ASEMAKAAVAN MUUTOS. PYYNIKIN TRIKOON TEOLLISUUSTONTIN KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTTAMINEN JA TEHDASRAKENNUSTEN SUOJELU, TÄYDENNYSRAKENTAMINEN, MUUTOKSET KATU- JA PUISTOALUEILLA. KARTTA NO 7748

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 30. päivänä marraskuuta 2004 päivättyä, 4. päivänä huhtikuuta, 25. päivänä toukokuuta ja 27. päivänä lokakuuta 2005 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 7748, johon on tehty tekninen tarkistus 23.3.2006. Asemakaavan hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.

1 TIIVISTELMÄ

Kaavaprosessin vaiheet

Pyynikin Trikoon tehdastontin asemakaavaa muutetaan Tampereen Kiinteistö Invest Oy:n aloitteesta, joka on päivätty 7.12.2000.
Työ on asemakaavoitusohjelman 2005-2007 vuoden 2005 kohde. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 18.1.-8.2.2001 välisen ajan. Sen liitteenä olivat arkkitehtitoimiston laatimat alustavat vaihtoehdot suunnitellun täydennysrakentamisen luonteesta ja sijoittumisesta vanhan tehdasrakennuskorttelin yhteyteen. Uudisrakennusten käyttötarkoitukseksi esitettiin asuinkäyttö. Viranomaisneuvottelu asemakaavan laadintaan liittyvien valtakunnallisten tavoitteiden ja muiden keskeisten tavoitteiden selvittämiseksi pidettiin 12.12.2002.
Asemakaavan muutoksen luonnokset nro 7748 A ja B 30.11.2004.
Luonnosten nähtävilläolo, mielipiteet, yleisötilaisuus v. 2004.
Ympäristölautakunta hyväksyi asemakaavaehdotuksen, kartta nro 7748 asetettavaksi nähtäville 23.6.- 25.7.2005 väliseksi ajaksi. Ehdotuksesta jätettiin 6 mielipidettä.
Viranomaisneuvottelu 19.10.2005.

Tonttijako laaditaan sitovana ja erillisenä.

Asemakaava

Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on tehdastontin käyttötarkoituksen muuttaminen. Korttelialue osoitetaan liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi, jolle saadaan rakentaa myös julkisten palvelujen tiloja, asuntoja sekä pysäköintilaitos. Pääosa vanhoista tehdasrakennuksista suojellaan. Niihin soveltuvia toimintoja ovat ensisijassa erilaiset liike-, toimisto-, kulttuuri- ja palvelutoiminnot. Toiminnallista monipuolisuutta paikalle lisää tehdasrakennusten yhteyteen niiden eteläpuolelle suunniteltu neljän uuden asuinrakennuksen ryhmä. Korttelikokonaisuuden uusien toimintojen vaatima pysäköintipaikkatarve on suunniteltu ratkaistavaksi kortteliin rakennettavalla maanalaisella pysäköintilaitoksella.

Asemakaavan muutokseen sisältyy myös tehdasalueen edustan rantapuiston asemakaavan tarkistaminen yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti sekä alueen liikenneväylästöä koskevat muutokset.

Kaava-alueen pinta-ala on 5,7 hehtaaria. Korttelialuetta on 2,9 ha, katualuetta 0,5 ha ja puistoaluetta 2,2 ha.

Suojelumerkinnällä merkityissä tehdasrakennuksissa on kerrosalaa yhteensä noin 34 000 m2. Uutta liike- ja toimistorakennusten kerrosalaa on 1100 m2 ja uutta asuntokerrosalaa 10 200 m2. Maanalaisessa pysäköintilaitoksessa on tilaa noin 400 autolle ja Pyynikin Trikoon sisäpihoilla ja katujen varsilla noin130 autolle.

Asemakaavan toteuttaminen

Asemakaavan toteutus alkaa maaperän puhdistamisella. Korttelialueen rakentamisessa ensimmäinen vaihe tulee olemaan maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentaminen.

Kaava-alue rakentunee kymmenen vuoden kuluessa asemakaavan vahvistuttua.

2 PERUS - JA TUNNISTETIEDOT

2.1 Tunnistetiedot

Asemakaavan muutos koskee:
Tampereen kaupungin Pyynikin kaupunginosan
kortteleita nro 490 ja 492,
katu- ja virkistysaluetta.

Asemakaavan muutoksella muodostuu:
Tampereen kaupungin Pyynikin kaupunginosan
korttelin nro 492 tontit nro 3 ja 4,
korttelin 498 tontti 1 sekä
katu-, liikenne- ja virkistysaluetta.

Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, yhdyskuntapalvelut, kaavoitus, projektiarkkitehti Kristiina Jääskeläinen.

Vireilletulosta on ilmoitettu 18.1.2001.

2.2 Kaava-alueen sijainti

Kaava-alue sijaitsee noin 2 km kaupungin keskustasta länteen Pyhäjärven rannassa osoitteessa Pyynikintie 25-29, Trikookuja 2, Nahkakuja 1.

