7760

KAUKAJÄRVI, SOLKIKADUN LÄNSIPÄÄHÄN LAAJENNUS KERROSTALOASUTUKSELLE JA SININAUHAKODIN ASUNTOLALLE, KARTTA NO 7760

Ympäristölautakunta hyväksyi 29.12.2004 nähtäville asetettavaksi asemakaavaehdotuksen no 7760. Nähtävilläoloaikana 30.12.2004 - 31.1.2005 siitä jätettiin 1 muistutus.

Jari T. Koskinen:

"Valitukseni koskee kaukajärven Solkikadun länsipään rakentamista kerrostaloille ja sininauhakodin asuntolalle.

Kirjoitin 17.4.04 Tamperelaisessa ja 10.7.04 Aamulehdessä, alueen jättämisestä rakentamatta, liikenteen lisääntymisen, alueen viihtyisyyden ja alueen jo luonnon muovaaman puistomaisuuden takia, paikka missä alueen asukkaat voivat vapaasti kulkea ilman liikennettä eläimien ja lasten kanssa. Kun kirjoitukseni oli lehdissä, joku luvatta tai luvan kanssa kävi raivaamassa ja karsimassa lehtipuiden alaoksat ja puskat. Jos asialla oli rakennuskaavoitus ym. virallinen taho, ehdotan koko alueen uudelleen istuttamista tuhottujen tilalle ja vahingon tehneille virkamiehille viraltapanoa, kun ei ole rakennuslupaakaan. Ehkä asialla oli joku, jota alue kiinnostaa urakoitsijoitten puolesta ja hoiti yön pimeydessä parturoinnin, ettei luonnonsuojelijat innostu?

Alueella on paljon luonnoneläimiä, jotka pitävät rehevää peltoaluetta kotinaan! On: rusakoita, siilejä, fasaaneita, oravia, pyitä, sorsia, kettuja, myyriä ym. satoja koivuja, kuusia, pajuja, tuomia, vadelma- ja marjapuskia, sireeneitä, puna-apilaa koko niitty täynnä ja satoja n. 1 m korkuisia mäntyjä. Alueelle on vuosien aikana tullut useita polkuja ihmisten viettäessä ympärivuotisesti vapaa-aikaansa koirien ja lasten kanssa vapaasti ilman valopylväitä, aurausta, ruohonleikkausta ym. pakollista kauttakulkua ja haittaa. Ainoa haitta on moottoritie, jonka reunaan pyydettiin meluvallia, mutta miten kävi? Meluvalli tuli, mutta moottoritien länsipuolelle, jossa on vain kaupungin puun taimia istutettuna, nehän tarvitsevat rauhaa?

Vaikka alueelle on vain vuokra-asuntoja, niidenkin asukkaat on ihmisiä, jotka haluaisivat viihtyä, eikä aina vain asua liikenteen ja rakennusprojektien naapurissa. Kukaan asukkaista ei vastusta, jos tämä alue jätetään rakentamatta ja aiotut kerrostalot rakennetaan Finninmäen koillisosaan. Finninmäessä on valmiina kunnallistekniikka kävelyteineen ja liikenne alueelle voidaan järjestää kahta kautta: Lukonmäestä ja Yrjöläntieltä. Nykyinen Yrjöläntien maakaatopaikka voidaan hyvin osoittaa pientalojen tai rivitalojen rakennusalueeksi, koska Yrjöläntien toisella puolella on vastaava maankaatoalue, jolla jo on toimintaa ja voidaan osoittaa Finninmäen alueen leikkipuistoksi ym. näin säästyy rakennusmaata Finninmäen puolelta asuinkäyttöön.

Sininauhakodin nykyinenkin liikenne jo aiheuttaa jatkuvaa melua huoltoajoineen ja vaaratilainteita Riipuksenkadun asukkaille. Tie Sininauhakotiin kulkee asuintalojen ja parkkialueen välistä, lisäksi nykyisten riviasuntojen liikenne on johdettu kulkemaan lähes kerrostalojen ikkunan alta. Jos nauhakotia laajennetaan, rakennus ym. liikenne tulee ohjata kulkemaan vanhan kartanorakennuksen ja moottoritien välistä, mistä tie ennenkin kulki Viialan suuntaan ja tiluksille. Silloin siitä ei olisi melullisesti haittaa alueen kerrostaloille. Pelkkä rakentaminen jo aiheuttaa niin paljon ja kauan meteliä alueelle, ettei vuorotyöläiset voi nukkua päivisin. Alueen asukkaat on jo 20 vuotta kärsinet moottoritien, saneerausten, liikuntahallien, Solkikadun talojen rakentamis- ja korjausprojekteista, että asumismukavuudesta ei voi enää puhua alueella. Riipuksenkadulta ja Solkikadulta on jo nyt vaikea päästä liittymään Juvankadun liikenteeseen. Liikuntahallit lisäsivät alueen liikennettä 1000 autoa / vrk. Kaupungilla ja seurakunnilla on tyhjiä kiinteistöjä, kerrostaloja joita suunnitellaan realisoitaviksi, ne voisi korvata rakentamistarpeen ja vanhanaikaista toimistotilaa on kohta kaupunki täynnä! Saneerataan vain uuteen käyttöön. Ja onhan turhaa rakennusmaata Vilusenharjusta - Vuohenojalle (Kirkkosuon ryteikkö) ja Messukylän Golfkenttä, ei sen tarvitse keskellä kylää olla parhaalla paikalla!"

Muistutuksen liitteenä oli lisäksi 10 sivua Tampereen kaavoitusta ja rakentamista yleisellä tasolla käsitteleviä mielipidekirjoituksia. Muistutuksen liiteaineisto on kokonaisuudessaan nähtävillä lautakunnan kokouksessa.

Yhdyskuntapalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen:

"Kaupunginvaltuuston hyväksymän kantakaupungin osayleiskaavan mukaisesti täydennysalue sijoittuu Solkikadun päätteen länsipuoleiselle mäelle entiselle pellolle. Rakentaminen rajautuu pienelle alueelle, jolloin Vihiojaa ympäröivä viheralue säilyy muilta osin mahdollisimman ehjänä ja yhtenäisenä kokonaisuutena. Tämä on perusteltua alueen rakennetun reitistön, asukkaiden virkistysmahdollisuuksien sekä luonnonarvojen säilymisen kannalta. Täydennysalueen länsipuolelle jää lisärakentamisen jälkeenkin entistä peltoaluetta, joka voi edelleen toimia lähiasutuksen niittymäisenä virkistysalueena ja alueelle voi jatkossakin syntyä vapaamuotoisia polkuja. Kaukajärven ja Lukonmäen välimaaston viheralue on tällä hetkellä pääosin asemakaavoittamatonta aluetta.

Lähistön asukkaiden pyynnöstä on kulkuväylien ja ojan varsilla suoritettu hoitotoimenpiteitä. Kun alue asemakaavoitetaan virkistysalueeksi, alueen hoitoluokitus ja hoitotoimenpiteet täsmentyvät. Yrjöläntien varren täyttöaluetta ei ole perusteltua osoittaa asuntorakentamiseen, sillä aluetta on tarkoitus kehittää yleiskaavan periaatteiden mukaisesti virkistysalueena. Alueelle on tarkoitus sijoittua urheilu- ja virkistyspalvelualue lähiliikuntapalvelujen ja pallokentän rakentamista varten. Solkikadun päätteen uusien asuintonttien toteuttaminen edellyttää melusuojaustoimenpiteitä valtatien 9 varrella, mikä suojaa myös nykyistä asutusta sekä Vihiojaa ympäröiviä viheralueita liikennemelulta. Näin ollen valtatien 9 itäpuoleinen melusuojaus paranee täydennysrakentamisen myötä.

