rakennuksen sisätiloista on tehty selvitys, joka
arvottaa julkisluontoiset tilat ja niiden säilyneisyyden. Selvityksessä
on käy-
ty läpi porrashuoneet, huoneistojen ovet porrashuoneisiin, entinen elokuvateatteritila,
liiketilat, sisäänkäyntikatos ja sisäpiha.
Suojeltavien sisätilojen luettelo: porrashuoneet A, B ja D. Sisäpihan ulkoseinien peltipäällysteet tulee poistaa.
5.3 Aluevaraukset
5.3.1 Korttelialueet
Tontin 181-7 asemakaavamääräykset noudattavat hyvin pitkälle
samaa linjaa vieressä olevan SMK:n talon kanssa. Tontti osoitetaan liike-
ja
toimistorakennusten korttelialueeksi, jolle saa rakentaa myös asuntoja
12% rakennusoikeudesta. Kerrosalaksi merkitään 10220 kem2, jossa on
nykyisen kerrosalan lisäksi sisäpihan kattamisen ja pihasiipien korotuksen
aiheuttamaa lisäystä noin 2500 kem2. Sen lisäksi voidaan kel-
larikerroksessa olevaa tilaa käyttää 1100 kem2 ensimmäisen
kerroksen liiketiloihin liittyväksi liike- ja työtilaksi.
Asunnot voivat sijaita
rakennuksen kahdessa ylimmässä kerroksessa ja kattokerroksessa. Pihasiipiin
niitä ei saa pelastettavuuden vuoksi
sijoittaa. Alemmat kerrokset ovat liike- ja toimistotiloja varten.
5.3.2 Katualueet
Aleksanterinkadun katualueella ei tapahdu muutoksia. Uusi asemakaava tulee poistamaan
rekisteristä vanhan, 1949 vahvistetun asemakaavan.
5.4 Kaavan vaikutukset
5.4.1 Vaikutukset rakennettuun
ympäristöön
Asemakaavan ulospäin näkyvät vaikutukset ovat vähäiset.
Katusivut säilyvät suojeltuina ja peruskorjattuina nykyisellään.
Oy Hämeenkatu 11:n
eli entisen Centrumin tontin puolelle mahdollistuu pihasiiven korottaminen katusivujen
korkeuteen. Naapuritontilla on vastaavalla kohdal-
la VII-II-kerroksisen rakennuksen rakennusala. Eteläsivulla korotus on
porrastettu niin, että nykyinen räystäslista säilyy rajalla
ja korotus
alkaa terassoituna 3,5 m:n päästä rajasta.
Sisäpihan puolella
katutason liiketila laajenee pihankin alueelle ja pihan läpi tulee pienempi
kulkuyhteysmahdollisuus Oy Hämeenkatu 11:n puo-
lelle. Eteläsivun kapeaa rakennusrunkoa on mahdollista laajentaa pihan
puolelle. Piha voidaan kattaa lämpimäksi tilaksi.
5.4.2 Vaikutukset naapureiden
oloihin
Naapureihin vaikuttavat vain pihasiipien korotukset. Läntisen pihasiiven
korotuksen vaikutuspiirissä on liikerakennus ja opiskelija-
asuntola. Kun siipi on naapureihin nähden koillisen puoleisella itäsivulla,
varjostava vaikutus ei ole merkittävä.
Eteläpuolisen asunto-osakeyhtiön
kannalta eteläsiiven korotus vaikuttaa hyvin vähän, koska lähempänä
asuinrakennusta oleva osa säilyy ny-
kyisellään ja pihalle näkyvä korotus tapahtuu pihan äärinurkassa.
Sivu on naapuriin nähden pohjoisen puolella, joten varjostusta ei synny.
5.4.3 Liikenteelliset vaikutukset
Lisääntyvä kerrosala aiheuttaa pysäköintitarvetta.
Asemakaavassa osoitettu autopaikkavaatimus 25 paikkaa voidaan tarvittaessa hoitaa
kellaripaikoituksena. Suunnitelmissa on kuitenkin hissiyhteys, joka voi yhdistää
kiinteistön Hämeenkadun alle suunniteltuun pysäköintilai-
tokseen. Viereiselle tontille Hämeenkatu 11 on myös tulossa uudisrakentamisen
myötä pysäköinitilaa, josta osa voi olla Varmantalon käytössä.
5.4.4 Yhdyskuntataloudelliset
vaikutukset
Vanhan kiinteistön peruskorjaus on yhdyskuntatalouden kannalta perusteltua.
Lisärakentaminen antaa peruskorjaukselle taloudellisen varmuuden.
5.4.5 Kulttuuriset vaikutukset
Varmantalo on edustava esimerkki funktionalismin ajan rakentamisperinteestä
ja suunnittelijansa J.S. Sirénin ainoa työ Tampereella. Ase-
makaava painottaa rakennuksen kaupunkikuvallisten arvojen säilymistä.
5.5 Ympäristön
häiriötekijät
Hämeenkadun puoleisille julkisivuille asetetaan 35 dBA:n ääneneristävyysvaatimus,
joka koskee asuintiloja. Vaikka nykyisen melutason ja vaa-
dittavan päiväajan sisämelutason erotus on vain 30 dBA, vaatimuksessa
on varaus Hämeenkadun liikenteen kasvulle.
6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
Peruskorjaus on suunniteltu alkavaksi nykyisten vuokrasopimusten umpeuduttua v. 2003.