2.5 Luettelo liiteasiakirjoista

Asemakaavan muutoshakemus 7.12.2000,
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.1.2001,
Alustavat luonnokset 18.1.2001,
Mielipiteet luonnoksista alkuperäisinä,
Viranomaisneuvottelu 12.12.2002, muistio,
Pyynikin osayleiskaava 1991,
Suomen Trikoo. Pyynikin ja Onkiniemen tehdasalueiden rakentumishistoria. Susanna Rantanen 31.12.1999,
Suomen Trikoo. Pyynikin tehdasalueen kulttuurihistorialliset arvot. Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen ky 5.7.2002,
Suomen Trikoon piha-alueen rakennettavuusselvitys, Pyynikki. Tampereen kaupunki, Kuntatekniikka- ja liikennesuunnitteluyksikkö 14.11.2001,
Ympäristöarviointi. Maaperän pilaantuneisuus, Suomen Trikoo, Pyynikki. Golder Associates Oy 15.8.2003,
Ympäristötekninen tutkimusraportti. Sedimentin pilaantuneisuus. Suomen Trikoon edustan vesialue, Pyhäjärvi, Pispala, Tampere. Golder Associates Oy 13.8.2003,
Suomen Trikoon ranta ja Pyynikin rantapuisto. Kaavoitukseen liittyvä maisemasuunnitelma. Maisemasuunnittelu Hemgård. 25.8.2004,
Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen luonnos, vaihtoehdot A ja B, kartta nro 7748, 30.11.2004,
Vastineluettelo 1, 21.3.2005,
Lausunnot ja mielipiteet alkuperäisinä,
Viranomaisneuvottelu 19.10.2005. muistio,
Vastineluettelo 2, 31.10.2005, tarkistettu 16.11.2005
Lausunnot ja mielipiteet alkuperäisinä,
Havainnekuvat, valokuvasovitukset 30.11.2005 Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Oy,

3 LÄHTÖKOHDAT

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

3.1.1 Alueen yleiskuvaus

Kaava-alue liittyy Pyynikin harjun etelärinteen rantapuistoon, joka Ratinasta ja Eteläpuistosta alkaen liittää alueen maisemallisesti osaksi Tammerkosken kansallismaisemaa. Pyynikin ranta ja harjualueet ovat perinteisesti olleet kaupunkilaisten ulkoilu- ja virkistysaluetta. Pyynikin Trikoon tontti sijaitsee harjun etelärinteessä Pyynikintien eteläpuolella. Tontti lähiympäristöineen on Pyhäjärven ranta-aluetta, jolle 1800-luvun lopulla ja 1900-luvulla syntyi teollisuustoimintaa, erityisesti tekstiiliteollisuuden yrityksiä. Yksittäisiä kaupunkilaisten huviloita alueelle rakentui 1800-luvun lopulla. Ajan myötä tehdastoiminta lisäsi jossakin määrin myös asutuksen määrää alueella. Pyynikin Trikoon tehdasrakennuksia lukuun ottamatta 1800-luvun rakennuskantaa alueella ei enää ole.

Itse Pyynikin harju jatkuu länteen, lähinnä Pyynikkiä osaksi pientalovaltaisia Tahmelan ja Pispalan kaupunginosia, jotka ovat harjualueen perinteisiä, 1800-luvulla kasvaneita asuntoalueita. Harjun pohjoisrinteellä vastaavaa asutusta on Pispalan valtatien tuntumassa sekä harjun koillisrinteellä kaupungin keskustan reuna-aluetta olevalla Pyynikinrinteen alueella. Pyynikintie on alueen pääkatu, joka välittää liikenteen niin keskustaan kuin läntisiin kaupunginosiin.

3.1.2 Luonnonympäristö

3.1.2.1 Maisemarakenne, maisemakuva
Pyynikin Trikoon tontti on Pyynikin harjun etelärinnettä, joka rajoittuu Pyhäjärveen. Soraharju on osa Salpausselältä Hämeenkankaalle ulottuvaa harjujonoa, joka on syntynyt mannerjäätikön sulamisen seurauksena. Ympäristöään hallitsevana harjuna Pyynikki liittyy oleellisesti Tampereen kulttuuri- ja vesimaisemaan. Puustoltaan harju on pääsääntöisesti mäntymetsää. Harjualue on merkittävä niin maisemakuvan kannalta kuin harjun geologian ja alueella tavattavien luonnonesiintymien kannalta.

Pyhäjärven ranta Pyynikin Trikoon etelä- ja länsipuolella on ollut melko hallitsematonta kaatopaikka- ja täyttöaluetta. Täytöstä on muodostunut tehdastontin eteläpuolelle jyrkkä rantatörmä, jonka päällä kasvava tiheä puusto on lähinnä koivua, pajua ja pihlajaa. Kaava-alueella rantaviiva on täyttöjen myötä muotoutunut epämääräiseksi. Tehdaskorttelin länsipuolella on loivasti rantaan laskeutuva nurmikkoalue, itäpuolella rannassa on kalliopaljastumia.