Ajoyhteys Sininauhakodin asuntolaan ja sen laajennukseen tapahtunee kaavan mukaisesti Riipuksenkadulta, minkä päätteessä on tonttiliittymä ja kulkuväylä asuntolaan Sininauhakodin itäpuolitse. Lisäksi myös vanhan Vilusen kartanon päärakennuksen länsipuolelta on kulkuyhteys asuntolaan. Sininauhakodin ja sen asuntolan liikennemäärät ovat vähäisiä tulevaisuudessakin eikä voida puhua varsinaisesta meluongelmasta, vaikkakin jotkut asukkaat saattavat kokea lisääntyvän liikenteen häiriönä.

Edellä olevan perusteella asemakaavaehdotukseen ei ole tehty muutoksia. Sen sijaan on korttelin 5853-12 tontin rakennusalaan tehty pieni tarkistus, havainnekuvaa on täydennetty ja lisäksi selostukseen on lisätty rakentamistapaohje. Tarkistukset ovat vähäisiä eivätkä edellytä asemakaavaehdotuksen asettamista uudelleen nähtäville."

1.4.2005 tarkistettu selostus on seuraava:

Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 22. päivänä marraskuuta 2004 päivättyä ja 20.12.2004 sekä 1.4.2005 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 7760. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.
Lisätietoja osoitteesta:
http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?7760

TIIVISTELMÄ

1.1 Kaavaprosessin vaiheet

Asemakaava laaditaan kaavoitusohjelman perusteella. Vireilletulosta on kuulutettu 1.2.2001. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 1. - 22.2.2001, jolloin jätettiin 1 mielipide. Alustavassa luonnosvaiheessa kaava-alue käsiteltiin yhteisesti Lukonmäen täydennyskaavan nro 7675 kanssa, jotta Vihiojannotko ympäristöineen voitiin suunnitella kokonaisuutena. Kolme alustavaa yhteistä luonnosta (rakennemallia) oli nähtävillä 26.8 - 16.9.2004. Kaukajärven koululla pidettiin yleisötilaisuus 31.8.2004. Mielipiteitä jätettiin 27 kpl. Suurin osa käsitteli Lukonmäen täydennysalueen katuverkkoratkaisua. Jatkosuunnittelun pohjaksi valittu luonnos oli nähtävillä 25.11.-9.12.2004 ja siitä pyydettiin asianomaisten kaupungin hallintokuntien sekä Tiehallinnon lausunnot. Luonnoksesta jätettiin 1 mielipide. Suurin osa lausunnoissa ehdotetuista seikoista voitiin ottaa huomioon ja kaavaa on tarkistettu niiden pohjalta. Kooste osallisten eri vaiheissa esittämistä mielipiteistä sekä lausunnoista on kohdassa 4.4.2. Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet on kohdassa 4.5.4.

Ympäristölautakunta hyväksyi 29.12.2004 asemakaavaehdotuksen asetettavaksi nähtäville. Nähtävilläoloaikana 30.12.2004 - 31.1.2005 jätettiin 1 muistutus, mikä ei antanut aihetta ehdotuksen muuttamiseen. Kaavaan tehtiin 1.4.2005 vähäisiä tarkistuksia (kohta 4.5.4), mitkä eivät edellyttäneet asemakaavaehdotuksen asettamista uudelleen nähtäville.

1.2 Asemakaava

Täydennysalue sijaitsee Kaukajärven länsiosassa Solkikadun päätteessä rakennetun ympäristön reunavyöhykkeellä. Länsipuolella on valtatie 9, jonne alue näkyy meluvallin ylitse lännestä tultaessa. Eteläpuolella on Vihiojaa ympäröivän Lystihuoneenpuiston viheraluekokonaisuus, joka alueen lähiympäristössä on niittymäistä avointa tilaa. Itäpuolella on Solkikadun kerrostaloasutusta. Pohjoispuolella on entisen Vilusen kartanon puistomainen aluekokonaisuus, jossa toimii nykyisin Sininauha ry.

Kantakaupungin yleiskaavan mukaisesti alueelle kaavoitetaan kerrostaloasutukselle laajennus, mikä sijoittuu Solkikadun jatkeen varteen mäen alarinteeseen muodostaen rakennetulle ympäristölle uuden reunavyöhykkeen. Lisäksi Sininauhakodin asuntolalle osoitetaan mäen päälle laajennus, mikä tukeutuu Riipuksenkatuun nykyisen asuntolan tapaan. Muilta osin Vihiojan varsi varataan lähivirkistysalueeksi ja valtatien varsi osoitetaan suojaviheralueeksi. Solkikadun varren nykyisten kerrostalotonttien pohjoispuolinen huoltorakennusten tontti korttelin 5854 keskiosassa muutetaan leikkipuistoksi, kun se käytännössä jo toimii yleisenä leikkipuistona.

Uudet asuinkerrostalot ja autosuojat sijoittuvat Solkikadun jatkeen varteen rinteen alaosaan ryppääksi, joka myötäilee rinteen kaarevaa muotoa rajaten suojaisan pihapiirin. Uudet talot ovat Solkikadun nykyisiä kerrostaloja matalampia yhden porrashuoneen pistetaloja. Autopaikat sijoittuvat korttelin reunoille, jolloin piha-alue rauhoittuu jalankulkuympäristöksi. Asuinkerrostalotonttien rakennusoikeus on yhteensä 8000 m2, josta asuintiloille on 7200 m2 ja taloustilalle 800 m2. Asuinrakennuksien kerrosluku on IV - V. Sininauhakodin asuntolalle osoitetaan lisärakennusoikeutta 1500 m2, jolloin asuntolan tontin rakennusoikeudeksi muodostuu 2100 m2. Asuntolan laajennuksessa suurin sallittu kerrosluku on I ja pääasiallisena julkisivumateriaalinen tulee käyttää vaaleaksi peittomaalattua puuta tai vaaleaksi värjättyä rappausta nykyiseen tapaan. Vuokratalosäätiön aloitteesta osoitetaan asuinkerrostalotontille 5854-5 lisärakennusoikeutta 300 m2 talous- ja varastotilalle piharakennuksia varten.

Täydennysrakentaminen lisää liikennettä Solkikadulla. Liikenteen lisäys on hallittavissa, sillä Solkikadun molemmin puolin on jalkakäytävät ja kadun suorakulmaiset mutkat toimivat luontaisina ajohidasteina.

1.3 Asemakaavan toteuttaminen

Alueen toteuttamisen ajankohdasta ei ole päätöksiä. Katujen, vesihuollon sekä puistoalueiden suunnittelu alkaa kaavan tultua lainvoimaiseksi. Uusien asuinkerrostalojen ja Sininauhakodin asuntolan toteuttaminen edellyttää melusuojaustoimenpiteitä valtatien 9 varrella, mikä suojaa myös nykyistä asutusta sekä viheralueita liikennemelulta. Tonttien toteutusta ohjaavat havainnekuva sekä rakentamistapaohjeet.