Asemakaavoitustyöhön liittyy erillinen maisemasuunnitelma, jonka on laatinut Maisemasuunnittelu Hemgård. Työ käsittää Pyynikin maiseman kuvauksen, Pyynikin rantapuiston kulttuurimaiseman historian, selvityksen maiseman nykytilanteesta ja alueen käytöstä, rantapuiston yleiset kehittämistavoitteet, Eteläpuiston ja Pyynikin rantapuiston yleissuunnitelman sekä Suomen Trikoon rannan maisemasuunnitelman.

3.1.2.2.Luonnonsuojelu
Kaupunginvaltuuston 11.12.1991 hyväksymän Pyynikin osayleiskaavan pohjalta laadittu asemakaava on vahvistettu 3.2.1993. Asemakaavassa noin 50 hehtaarin suuruinen alue Pyynikin harjualueesta on osoitettu luonnonsuojelualueeksi, jolla sallitaan virkistyskäyttö. Asemakaavan mukaan luonnonsuojelualueella sallittavat toimenpiteet määritellään luonnonsuojelulain nojalla. Suojelualue rajautuu lännessä ja etelässä Pyynikintiehen, kesäteatterille johtavaan tiehen ja Pyhäjärven rantaan, idässä Eteläpuistoon.

Hämeen lääninhallitus on päättänyt Pyynikin harjun luonnonsuojelualueen perustamisesta 6.5.1993. Luonnonsuojelualueen rajaus noudattaa Pyynikin suojelualueen asemakaavan mukaista rajausta. Päätös sisältää aluetta koskevat rauhoitusmääräykset. Pyynikin luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelman niin rauhoitushakemusta kuin toteutettavia toimenpiteitä varten on laatinut Tampereen kaupungin teknisen toimen puistoyksikkö.

Pyynikki kuuluu ympäristöministeriön ympäristönsuojeluosaston luetteloon valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista, missä se on kirjattu luonnonsuojelullisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi alueeksi, joka on myös suosittua virkistysaluetta. (Mietintö 66/1992).

3.1.3 Rakennettu ympäristö

3.1.3.1 Yhdyskuntarakenne
Suunnittelualueen toiminnallinen rakenne kehittyi ja muuttui 1800-luvun huvila-asutuksen ja voimistuvan teollistumisen kehitys- ja muutosvaiheiden myötä. Alueella pisimpään menestyneen teollisuusyrityksen, Suomen Trikoon Pyynikin tehtaan oma korttelikokonaisuus muodostaa rakenteellisen perustan uudelle maankäytön suunnittelulle.

Kaava-alueen itäpuolella puiston ympäröimän oman saarekkeensa muodostaa Pyynikintien eteläpuolelle rakentunut yhdyskunta. Se käsittää Pyynikin Trikoon virkailijoiden asunnoiksi rakennetut asuinrakennukset, joista vanhimmat ovat Veikko Kallion vuonna 1937 suunnittelema insinööritalo sekä kahdessa vaiheessa rakennettu asuinkerrostalo Hiekkakujan varrella korttelissa 493. Rakennuksen suunnittelijat olivat Veikko Kallio vuonna 1939 ja Harry W. Schreck vuonna 1950. Hiekkakujan itäpuolelle Pyynikintien tuntumaan rakennettiin lisäksi 1950-luvulla Harry W. Schreckin suunnittelemat kerrostalot tontille 494-2. Pekka Ilveskosken vuonna 1984 suunnittelema asuinkerrostalo on rakennettu Hiekkakujan itäpuolelle tontille 494-3. Uusin, Trikookujan itäpuolella olevalle tontille 493-4 vuonna 1999 rakennettu asuinkerrostalo on Arkkitehtuuritoimisto Lairto Oy:n suunnittelema.

Mainittu Pyynikintien varteen rakentunut yhdyskunta rajoittuu idässä Hotelli Rosendahlin tonttiin, joka puolestaan liittyy perinteiseen Pyynikin rantapuistoon, jossa on aikanaan pidetty kansanjuhlia ja joka edelleen on suosittu ulkoilualue uimarantoineen, tenniskenttineen ja kesäteattereineen.

Pyynikin Trikoon länsipuolelle entisen nahkatehtaan tontille rakennettiin vuosina 1987 - 1995 Pyynikin Terassien viisi kerrostaloa ja kaksi rivitaloa käsittävä asuinkortteli, jonka on suunnitellut KSOY Arkkitehtuuria. Pyynikin Terassien länsipuolella on vielä TeliaSonera Finland oyj:n laiteasemarakennus vuodelta 1988, joka liittyy Pyynikintien pohjoispuolella Pyynikin kallioon rakennettuun laitesuojaan.

3.1.3.2 Kaupunkikuva
Pyynikin Trikoon tehdaskokonaisuutta lukuun ottamatta ympäristön vanhat tehtaat ovat hävinneet. Monivaiheisen rakentumisprosessin tuloksena itse Pyynikin Trikoon tehdasrakennukset ovat pohjoiseen nousevaan rinteeseen rauhallisesti porrastettuina ja arkkitehtuuriltaan korkeatasoisina sijoittuneet paikalleen tunnelmaltaan tiiviiksi teollisuusmaisemaksi. Nykyisin tehdaskortteli edustaa ympäristönsä perinteistä kaupunkikuvaa, missä sillä on keskeinen asema katsottiinpa maisemaa mistä suunnasta tahansa.

Pyynikin Trikoon länsipuolelle entisen nahkatehtaan tontille rakennettu Pyynikin Terassien ryhmä Pyynikintielle nousevassa rinteessä harju taustanaan on perinteistä poikkeava, näkyvä elementti harjumaisemassa. Perinteisempää asuntorakentamista edustavat Pyynikin Trikoon tehtaan henkilökunnalle rakennetut asuinkerrostalot Pyynikintien varressa kaava-alueen itäpuolella. Hiekkakujan ja Trikookujan uudemmat asuinkerrostalot ovat käyttötarkoitukseltaan ja mittakaavaltaan ympäristönsä toiminnallista ja rakenteellista kokonaisuutta täydentäviä.

3.1.3.3 Väestö
Kortteleissa 491, 492, 493 ja 494 eli Pyynikin Trikoon korttelin länsi- ja itäpuolen asuinkortteleissa asuu 31.12.2004 tiedon mukaan yhteensä 493 asukasta, heistä 18 vuotta täyttäneitä valtaosa.

3.1.3.4 Palvelut

Koulutoimi
Lähimmät koulut ovat Pispan koulu noin 1,5 km:n päässä Pispalanharju 7:ssä sekä Aleksanterin koulu noin 1,7 km:n päässä Hallituskatu 26:ssa.

Päiväkodit
Lähimmät päiväkodit ovat Koulukadun päiväkoti noin 1,5 km:n päässä sekä Tahmelan päiväkoti noin 1 km:n päässä Torpankatu 13:ssa.

Terveysasema, neuvola
Pyynikin lääkäriasema on Sosiaalivirastotalossa noin 1,5 km:n päässä osoitteessa Koulukatu 9. Myös Pyynikin neuvola on Sosiaalivirastotalossa osoitteessa Satamakatu 17.

Päivittäistavarakauppa, posti, apteekki, yms.
Lähimmät päivittäistavarakaupat sekä apteekki ja posti ovat Tahmelassa ja Pispalassa sekä Pirkankadun ja Pyynikintorin ympäristössä.

Virkistys
Ranta-alue Pyynikin Trikoon etelä- ja länsipuolella on asemakaavan mukaista puistoa, joka osittain on vanhaa täyttö- ja kaatopaikka-aluetta ja muodostaa Pyynikin Trikoon tehdasalueen eteen jyrkän rantatörmän Pyhäjärven rantaan. Pääosin täyttömaasta muodostunut ranta-alue on ollut ja edelleenkin on lähinnä pysäköintiin käytettyä aluetta, joka järjestämättömänä luo hoitamattoman leiman koko ympäristöön.

Pyynikin harju ja siihen liittyvä Pyhäjärven ranta-alue on kaupunkilaisten perinteistä ulkoilualuetta. Se on luontoarvoiltaan rikas ja maisemallisesti ainutlaatuinen luonnonympäristö, joka tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia paitsi liikkua luonnossa myös tutustua harjuluonnon monimuotoisuuteen.

Liikenne
Kaava-alue rajautuu Pyynikintiehen ja siihen sisältyvät alueelta Pyynikintielle liikennettä välittävät kadut Nahkakuja, Trikookuja ja Pyhäranta. Pyynikintie on 2-kaistainen pääkatu, jonka välityksellä kaava-alueelta on yhteydet niin keskustaan kuin läntisiin kaupunginosiinkin. Pyynikintiellä ajoradan eteläreunassa, Trikookujalla kadun itäreunassa ja Nahkakujalla ajoradan molemmilla puolilla on jalkakäytävät. Nahkakujan kohdalla Pyynikintien jalkakäytävä siirtyy kadun pohjoisreunaan ja jatkuu liittymästä länteen päin vain 1 metrin levyisenä. Kevyen liikenteen verkostoa täydentää Pyynikintien pohjoispuolelle sijoittuvan luonnonsuojelualueen polkuverkosto. Alueen katujen nopeusrajoitus on 40 km/h.

Pyynikintietä liikennöi TKL:n bussilinja 27, jonka vuoroväli on 30 minuuttia.