2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

2.1 Tunnistetiedot

Asemakaava:
Tampereen kaupungin Kaukajärven kaupunginosan
korttelit nro 5853 osa ja 6183
sekä katu-, virkistys-, liikenne- ja erityisaluetta
kaupunginosan rajaa

Asemakaava muutos:
Tampereen kaupungin Kaukajärven kaupunginosan
kortteli nro 5853 tontti nro 11 ja 5854 tontit nro 4, 5 ja 6
virkistysaluetta

Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu:
Tampereen kaupungin Kaukajärven kaupunginosan
korttelit nro 5853 osa sekä 6182 ja 6183
sekä katu-, virkistys-, liikenne- ja erityisaluetta
kaupunginosan rajaa

Tonttijako: Tonttijako laaditaan erillisenä ja sitovana.

Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, yhdyskuntapalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen.

Vireilletulo 1.2.2001.

2.2 Kaava alueen sijainti

Kaava-alue sijaitsee Kaukajärven länsiosassa Solkikatuun ja Riipuksenkatuun tukeutuvan asutuksen ja Vihiojan välissä.

2.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista

- osallistumis ja arviointisuunnitelma
- alustavat luonnokset 1 - 3 ja niiden selostus
- valmisteluvaiheen mielipiteet
- lausunnot
- meluselvitys 15.12.2004, Ramboll Finland Oy
- havainnekuva
- asemakaavakartta
- seurantalomake

3 LÄHTÖKOHDAT

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

3.1.1 Alueen yleiskuvaus
Suunnittelualue sijaitsee Kaukajärven länsiosassa Solkikatuun tukeutuvan asutuksen ja Vihiojan välissä. Yleiskaavan mukainen täydennysrakennusalue sijoittuu Solkikadun päätteeseen kumpareelle kaupunkikuvallisesti näkyvälle paikalle rakennetun ympäristön reunavyöhykkeelle. Täydennysalueen länsipuolella on valtatie 9, jonne alue näkyy hyvin tien varren meluvallin ylitse lännestä tultaessa. Eteläpuolella on Vihiojaa ympäröivän Lystihuoneenpuiston viheraluekokonaisuus, joka alueen lähiympäristössä on niittymäistä avointa tilaa. Itäpuolella on Solkikadun kerrostaloasutusta. Pohjoispuolella on entisen Vilusen kartanon puistomainen aluekokonaisuus, jossa toimii tällä hetkellä Sininauha ry.

3.1.2 Luonnonympäristö
Suunnittelualue on pääosin avointa niittymäistä entistä peltoa. Valtaojaksi luokitellun Vihiojan varren kasvillisuus on paikoitellen rehevää vaikkakin ojaa on ruopattu ja alkuperäistä linjausta muutettu. Maasto on topografialtaan vaihtelevaa. Alhaisimmat korkeusasemat sijaitsevat Vihiojan notkon pohjalla ojan uoman varsilla (+ 87 mpy) ja korkeimmat kohdat Sininauhakodin asuntolan tontilla (+ 103 mpy).

3.1.3 Rakennettu ympäristö
Kaava-alueen lähiympäristön kerrostaloasutus on muotoutunut 1970-luvulla laadituilla asemakaavoilla. Aikakaudelle ihanteiden tapaan koordinaatisto on pääosin hyvin suorakulmainen ja rakennukset sijaitsevat solumaisina ryhminä siten, että asunnoista avautuu avarat näkymät ympäristöön. Solkikadun varrella on 6 kerroksisia osittain maanpäällisellä kellarikerroksella varustettuja asuinkerrostaloja, joiden julkisivut koostuvat harmaan, kellertävän ja valkoisen sävyisistä betonielementeistä.

Täydennysalueen pohjoispuolella mäen päällä on entisen Vilusen kartanon puistomainen aluekokonaisuus, jossa toimii tällä hetkellä Sininauha ry. Alueen eteläreunalla on 1-kerroksisia asuntolarakennuksia, joiden julkisivut ovat kellertävää rappausta ja valkoiseksi peittomaalatua laudoitusta. Sisäosissa on Vilusen kartanon 1870-luvulla rakennettu kellertäväksi peittomaalattu lautaverhoiltu päärakennus, joka on asemakaavassa määritelty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeäksi rakennukseksi, jota ei saa purkaa. Sen vieressä on 1990-luvulla rakennettu kellertävällä tiilellä ja valkoisella rappauksella pinnoitettu uudisrakennus. Sininauhakodin alueella katemateriaali on punainen konesaumattu pelti.

Valtatie 9 aiheuttaa melua suunnittelualueelle. Valtatien reunaan on rakennettu meluvalli, mutta valli ei ole yhtenäinen eikä kaikin osin riittävän korkea. Vihiojan ylittävän sillan kohdalla on pätkä meluseinää. Kaavasuunnittelun tueksi on teetetty meluselvitys Ramboll Oy:ssä. Tie- ja katuverkon liikennemäärinä on käytetty Tampereen liikennemallin ennusteita (TTKK 02-06-24), joissa mm. valtatien 9 liikennemääräksi on ennustettu noin 38 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Peruspalvelut ovat hyvin saavutettavissa. Lähikauppa sijaitsee noin 800 metrin etäisyydellä ja päiväkoti sekä peruskoulun ala- ja yläaste noin 500 metrin etäisyydellä.

3.1.4 Maanomistus

Kaava-alue on Tampereen kaupungin omistuksessa .

3.2 Suunnittelutilanne

Ympäristöministeriön 12.12.2000 vahvistamassa kantakaupungin osayleiskaavassa Solkikadun länsipäähän on osoitettu täydennyskaavoitettavaksi kerrostalovaltaista asutusta, jonka asemakaavan laadinnan yhteydessä on tarvittaessa laadittava meluselvitys. Muilta osin suunnittelualue on merkitty maiseman- ja luonnonhoitoalueeksi varatuksi lähivirkistysalueeksi.

Suunnittelualue on pääosin asemakaavoittamatonta lukuun ottamatta Sininauhakodin asuntolan tonttia, virkistysalueita sekä mukana olevia Solkikadun varren kerrostalotontteja ja huoltorakennusten tonttia.

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset

Asemakaava laaditaan kaavoitusohjelman perusteella.

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö

4.3.1 Osalliset
Kaavatyön osallisia ovat naapurit, Kaukajärviosuuskunta, Kaukajärviseura, Tiehallinto sekä kaupungin eri hallintokunnat mm. kiinteistötoimi, museotoimi, ympäristövalvonta, pelastuslaitos ja kaikki tekniset toimialat.

4.3.2 Vireilletulo
Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa sekä kuulutuksessa 1.2.2001.

4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt

Suunnittelutyön käynnistämiseksi laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 1. - 22.2.2001, jolloin jätettiin 1 mielipide.

Alustavassa luonnosvaiheessa kaava-alue käsiteltiin yhteisesti Lukonmäkeen Finninmäen koillispuolelle sijoittuvan täydennyskaavan nro 7675 kanssa, jotta Vihiojannotko ympäristöineen voitiin suunnitella kokonaisuutena. Kolme alustavaa yhteistä luonnosta (rakennemallia) oli nähtävillä 26.8 - 16.9.2004. Kaukajärven koululla pidettiin 31.8.2004 yleisötilaisuus, jossa kävi noin 50 henkeä. Hervannan Sanomissa oli kaavoitusta käsittelevä juttu 28.8.2004 ja 4.9.2004. Yhteisistä luonnoksista jätettiin 27 mielipidettä, joista suurin osa käsitteli Lukonmäen täydennysalueen katuverkkoratkaisua.

Jatkosuunnittelun pohjaksi valittu luonnos asetettiin nähtäville 25.11. - 9.12.2004 ja siitä pyydettiin kaupungin asianomaisten hallintokuntien sekä Tiehallinnon lausunnot. Hervannan Sanomissa oli kaavoitusta käsittelevä juttu 27.11.2004. Luonnoksesta jätettiin 1 mielipide.