Tammikuussa 2005 tehdyn liikennelaskennan mukaan liikennemäärä Pyynikintiellä kaava-alueen itäpuolella on noin 2100 ajon./vrk ja länsipuolella noin 1600 ajon./vrk. Nahkakujalla liikennemäärä on noin 800 ajon./vrk ja Trikookujalla noin 950 ajon./vrk.

Pysäköinti
Kaava-alueella tehdaskorttelin piha-alueet ovat pysäköintikäytössä. Tehdaskorttelin etelä- ja länsipuolella oleva ranta-alue, joka voimassa olevan asemakaavan mukaan on puistoa, on käytännössä järjestymätöntä pysäköintialuetta.

Rakennettu kulttuuriympäristö
Tampereen kasvu ja teollistuminen 1800-luvulla toi Pyynikin rannoille teollisuusyrityksiä sekä kaupungin liikemiessukujen huvila-asutusta. Vuosisadan vaihteen aikaan Pyynikintien eteläpuolella ranta-alueella oli useita teollisuusyrityksiä.

Vuonna 1888 Nikolai Bauer perusti Pyynikille trikootehtaan, josta myöhemmin kehittyi Suomen Trikoo. Bauer oli aiemmin ostanut kirjakauppias, kustantaja Emil Hagelbergiltä nykyisen Trikookujan itäpuolella sijainneen huvilan ja halusi sijoittaa trikootehtaan lähelle asuntoaan. Sitä varten hän vuokrasi kaupungilta huvilan viereisen tontin. (Susanna Rantanen: Suomen Trikoo, Pyynikin ja Onkiniemen tehdasalueiden rakentumisen historia). Nykyiseen mittaansa Pyynikin Trikoo kasvoi 1903 - 1965 välisenä aikana. Suurin osa nykyisestä tehdasalueesta rakentui vuosina 1934 - 1956.

Suomen Trikoon Pyynikin tehtaan teollinen kultakausi ajoittui 1900-luvun keskivaiheille. (Hanna Lyytinen: Suomen Trikoo, Pyynikin tehdasalueen kulttuurihistorialliset arvot). Lähes vuosisadan kestänyt teollinen toiminta Pyynikillä loppui vuonna 1996, minkä jälkeen tehdaskiinteistön tiloja on vuokrattu yksittäisille yrittäjille ja yrityksille.

Tekninen huolto
Kaava-alue on rakennettua ja käytössä olevaa aluetta, joten kuntatekniset valmiudet ovat olemassa. Kaava-alueella on jäteveden pumppaamo ja jätevesiviemäri. Kuntatekniikan mitoitus ja uusimistarpeet tarkistetaan toteutussuunnittelun yhteydessä.

Ympäristöhäiriöt
Pyynikin Trikoon kiinteistöllä ja siihen liittyvällä ranta-alueella on suoritettu ympäristötekninen maaperätutkimus 9.-17.6.2003. Tutkimuksen suoritti Golder Associates Oy. Tutkimusalue käsitti ranta-alueen, tehdasalueen eteläosan ja tehdasalueen pohjoisosan. Kohteen maaperässä todettiin kohonneita pitoisuuksia haitta-aineita. Tutkimuksen johtopäätöksiksi on kirjattu, että maaperässä todetut haitta-ainepitoisuudet eivät nykytilanteessa edellytä välitöntä kunnostusta. Mikäli alueiden käyttötarkoitus muuttuu esim. asuinalueeksi tai virkistysalueeksi, edellyttävät maaperässä todetut haitta-ainepitoisuudet tällöin kunnostustoimenpiteitä.

3.1.4 Maanomistus

Pyynikin Trikoon tontin omistaa Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Varma. Kaava-alueen kadut sekä puistoalueet omistaa Tampereen kaupunki.

3.2 Suunnittelutilanne

3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset

Pirkanmaan 3. seutukaava on vahvistettu 6.6.1997. Sen mukaan Pyynikin harju on luonnonsuojelualuetta ja sen eteläpuolella oleva ranta-alue on taajamatoimintojen aluetta ja lähivirkistysaluetta. Pirkanmaan maakuntakaavan valmistelu on aloitettu maakuntavaltuuston 22.10.2001 tekemällä päätöksellä. Kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä 1.9.-30.9.2003.

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Pyynikin osayleiskaavan 11.12.1991. Osayleiskaavassa Pyynikin Trikoon korttelialue on teollisuusaluetta, joka varataan ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueeksi, jolle saa sijoittaa myös julkisen- ja yksityisen hallinnon tiloja sekä asuntoja siihen soveltuvilla alueen osilla. Kortteli on merkitty alueeksi, jonka rakennuskannan arvo tulee selvittää asemakaavoituksen yhteydessä. Korttelin itä- ja länsipuolella olevat asuinkorttelialueet on osayleiskaavassa osoitettu kerrostalovaltaisiksi asuntoalueiksi. Rantavyöhyke teollisuusalueen etelä- ja länsipuolella on merkittävällä maisema- ja/tai luonnonalueella sijaitsevaa lähivirkistysaluetta, joka tulee kunnostaa. Asemakaavoituksen ja kunnostamisen yhteydessä tulee ottaa huomioon ympäröivien alueiden tarpeet. Teollisuusalueen eteläpuolella oleva pieni Pyhäjärveen työntyvä niemi on merkitty urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi, joka sijoittuu arvokkaalle maisema- ja/tai luonnonalueelle. Alueelle voidaan rakentaa virkistys- ja vapaa-ajan toiminnan vaatimia rakennuksia ja laitteita, joiden määrä, sijainti ja laatu tulee osoittaa asemakaavassa. Puistoalue tehdastontista itään on lähivirkistysaluetta, joka sijoittuu arvokkaalle maisema- ja/tai luonnonalueelle.