Tiivistelmä osallisten suunnittelun eri vaiheissa esittämistä mielipiteistä sekä luonnoksesta saaduista lausunnoista on kohdassa 4.4.2.

Ympäristölautakunta hyväksyi 29.12.2004 asemakaavaehdotuksen asetettavaksi nähtäville. Nähtävilläoloaikana 30.12.2004 - 31.1.2005 siitä jätettiin 1 muistutus. Muistutus ei antanut aihetta ehdotuksen muuttamiseen.

Kaavaan tehtiin 1.4.2005 vähäisiä tarkistuksia. Korttelin 5853-12 tontin rakennusalaan tehtiin pieni tarkistus, havainnekuvaa täydennettiin ja lisäksi selostukseen lisättiin rakentamistapaohje. Tarkistukset olivat vähäisiä eivätkä edellyttäneet asemakaavaehdotuksen asettamista uudelleen nähtäville.

4.4 Asemakaavan tavoitteet

4.4.1 Lähtökohta aineiston antamat tavoitteet

4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolon aikana jätetyssä mielipiteessä Tampereen Sininauhakoti esitti, että kaavoitettavan alueen pohjoisosaan varattaisiin riittävän iso maa-alue Tampereen Sininauhan tukiasuntojen mahdolliselle laajennushankkeelle, johon tarvittaisiin tilaa 25-35 rivitaloasunnolle ja päiväkeskukselle, rakennusoikeutta yhteensä noin 2000 m2.

Alustavan luonnosaineiston (rakennemallien) nähtävillä olon aikana jätettiin seuraavia mielipiteitä:
- Solkikadun asukkaiden mielestä Lukonmäen täydennysalueen liikenne ei saa kulkea Solkikadun kautta
- Kaukajärviseura esitti, että Vihiojaa ympäröivä viheralue säilytettäisiin laajana kokonaisuutena ja että uusien kerrostalojen, Sininauhakodin ja nykyisten kerrostalojen väliin jätettäisiin viheraluetta. Lisäksi esitettiin, että Lukonmäen täydennysalueen liikenne ei saa kulkea Solkikadun kautta. Uusien kerrostalojen toivottiin olevan 2-kerroksisia, mikä keventäisi Solkikadun raskaan oloista ilmettä.

Puistoyksikkö esitti, että Solkikadun varren nykyisten kerrostalotonttien pohjoispuolinen huoltorakennusten tontti korttelin 5854 keskiosassa muutetaan leikkipuistoksi, kun se käytännössä jo toimii yleisenä leikkipuistona.

Luonnoksen nähtävillä olon aikana saatiin seuraavaa palautetta:
- Kaukajärviseura esitti, että asemakaavassa esitetty pistetalotyyppinen kerrostalorakentaminen sopii alueelle ja rakennusten kaareva sijoittelu säilyttää alueen kevyen ilmeen.
- Vuokratalosäätiö jätti hakemuksen rakennusoikeuden lisäämisestä tontille 5854-5, jotta tontille voitaisiin rakentaa talous- ja varastotilaa piharakennuksin.

Luonnoksesta pyydetyissä lausunnoissa esitettiin seuraavia seikkoja:
- Vihersuunnittelu ehdotti, että Riipusrinteen leikkipuisto nimettäisiin Riipuksenpuistoksi.
- Sähköverkkotoiminnan yleissuunnittelun lausunnossa todettiin, että alueen sähkönjakelua varten tarvitaan Solkikadun jatkeen eteläreunaan muuntamolle alue. Lisäksi huomautettiin, että alueella tapahtuvat sähköjohtosiirrot tulee korvata sähkölaitokselle.
- Ympäristövalvonnan lausunnossa todettiin, että kaavaan on lisättävä määräys meluselvityksen mukaisen meluvallin rakentamisesta ja että melusuojaus on toteutettava ennen uudisrakentamista. Lisäksi esitettiin Vihiojan varteen merkittäväksi molemmin puolin noin 10 metrin suojavyöhyke, jolla ei saa suorittaa sen luonnontilaa muuttavia toimenpiteitä.
- Pelastuslaitos kysyi, miten pelastustiejärjestelyt hoituvat.
- Tiehallinto esitti, että melusuojauksen täydentäminen ei täysin alenna alueen melutasoja ohjearvojen alapuolelle, mikä on otettava huomioon pihaalueiden toimintojen sijoittelussa. Melusuojausten täydentäminen ja uuden rakentaminen kuuluvat asemakaavan toteuttajalle.

Pirkanmaan maakuntamuseo antoi 31.12.2004 päivätyn oheisen lausunnon:

"Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty kannanottoa koskien Tampereen kaukajärven kortteleita 5853 ja 5854 koskevaa asema-kaava ja asemakaavan muutosta. Museo on tutustunut hankkeeseen ja toteaa seuraavaa. Vilusen kartanon alueella ja sen eteläpuolella, Vihiojaan laskevalla peltoalueella on tehty ohikulkutien rakennushankkeen yhteydessä vuonna 1988 arkeologinen koetutkimus, jonka perusteella nyt kaavoitettavalla alueella ei sijaitse muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Maakuntamuseolla ei siten ole muinaisjäännöksistä johtuvaa huomautettavaa hankkeesta.

Kaavan mukainen uudisrakentaminen tulee sijoittumaan maisemallisesti hyvin keskeiselle paikalle. Rakentaminen tulee sovittaa Toisaalta Vilusen kantatalon ja pihan vanhan puuston muodostamaan maisemaan ja toisaalta Kaukajärven lähiöarkkitehtuuriin. Kaavaselostukseen tulisikin liittää tiedot olemassa olevasta ympäristöstä ja lisäksi selvitys siitä, miten uudisrakentaminen soveltuu avoimeen maisemaan. Uusien asuinkortteleiden muodostumista laadukkaiksi kokonaisuuksiksi tulisi tukea riittävin kaavamääräyksin.

Vihioja muodostaa maisemallisesti ja maisemahistoriallisesti arvokkaan elementin, joka yhdistää asutushistoriallisesti mielenkiintoisen kohdenauhan aina Vanha-Juvan tilakeskuksen ja sen rintapeltojen muodostamasta maisemasta Vilusen, Viialan, Turtosen, Huringin ja Muotialan kautta Pyhäjärvelle. Tämän viheralueen säilymistä kulttuurihistoriallisena miljöönä ja kokonaisuutena tulee tukea kaikissa maankäyttöratkaisuissa säilyttämällä vanhaa pelto- ja niittymaisemaa avoimena ja rakentamattomana. Kaukajärven kohdalla kyseisessä asemakaavassa tulee määritellä kuinka aluetta hoidetaan osana edellä mainittua kokonaisuutta huomioiden myös vastapäätä olevan Finninmäen asemakaava-alueen viheraluevaatimukset.

Lisäksi museo huomauttaa, että Kaukajärven alueen vanhimmat osat ja toisaalta 1960-luvun kerrostalorakentaminen muodostavat asutus- ja rakennushistoriallisesti mielenkiintoisen ja arvokkaan kokonaisuuden, jossa kaavoituksen ja rakennustoiminnan tulisi perustua riittävään tietoon, mitä arvokkaita ja säilyttämisen arvoisia piirteitä alueella on. Alueen rakennetun kulttuuriympäristön inventointi tulisi aloittaa mahdollisimman pian."