Pyynikintien pohjoispuolinen harjualue on osayleiskaavassa luonnonsuojelualuetta. Sen suojelusta tulee huolehtia luonnonsuojelulainsäädännön mukaisesti ja/tai asemakaavalla. Hämeen lääninhallitus on perustanut Pyynikin harjun luonnonsuojelualueen päätöksellään, joka on annettu 6.5.1993. Päätökseen sisältyvät aluetta koskevat rauhoitusmääräykset. Tampereen kaupungin kunnallisteknisen viraston puisto-osasto on laatinut suunnitelmalle käytännön toteuttamisohjeiston vuonna 1992.

Pyynikin harjulle on vahvistettu asemakaava 3.2.1993. Sen mukaan harjualue on luonnonsuojelualuetta, jolla sallitaan myös virkistyskäyttö.

Pyynikin Trikoon korttelissa 492 on voimassa 28.5.1985 vahvistettu asemakaava no 6164. Sen mukaan kortteli on teollisuusrakennusten korttelialuetta, jolla on rakennusoikeutta tehokkuusluvun e=2.5 mukaan 68150 kerrosalaneliömetriä. Tästä myymälätilojen rakennusoikeutta saa olla 1700 kem2. Rakennuksen julkisivujen enimmäiskorkeudeksi on määrätty 22 metriä. Autojen pysäköintiin on osoitettu tontin länsipuolella Pyhärannan katuun rajoittuva LPA kortteli 490. Tontti 490-5 on osoitettu Pyynikin Trikoon korttelin pysäköinnille ja tontti 490-6 Pyynikin Teletalon tontin pysäköinnille. Asemakaava on voimassa myös Nahkakujan ja Pyhärannan katualueilla sekä pääosalla kaava-alueeseen sisältyvää rantapuistoa. Rannan puistoalue noudattaa kaava-alueen länsiosassa täyttöalueen rajaa ja idempänä luonnollista rantaviivaa. Atlaskuja korttelin 493 eteläpuolella samoin kuin Hiekkakujan eteläosa korttelin 494 eteläpuolella ovat 15.8.1983 vahvistuneessa asemakaavassa nro 6060 muuttuneet rantapuistoon kuuluviksi puistoalueiksi.

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve

Suomen Trikoo säilytti kilpailukykynsä 1970-luvulle asti, jolloin Pyynikillä toimi neulostehdas, alusvaateompelimo, sukkatehdas ja värjäämö. Tilanne huononi 1970-luvulla tekstiilien maailmanlaajuisen ylituotannon, tullien alenemisen ja ns. halpatuonnin takia. (Rantanen 1999). Vuonna 1996 loppui Suomen Trikoon 93-vuotinen toiminta Pyynikillä. Finlaysonin lanka lopetti valmistustoimintansa Pyynikillä 1999. Teollisuustoiminnan päätyttyä tehdaskiinteistön tiloja on vuokrattu pääasiassa erilaisille yrityksille.

Mahdollisuus vakiinnuttaa uusien, nykyaikaisten toimintojen sijoittuminen vanhoihin tehdastiloihin vähentää rakennusten tilapäistä käyttöä. Samalla saadaan turvattua rakennusten säilyminen. Toiminnallinen monipuolisuus vahvistaa yhdyskuntarakenteen tervettä kehitystä. Tämä kehitys edellyttää työn ja asumisen sekä myös vapaa-ajan toimintojen monipuolisten toimintamahdollisuuksien tukemista sekä näiden ohella toimintaympäristöjen laadullisista ominaisuuksista huolehtimista. Pyynikin ranta-alueella keskeinen asema tällöin on myös sellaisilla ympäristön laatua koskevilla toimenpiteillä, joille voidaan osoittaa toiminnallisten tavoitteiden ja tarpeiden ohella myös maisemalliset kohennustarpeet ja tavoitteet.

Vanhojen tehdastilojen muuttaminen palvelemaan uusia käyttötarkoituksia edellyttää kaavallisia toimenpiteitä. Uudelleenkaavoituksen yhteydessä toiminnallisten mahdollisuuksien kartoitukseen liittyvät vanhaa tehdasrakennuskantaa koskevien suojelukysymysten harkinta, selvitys täydennysrakentamisen mahdollisuuksista sekä arvokkaan ranta-alueen kunnostamiselle asetettavien tavoitteiden määrittely.