4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset

Alustavassa luonnosvaiheessa alue käsiteltiin yhteisesti Lukonmäen puolelle sijoittuvan täydennyskaavan nro 7675 kanssa, jotta Vihiojannotko ympäristöineen voitiin suunnitella kokonaisuutena. Luonnokset (rakennemallit) erosivat toisistaan katuverkon osalta, asuinkortteleiden rajauksien ja laajuuden suhteen, talotyyppien, kerroslukujen ja kerrosalamäärien suhteen. Uutta kerrosalaa oli kerrostaloissa 10000 - 12000m2, mikä vastaa noin 220 - 270 asukasta. Sininauhakodin asuntolalle oli kaikissa luonnoksissa esitetty sama 2000 m2:n laajennus.

Luonnos 1
- Lukonmäen koillisosan täydennysalueen katuyhteys Yrttikadun kautta, täydennysalueelle omakotitontteja (AO), reunavyöhykkeen asuintontteja laajennetaan, uudet tontit kiinni vanhoihin
- Solkikadulle lyhyt jatke, jonka varrelle 3 kerrostaloa (AK), joissa 7 kerrosta
- Vihiojan varren viheralue säilyy laajana yhtenäisenä kokonaisuutena
- Lukonmäen täydennysalue lisää liikennettä Finninmäenkadulla ja Yrttikadulla sekä Pyykkiojanpuiston viereisellä osuudella, Solkikadun liikenne lisääntyy
- katuverkko taloudellinen

Luonnos 2
- katuyhteys Lukonmäen koillisosan täydennysalueelle Yrjöläntien kautta, täydennysalueelle omakotitontteja (AO) sekä yhtiömuotoisia pientaloja (AP), reunavyöhykkeen asuintontteja laajennetaan, uudet tontit kiinni vanhoihin
- Solkikadulle jatke, jonka varrelle 4 kerrostaloa (AK), joissa 4 - 7 kerrosta
- Vihiojan varren viheralue säilyy melko laajana yhtenäisenä kokonaisuutena, Yrjöläntieltä tuleva katu katkaisee yhteyden mäen päälle (muinaismuistoalueelle) ja puiston kulkureitti jää osittain kadun alle
- Lukonmäen täydennysalue ei aiheuta vaikutuksia Lukonmäen sisäiseen katuverkkoon, Solkikadun liikenne lisääntyy
- katuverkko epätaloudellinen, Yrjöläntiehen liittyvässä kadussa pitkä osuus, jossa rakentamista vain yhdellä puolella jyrkässä itärinteessä

Luonnos 3
- katuyhteys Lukonmäen koillisosan täydennysalueelle Solkikadun kautta, täydennysalueelle yhtiömuotoisia pientaloja (AP), uuden ja vanhan asutuksen väliin puistokaistale
- Solkikadulle jatke ja sivukatu, joiden varsille 6 kerrostaloa (AK), joissa 2 - 7 kerrosta
- Vihiojan varren viheralue ei säily yhtenäisenä kokonaisuutena, sillä uusi katu ja ajoneuvosilta ojan yli katkaisee viheralueen
- molemmat täydennysalueet lisäävät liikennettä Solkikadulla, josta muodostuu ylipitkä asuntokatu, mikä houkuttelee suuriin ajonopeuksiin
- katuverkko melko taloudellinen, silta Vihiojan yli lisää kustannuksia

Alustavien luonnoksien (rakennemallien) tarkoituksena oli Solkikadun länsipään täydennysalueen osalta herättää keskustelua mm. seuraavista seikoista:
- Asuinkortteleiden rajaus ja laajuus maisema ja melu huomioon ottaen. Kuinka lähelle valtatietä asuinrakentamista? Jätetäänkö uuden ja vanhan asutuksen väliin puistoa vai sijoittuvatko uudet tontit vanhoihin kiinni?
- Talotyypistö: vähän korkeita taloja vai paljon matalia taloja? Alustavissa luonnoksissa kerrostalot olivat II-VII kerroksisia.

4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet

Asemakaavaratkaisu nojautuu yleiskaavan esittämiin periaatteisiin. Kerrostaloasutuksen täydennysalue liittyy kiinteästi nykyiseen asutukseen rajautuen pienelle alueelle nykyisen asutuksen länsipuolelle, jolloin Vihiojaa ympäröivä virkistysalue säilyy mahdollisimman ehjänä ja yhtenäisenä kokonaisuutena.

Kaavan valmistelussa on hyvin suureksi osaksi pystytty ottamaan huomioon osallisten suunnittelun eri vaiheissa esittämiä tavoitteita (kohta 4.4.2). Suurin osa lausunnoissa ehdotetuista seikoista (kohta 4.4.2) voitiin ottaa huomioon, kun asemakaavaa tarkistettiin 20.12.2004 ja 1.4.2005.

ASEMAKAAVAN KUVAUS

5.1 Kaavan rakenne

Solkikadun jatkeen varteen rinteen alaosaan kaavoitetaan asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK), joka voidaan jakaa kahdeksi tontiksi. Sininauhakodin asuntolan tontille mäen päälle osoitetaan laajennus, jolle kulku tapahtuu Riipuksenkadun kautta. Muilta osin Vihiojan varsi kaavoitetaan lähivirkistysalueeksi. Valtatien 9 varteen kaavoitetaan suojaviheraluetta.

Täydennysrakentaminen muodostaa rakennetulle ympäristölle uuden reunavyöhykkeen. Asuinrakennukset ja autosuojat sijoittuvat Solkikadun jatkeen varteen ryppääksi, joka myötäilee rinteen kaarevaa muotoa rajaten suojaisan pihapiirin. Uudet asuinkerrostalot ovat Solkikadun nykyisiä kerrostaloja matalampia yhden porrashuoneen pistetaloja. Kukin pistetalo muodostuu pohjoispuolisesta 5-kerroksisesta rakennusmassasta ja eteläpuolisesta 4-kerroksisesta rakennusmassasta. Näin taloista tulee hahmoltaan elävämpiä sekä mittakaavaltaan ja suhteiltaan tasapainoisempia.

5.1.1 Mitoitus
Asuinkerrostalotonttien kerrosala on yhteensä 8000 m2, josta asuintiloille on 7200 m2 ja taloustilalle 800 m2, mikä tarkoittaa noin 160 asukasta (1 asukas / 45 m2 asuntokerrosalaa)

Sininauhakodin asuntolalle osoitetaan lisärakennusoikeutta 1500 m2 ja asuntolan tontin kokonaisrakennusoikeudeksi muodostuu 2100 m2.

Kaava-alueen kokonaispinta-ala on16,3 ha, josta uutta asuinkerrostalojen korttelialuetta on 2,3 ha, yleisten rakennusten korttelialuetta 1,5 ha, virkistysaluetta 6,7 ha, katualuetta 0,3 ha, liikennealuetta 3,5 ha ja suojaviheraluetta 1,0 ha.

5.1.2 Palvelut
Peruspalvelut ovat hyvin saavutettavissa. Lähikauppa sijaitsee noin 800 metrin etäisyydellä ja päiväkoti sekä peruskoulun ala- ja yläaste noin 500 metrin etäisyydellä.

5.3 Aluevaraukset

5.3.1 Korttelialueet

Tontit 5853-13 ja 14 on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Kunkin asuinkerrostalon kerrosluku on etelänpuoleisella rakennusalalla IV ja pohjoisenpuoleisella rakennusalalla V. Auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen kerrosluku on I. Autopaikkoja on rakennettava yksi asuintilan 80 kerrosalaneliömetriä kohti. Määräyksen ut-2 mukaisesti rakennusalan ulkopuolelle saadaan rakentaa asuntokohtaiseen ulko-oleskelupihaan liittyviä tai yhteiskäyttöön tarkoitettuja talousrakennuksia kerrosalan puitteissa.

Molemmilla tonteilla on rakennusoikeutta 4000 m2 (3600 m2 + 400 m2 autosuoja- ja varastotilaa). Tontin 5853-13 koko on 6641 m2 ja tonttitehokkuus e=0,60. Tontin 5853-14 koko on 6378 m2 ja tonttitehokkuus e=0,63. Tontilla 5853-14 parvekkeet tulee varustaa lasiseinin. Tonteilla on määräys (mevs-10), jonka mukaan alueelle ei saa rakentaa asuntoja tai työtiloja ellei läheiseen liikennealueeseen liittyvästä melusuojauksesta ole huolehdittu asemakaavan osoittamalla tavalla.

Sininauhakodin asuntolan tontti on sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (YS-5), jolle saa rakentaa myös henkilökunnan ja toimintaan liittyviä asuntoja. Rakennusoikeutta on 2100 m2, mistä 1500 m2 on lisäystä. Suurin sallittu kerrosluku on I. Autopaikkoja on rakennettava yksi 200 kerrosalaneliömetriä kohti. Rakennuksien pääasiallisena julkisivumateriaalinen tulee käyttää vaaleaksi peittomaalattua puuta tai vaaleaksi värjättyä rappausta. Rakennuksien vesikaton kateaineena on käytettävä sileää ohutlevyä, jonka väri sopeutuu rakennettuun ympäristöön. Tontilla on määräys (mevs-10), jonka mukaan alueelle ei saa rakentaa asuntoja tai työtiloja ellei läheiseen liikennealueeseen liittyvästä melusuojauksesta ole huolehdittu asemakaavan osoittamalla tavalla.

Tontin länsireunalla valtatien varrella on alueen osa (mevs-4), jolle on sijoitettava melusuoja. Se voidaan rakentaa istutettavana meluvallina, meluseinänä tai näiden yhdistelmänä. M-kirjaimen jäljessä oleva luku ilmoittaa meluesteen tehollisen yläpinnan likimääräisen korkeusaseman. Lisäksi kaava määrää, että rakennukset on sijoitettava siten, että ne suojaavat ulko-oleskelualueita liikenteen aiheuttamilta häiriöiltä (me-1). Rakennuslupaa käsiteltäessä on otettava huomioon tontin sijainti pohjaveden muodostumisalueella (pv-2).

Vuokratalosäätiön aloitteesta osoitetaan asuinkerrostalotontille 5854-5 lisärakennusoikeutta 300 m2 talous- ja varastotilalle piharakennuksia varten. Myös kortteli- ja tonttinumero muuttuvat, mutta muilta osin tontin kaavamääräykset pysyvät ennallaan.

Solkikadun jatkeen eteläpuolelle on sijoitettu sähkölaitoksen esityksestä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue (ET-2), jolle saa rakentaa kerrosalaltaan enintään 20 m2:n muuntamorakennuksen.

5.3.2 Muut alueet

Täydennysalueen eteläpuolelle Vihiojan varsille kaavoitetaan lähivirkistysaluetta (VL).

Solkikadun varren kerrostalotonttien pohjoispuolinen huoltorakennusten tontti muutetaan leikkipuistoksi (VK-1), kun se käytännössä jo toimii yleisenä leikkipuistona.

Valtatien 9 varteen muodostetaan suojaviheraluetta (EV). Alueelle on sijoitettava melusuoja. Se voidaan rakentaa istutettavana meluvallina, meluseinänä tai näiden yhdistelmänä. Luvulla on osoitettu meluesteen tehollisen yläpinnan likimääräinen korkeusasema.

Valtatielle 9 kaavoitetaan liikennealuetta.

5.4 Kaavan vaikutukset

5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön

Uudisrakentamisen myötä rakennetun ympäristön reunavyöhyke siirtyy länteen päin. Täydennysalue myötäilee reunavyöhykkeen olemassa olevaan asutuksen rakennetta.

Vihiojan varren viheralue säilyy laajana yhtenäisenä kokonaisuutena. Olemassa oleva reitistö virkistysalueella säilyy.

Uusien asuintonttien toteuttaminen edellyttää melusuojaustoimenpiteitä valtatien 9 varrella, mikä suojaa myös nykyistä asutusta sekä Vihiojaa ympäröiviä viheralueita liikennemelulta.

Yhdyskuntataloudellisesti alueen käyttöönotto asumiseen on suhteellisen edullista, sillä alue voidaan toteuttaa suhteellisen pienellä kunnallisteknisellä rakentamisella suhteessa asuinrakentamisen määrään, joskin melusuojaustoimenpiteet lisäävät toteuttamiskustannuksia.

5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön

Kaava-alueella ei ole juurikaan alkuperäistä luonnonympäristöä vaan rakentamattomat alueet ovat pääosin entisiä peltoalueita. Solkikadun päätteen länsipuolinen entinen peltoalue muuntuu rakennetuksi asuinympäristöksi. Muilta osin rakentamattomat alueet säilyvät viheralueena.

5.5 Ympäristön häiriötekijät

Kaavasuunnittelun tueksi on teetetty meluselvitys Ramboll Oy:ssä. Tie- ja katuverkon liikennemäärinä on käytetty Tampereen liikennemallin ennusteita (TTKK 02-06-24), joissa mm. valtatien 9 liikennemääräksi on ennustettu noin 38 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Meluntorjunnan ohjearvoina on käytetty valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/92) mukaisia ohjearvoja.

Tehtyjen laskentojen mukaan melun ohjearvot ylittyvät niin Solkikadun pään uusien kerrostalojen kuin Sininauhakodin laajennuksenkin osalta.

Selvityksen perusteella uusien asuintonttien toteuttaminen edellyttää melusuojaustoimenpiteitä valtatien 9 varrella.
Melusuojaus edellyttää nykyisen meluvallin jatkamista pohjoiseen Kangasalantien suuntaan. Este voidaan toteuttaa myös meluseinänä tai vallin ja seinän yhdistelmänä. Selvityksessä esitettiin uuden esteen minimikorkeudet.

Meluselvityksen perusteella kahdessa valtatietä lähinnä olevissa kerrostaloissa parvekkeet on syytä lasittaa. Seinärakenteille ei tarvitse asettaa ääneneristysmääräystä.

Mikäli suunnitteluperusteet oleellisesti muuttuvat jatkossa tai esim. tonttien korkeustasoja muutetaan, on selvitys harkinnan mukaan päivitettävä.

5.7 Nimistö

Kadunnimitoimikunta käsitteli alueen nimistöä 25.11.2004. Alueella on käyttämätön paikannimi Iso-Oja. Kadunnimitoimikunta päätti nimetä suojaviheralueen Isonojankaistaksi. Leikkipuisto nimetään Riipuksenpuistoksi ja täydennysalueen eteläpuolinen laajempi puistoaluekokonaisuus Lystihuoneenpuistoksi jo käytössä olevan nimien mukaisesti.

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat

6.1.1 Yleistä rakentamistapaohjeista 7760-1 ja 7760-2

Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on asemakaavamääräysten ja havainnekuvan lisäksi ohjata rakentamista siten, että täydennysalueesta muodostuu asukkailleen viihtyisä asuinpaikka, joka on kaupunkikuvallisesti laadukas ja ympäristöönsä sopiva kokonaisuus. Rakentamistapaohjeet ovat lähtökohtana rakennuslupaa edeltävässä lupatarkastuksessa ja ne sitovat tonttien toteuttajaa.