4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset

Tampereen Kiinteistö Invest Oy:n 7.12.2000 päivätty aloite:
"Pyydämme, että Tampereen kaupunki ryhtyisi toimenpiteisiin omistamamme Pyynikin trikootehtaan (kiinteistötunnus: 837 - 134 - 0492 - 0001 - 7) asemakaavan tarkistamiseksi esittämämme suunnitelman mukaisesti."

Pyynikin Trikoon asemakaava sisältyy vuoden 2005 asemakaavoituksen kaavoitusohjelmaan, joka on hyväksytty kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa 21.2.2005.

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö

4.3.1 Osalliset

Osallisia ovat:
Muutoksen hakija, maanomistajat, alueella toimivat yritykset, naapurikiinteistöt, alueen asukkaat;
Kaupungin toimialat: ympäristötoimi, tekninen toimi, kiinteistötoimi, sosiaali- ja terveystoimi, kulttuuritoimi, liikuntatoimi, museotoimi, liikennelaitos, sähkölaitos, pelastuslaitos;

Viranomaistahot: Pirkanmaan ympäristökeskus, Museovirasto, Työsuojelupiiri;

Yhteisöt, joiden toimialaa suunnitelmassa käsitellään:
Tampere-Seura, Tampereen kauppakamari, Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, kaupunkikuvasta kiinnostuneet kaupunkilaiset, Pirkanmaan perinnepoliittinen yhdistys, muut yhteisöt oman ilmoituksensa mukaan.

4.3.2 Vireilletulo

Kuulutus vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on julkaistu 18.1.2001.

4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely

Hanke on esitelty naapurikiinteistöjen asukkaille 18.10.2000.
Aluerajaus, osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä alustavat vaihtoehdot ovat olleet nähtävinä 18.1. - 8.2.2001. Hankkeesta jätettiin 11 mielipidettä.
Asemakaavan muutoksen luonnos, vaihtoehdot A ja B, kartta 7748 on esitelty asukastilaisuudessa 9.12.2004. Luonnos oli nähtävänä 2.-23.12.2004. Luonnos on myös kaavoituksen internet-sivuilla. Luonnoksesta jätettiin 13 mielipidettä.
Asemakaavaehdotus, kartta 7748, oli nähtävänä 23.6. - 25.7.2005. Nähtävilläoloaikana ehdotuksesta jätettiin 6 mielipidettä.

4.3.4 Viranomaisyhteistyö

Maankäyttö- ja rakennuslain 66§:n tarkoittama viranomaisneuvottelu kaavan laadintaan liittyvien valtakunnallisten tavoitteiden ja muiden keskeisten tavoitteiden selvittämiseksi pidettiin 12.12.2002.
Neuvottelussa todettiin, että:
- maaperän, vanhojen tehdasrakennusten sekä rannan saastuneisuus tulee selvittää Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla,
- että työsuojelupiiri on yksi osallinen
- että ranta on osa kansallisesti arvokasta maisemaa, minkä vuoksi rannan kohennus- ja kunnostustoimenpiteiden tulee suunnittelualueen osalta huolehtia Pyhäjärven rantaviivaa myötäilevän arvokkaan vihervyöhykkeen yhtenäisyydestä. Puistosuunnittelun tavoite on luoda rannasta luonnon kokemisen paikka.
- Uudisrakentamisesta todettiin, että se on mahdollista, mutta sen tulee olla alisteista.
- Alusta alkaen suunnittelun pohjaksi tehtävissä selvityksissä tulee olla mukana saastuneisuusselvitys, maisema-analyysi sekä rakennuskannan inventointi.

Viranomaisneuvottelussa edellytetyt selvitykset on tehty:

- Suomen Trikoo. Pyynikin ja Onkiniemen tehdasalueiden rakentumishistoria. Susanna Rantanen 31.12.1999,
- Suomen Trikoo. Pyynikin tehdasalueen kulttuurihistorialliset arvot. Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen ky 5.7.2002,
- Ympäristöarviointi. Suomen Trikoo, Pyynikki. Golder Associates Oy. 15.8.2003,
- Ympäristötekninen tutkimusraportti. Sedimentin pilaantuneisuus. Suomen Trikoon edustan vesialue, Pyhäjärvi, Pispala, Tampere. Golder Associates Oy 7.10.2003,
- Suomen Trikoon ranta ja Pyynikin rantapuisto. Kaavoitukseen liittyvä maisemasuunnitelma. Maisemasuunnittelu Hemgård 25.8.2004.

Viranomaisneuvottelu asemakaavan muutosehdotuksesta pidettiin 19.10.2005. Asemakaavaehdotusta on tarkistettu viranomaisneuvottelussa käydyn keskustelun mukaisesti.