Suunnittelu: Täydennysalue sijaitsee kaupunkikuvallisesti ja maisemallisesti näkyvällä paikalla rinnemaastossa. Tämä asettaa haasteita ja odotuksia uudisrakentamisen arkkitehtuurille ja ympäristöön sovitukselle, mikä tekee suunnittelutyöstä vaativan kokonaisuuden. Tästä syystä pätevän arkkitehtisuunnittelijan ohella tulee suunnittelutyössä käyttää myös ammattitaitoista piha- ja vihersuunnittelijaa.

Ympäristölähtökohdat: Täydennysalue sijaitsee Kaukajärvellä Solkikadun päätteessä rakennetun ympäristön reunavyöhykkeellä. Alueen länsipuolella on valtatie 9, jonne täydennysalue näkyy meluvallin ylitse lännestä tultaessa. Eteläpuolella on Vihiojaa ympäröivän Lystihuoneenpuiston viheraluekokonaisuus, joka lähiympäristössä on niittymäistä avointa tilaa. Itäpuolella on Solkikadun kerrostaloasutusta, joka on rakentunut 1970-luvun asemakaavoilla. Solkikadun varrella on 6 kerroksisia osittain maanpäällisellä kellarikerroksella varustettuja asuinkerrostaloja, joiden julkisivut koostuvat harmaan, kellertävän ja valkoisen sävyisistä betonielementeistä. Pohjoispuolella on entisen Vilusen kartanon puistomainen aluekokonaisuus, jossa toimii nykyisin Sininauha ry. Alueen eteläreunalla on 1-kerroksisia asuntolarakennuksia, joiden julkisivut ovat kellertävää rappausta ja valkoiseksi peittomaalatua laudoitusta. Sisäosissa on Vilusen kartanon 1870-luvulla rakennettu kellertäväksi peittomaalattu lautaverhoiltu päärakennus ja sen vieressä 1990-luvulla rakennettu kellertävällä tiilellä ja valkoisella rappauksella pinnoitettu uudisrakennus. Sininauhakodin alueella katemateriaali on punainen konesaumattu pelti.

6.1.1 Rakentamistapaohje 7760-1, tontit 5853-13 ja 5853-14

Asemakaavan tietoja

Käyttötarkoitus: Tontit ovat asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK).

Rakennusoikeus: Kummallakin tontilla on rakennusoikeutta 4000 m2, josta 3600 m2 on asuntokerrosalaa ja 400 m2 autosuoja- ja taloustilaa.

Rakennusalat: Kummallakin tontilla on rakennusalat kahdelle asuinkerrostalolle. Pysäköintialueilla on rakennusala autosuoja- ja talousrakennukselle. Määräyksen ut-2 mukaisesti rakennusalan ulkopuolelle saa rakentaa asuntokohtaiseen ulko-oleskelupihaan liittyviä tai yhteiskäyttöön tarkoitettuja talousrakennuksia kerrosalan puitteissa.

Kerrosluku: Kukin kerrostalo muodostuu kahdesta erikorkuisesta rakennusmassasta. Kerrosluku on alarinteessä etelänpuoleisella rakennusalalla IV ja ylärinteessä pohjoisenpuoleisella rakennusalalla V. Autosuoja- ja talousrakennuksen kerrosluku on I.

Pysäköinti: Autopaikkoja on rakennettava yksi asuintilan 80 kerrosalaneliömetriä kohti. Asemakaavassa on esitetty pysäköintialueiden sijainti ja niiden jäsentäminen puuriveillä. Pysäköintialueille on osoitettu rakennusala autosuoja- ja talousrakennukselle

Melusuojaus: Tonteilla on määräys, jonka mukaan alueelle ei saa rakentaa asuntoja tai työtiloja ellei läheiseen liikennealueeseen liittyvästä melusuojauksesta ole huolehdittu asemakaavan osoittamalla tavalla. Piha-alueiden melusuojauksen hoitavat valtatien varren meluesteet. Tontilla 5853-14 parvekkeet tulee varustaa lasiseinin, sillä meluselvityksen perusteella tontin parvekkeilla ylittyy 55 dB:n melutason ohjearvot. Sisätilojen osalta melutason ohjearvot alittuvat normaaleilla seinärakenteilla molemmilla tonteilla.

Kaupunkikuvalliset tavoitteet ja muut rakentamistapaohjeet

Pihapiiri: Täydennysrakentaminen muodostaa rakennetulle ympäristölle uuden reunavyöhykkeen. Asuinrakennukset ja autosuojat sijoittuvat Solkikadun jatkeen varteen ryppääksi, joka myötäilee rinteen kaarevaa muotoa rajaten suojaisan pihapiirin. Asemakaava määrää rakennuksien paikat ja pysäköintijärjestelyt. Muut pihajärjestelyt kuten jalankulkuväylät, sisäänkäynnit, leikki- ja oleskelupihat sekä istutukset sijoitetaan havainnekuvan periaatteita soveltaen. Tonttien pihapiirit suunnitellaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi toiminnallisesti ja visuaalisesti.

Rakennusmassoittelu: Uudet asuinkerrostalot ovat Solkikadun nykyisiä kerrostaloja matalampia yhden porrashuoneen pistetaloja. Kukin pistetalo muodostuu pohjoispuolisesta 5-kerroksisesta rakennusmassasta ja eteläpuolisesta 4-kerroksisesta rakennusmassasta. Rakennusmassoittelua tehdään maantasossa pienipiirteisemmäksi rajaamalla maantason asuntopihoja ja sisäänkäyntejä katoksilla, seinäkkeillä ja tukimuureilla. Kattokerrosta elävöitetään sisäänvedetyillä terassimaisilla parvekkeilla, mikä korostaa rakennuksien porrastumista rinteen mukaisesti luoden mielikuvan terassitalosta.

Katot: Asuinkerrostalojen kahden rakennusmassan pulpettikattojen lappeet sijoittuvat vastakkain muodostaen ns. vastapulpettikaton, joiden välissä on pystysuora seinän osuus. Talousrakennuksien kattomuoto on loiva pulpettikatto. Asuin- ja talousrakennuksien katemateriaali on tumman harmaa konesaumattu pelti.

Julkisivut: Asuinkerrostalojen kaksijakoista rakennusmassoittelua korostetaan julkisivumateriaaleilla ja väreillä. Isomman 5-kerroksisen rakennusmassan julkisivujen tulee olla valkoista rappausta. Pienemmän 4-kerroksisen rakennusmassan julkisivujen tulee olla paikalla muurattua vaaleansävyistä punatiiltä. Rinteeseen rakennettaessa julkisivumateriaalin tulee myötäillä maanpinnan muotoja porrastetusti siten, ettei näkyvän sokkelin korkeus ylitä 0,7 metriä. Täydentävien rakennusosien sekä talousrakennuksien julkisivumateriaali on kokonaisuuteen sopivalla vaalealla värisävyllä peittomaalattu tai kuultokäsitelty puu.

Asuntojen ulko-oleskelu: Parvekkeet ja maantason asuntopihat suunnataan lämpimiin ilmansuuntiin ja siten, että niistä avautuu avarat näkymät puistomaiseen ympäristöön. Maantason asuntopihat toteutetaan parvekkeita hieman isompina rivitalotyyppisinä pihoina. Maantasopihojen tulee olla ympäröivää piha-aluetta ylempänä ja ne rajataan ja tehdään suojaisiksi tukimuureilla, seinämillä, aidoilla, säleiköillä, katoksilla ja istutuksilla. Kattokerroksen ulko-oleskelutilat toteutetaan parvekkeita hieman isompina sisäänvedettyinä terassimaisina ulko-oleskelutiloina.

Maastoon sovitus: Piha-alueet suunnitellaan siten, ettei maastoon tule jyrkkiä vaikeasti hoidettavia pengerryksiä, leikkauksia eikä luiskia. Tarvittaessa pihan korkeustasoeroja hoidetaan hienovaraisesti maastoon sovitetuilla tukimuureilla. Solkikadun jatke sijoittuu rinteen alaosan painanteeseen ja kadun korkeusasema tulee sijoittumaan nykyistä luonnollista maanpintaa korkeammalle tasolle lähemmäksi Solkikadun alkupään korkeusasemaa. Tällöin myös tontteja täytyy jonkin verran täyttää kadun varressa, jotta rakennukset ja piha-aluetta ei jäisi painanteeseen. Tällöin alarinteen maasto loivenee, mikä helpottaa asuinrakennuksien maastoon sovitusta. Talojen väliset Solkikatuun liittyvät kulkureitit sovitetaan maastoon riittävän loivina, jotta kadulta on helppokulkuinen yhteys sisäänkäynteihin. Kulkuteiden suunnittelussa on huomioitava myös palo- ja pelastusajoneuvojen liikkuminen. Rinnemaastosta johtuen tulee erityistä huomiota kiinnittää sade- ja pintavesien johtamiseen tontilla.

Istutukset: Tonteille istutetaan puurivit rajaamaan pysäköintialueita sekä leikki- ja oleskelualueita. Solkikadun varteen sisäänkäyntiteiden yhteyteen istutetaan puuryhmät. Lisäksi Sininauhakodin tontin rajan tuntumaan istutetaan vapaamuotoisesti puustoa.

Aitaaminen: Katualueisiin ja puistoalueisiin rajautuvat sivut aidataan pensasaidalla. Pohjoispuoleinen väliraja aidataan pensasaidalla ja aitaamisesta sovitaan tontin haltijan kanssa. Kerrostalotonttien välirajaa ei aidata.

6.1.1 Rakentamistapaohje 7760-2, tontti 5853-12

Asemakaavan tietoja

Talotyyppi: Tontti on sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YS-5), jolle saa rakentaa myös henkilökunnan ja toimintaan liittyviä asuntoja.

Rakennusoikeus: Tontilla on rakennusoikeutta 2100 m2, mistä noin 600 m2 on käytetty ja 1500 m2 on lisäystä.

Rakennusalat: Tontilla on väljä rakennusala, joka ei määrää yksityiskohtaisemmin rakennusten sijoittelua.

Kerrosluku: Suurin sallittu kerrosluku on I.

Pysäköinti: Autopaikkoja on rakennettava yksi 200 kerrosalaneliömetriä kohti.

Julkisivut: Rakennuksien pääasiallisena julkisivumateriaalinen tulee käyttää vaaleaksi peittomaalattua puuta tai vaaleaksi värjättyä rappausta (ju-18).

Katto: Rakennuksien vesikaton kateaineena on käytettävä sileää ohutlevyä, jonka väri sopeutuu rakennettuun ympäristöön (k-7).

Istutukset: Tontin länsireunalla valtatien varrella on alueen osa, jolle on istutettava havu- ja lehtipuita sekä pensaita luonnonmetsikköä vastaavalla tavalla.

Melusuojaus: Tontilla on määräys (mevs-10), jonka mukaan alueelle ei saa rakentaa asuntoja tai työtiloja ellei läheiseen liikennealueeseen liittyvästä melusuojauksesta ole huolehdittu asemakaavan osoittamalla tavalla. Tontin länsireunalla valtatien varrella on alueen osa (mevs-4), jolle on sijoitettava melusuoja. Se voidaan rakentaa istutettavana meluvallina, meluseinänä tai näiden yhdistelmänä. M-kirjaimen jäljessä oleva luku ilmoittaa meluesteen tehollisen yläpinnan likimääräisen korkeusaseman. Lisäksi kaava määrää, että rakennukset on sijoitettava siten, että ne suojaavat ulko-oleskelualueita liikenteen aiheuttamilta häiriöiltä (me-1).

Pohjavesi: Rakennuslupaa käsiteltäessä on otettava huomioon tontin sijainti pohjaveden muodostumisalueella (pv-2).

Kaupunkikuvalliset tavoitteet ja muut rakentamistapaohjeet

Pihapiiri: Rakennukset, kulkuväylät ja istutukset sijoitetaan havainnekuvan periaatteita soveltaen siten, että nykyinen asuntola ja laajennus muodostavat yhtenäisen pihapiirin toiminnallisesti ja visuaalisesti. Uudisrakennukset asetetaan samaan koordinaatistoon pihapiirin nykyisten rakennuksien kanssa. Kulkuteiden suunnittelussa on huomioitava myös palo- ja pelastusajoneuvojen liikkuminen. Rinnemaastosta johtuen tulee erityistä huomiota kiinnittää sade- ja pintavesien johtamiseen tontilla.

Julkisivut: Uudisrakennusten julkisivut ovat nykyisen asuntolan tapaan kellertävää rappausta ja valkoiseksi peittomaalatua laudoitusta. Rinteeseen rakennettaessa sokkeliosuutta ei saa olla näkyvissä yhtä metriä enempää maanpinnasta. Metriä ylemmäs asettuva sokkelin osuus on käsiteltävä muun julkisivun tapaan.

Katot: Uudisrakennusten kattomuoto on nykyisen asuntolan tapaan harjakatto ja kattokulma on 1:4 eli noin 14 astetta. Katemateriaali on punainen konesaumattu pelti.

Asuntojen ulko-oleskelu: Asuntopihat suunnataan lämpimiin ilmansuuntiin ja siten, että niistä avautuu avarat näkymät asuntolan pihapiiriin ja puistomaiseen ympäristöön. Asuntopihat toteutetaan rivitalotyyppisinä pihoina ja ne tehdään suojaisiksi seinämillä, aidoilla, säleiköillä, katoksilla ja istutuksilla.

Istutukset: Laajennetun asuntolan pihapiiri ympäristöineen istutetaan puistomaisesti. Tontille istutetaan puustoa rajaamaan pysäköintialueita sekä oleskelualueita. Eteläpuolisten asuinkerrostalotonttien rajan tuntumaan istutetaan vapaamuotoisesti puustoa.

Aitaaminen: Puistoalueisiin rajautuvat sivut aidataan pensasaidalla. Eteläpuoleinen väliraja aidataan pensasaidalla ja aitaamisesta sovitaan tontin haltijan kanssa.

Maaston muotoilu: Piha-alueet suunnitellaan siten, ettei maastoon tule jyrkkiä pengerryksiä, leikkauksia eikä luiskia. Rinnemaastosta johtuen tulee erityistä huomiota kiinnittää pintavesien johtamiseen tontilla.

6.2 Toteuttaminen ja ajoitus

Alueen toteuttamisen ajankohdasta ei ole päätöksiä. Katujen, vesihuollon sekä puistoalueiden suunnittelu alkaa kaavan tultua lainvoimaiseksi. Tonttien toteutusta ohjaavat havainnekuva sekä rakentamistapaohjeet.

Kaavasuunnittelun tueksi on teetetty meluselvitys. Uusien asuintonttien toteuttaminen edellyttää melusuojaustoimenpiteitä valtatien 9 varrella, mikä suojaa myös nykyistä asutusta sekä viheralueita liikennemelulta.

Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.