4.4 Asemakaavan tavoitteet

4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet

Yleiskaavalliset tavoitteet

Pyynikin osayleiskaavan mukaisesti asemakaavan muutoksen tavoitteena on tehdä mahdolliseksi käyttötarkoitukseltaan uusien toimintojen sijoittuminen teollisuuskäytöltä vapautuviin Pyynikin Trikoon tehdasrakennuksiin, huolehtia arvokkaan rakennuskannan suojelusta sekä tutkia asuinkäyttöön osoitettavan täydennysrakentamisen mahdollisuudet ja toteuttamistapa. Käyttötarkoituksen muutoksen salliminen vanhoihin tehtaisiin ja täydennysrakentamiselle soveltuvan paikan ja tavan osoittaminen alueelta antavat mahdollisuuden kehittää aluetta sitä ympäröivän yhdyskunnan rakennetta tervehdyttävästi. Realistinen tavoite voi silloin olla toiminnallisesti rikas kaupunginosa. Tehdasrakennuksiin sijoittuvien toimintojen monipuolistuminen tuo myös rakennusten suojelulle realismin. Lisäksi muutosalueen kaupunkikuvallinen kohentuminen on mahdollinen vain ympäristössä tapahtuvan myönteisen toiminnallisen kehityksen myötä.

Maiseman kannalta on tärkeätä määritellä tavoitteet Pyynikin Trikoon ranta-alueen kohentamiselle.
Tavoitteet ovat yleiskaavallisten tavoitteiden mukaiset.

Asemakaavoituksen pohjaksi on selvitetty olemassa olevan rakennuskannan arvo. Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen ky:n laatima Suomen Trikoon Pyynikin tehdasalueen rakennushistoriallinen arviointi sisältää kuvauksen tehtaan tuotantoprosessista ja sen sijoittumisesta tehtaaseen, kuvauksen tehtaan olevan rakennuskannan rakentumisen periaatteista, analyysin rakennetun ympäristön ominaisuuksista ja arvoista sekä selvitystyön yhteenvetona suojelusuositukset tiivistettyinä. Arviointityön pohjalta on laadittu kaavoituksessa ja muissa aluetta koskevissa toimenpiteissä huomioon otettavat suunnitteluperiaatteet ja suositukset. Suunnittelutehtävä on kokonaisuus, jonka osa-alueita ovat teollinen maisema, korttelin rakentumisen periaatteet ja toiminnallinen kokonaisuus sekä rakennusten kulttuurihistoriallinen, teollisuushistoriallinen ja kaupunkikuvallinen merkitys. Tämän lisäksi selvitys käsittää rakennuskohtaiset suojelusuositukset.

Ranta-alue on osa niin valtakunnallisesti merkittävää Pyynikin harjualuetta kuin Tammerkosken kansallismaisemaakin. Maisemalliset tavoitteet sisältyvät Pyynikin osayleiskaavaan. Osayleiskaavan yleismääräys "Kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti erittäin merkittävä alue, jonka erityispiirteet tulee ottaa huomioon yksityiskohtaisessa kaavoituksessa ja muissa toimenpiteissä" ohjaa kaava-alueelle laadittavia suunnitelmia sekä niiden toteuttamistapaa.

Pyynikin rantapuiston maisemasuunnitelman yleiset kehittämistavoitteet sisältyvät kaavoitustyöhön liittyvään Maisemasuunnittelu Hemgårdin laatimaan maisemasuunnitelmaan, joka käsittää sekä koko Pyynikin rantapuiston aina Eteläpuistoon asti että Suomen Trikoon rannan osana rantapuistoa. Suunnitelmassa todetaan mm., että Tampereen kaupunkimaisemassa ja viheraluejärjestelmässä Pyynikin harju ja Pyynikin rannat muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden. Sen arvoa virkistysalueena lisäävät moninaisten luonto-ominaisuuksien ohella myös alueella näkyvä kulttuurihistoria sekä hyvät yhteydet alueelle eri puolilta kaupunkia.

Maisemasuunnittelutyön yleiset kehittämistavoitteet sisältävät ajatuksen mahdollisuudesta kehittää Pyhäjärven pohjoisesta ranta-alueesta jatkoa Tammerkosken teollisuuskulttuurin reiteille. Parantamalla virkistysreittien epäjatkuvuuskohtia sekä reittien turvallisuutta ja kehittämällä rantavyöhykkeen aktiviteetteja voidaan rantavyöhykkeestä saada aikaan monipuolinen reitti keskustasta Pyynikille ja myös Ratinan suuntaan.

Suomen Trikoon rannan maisemasuunnittelun kehittämistavoitteeksi on kirjattu pyrkimys kokonaisratkaisuun, jossa rantamaisemasta muodostuu puoleensa vetävä osa Pyynikin rannan yhtenäistä virkistysaluetta. Tehdaskorttelin suunnittelussa merkittävää on ulkotilojen luonne ja niiden suhde rakennuksiin.

Maaperätutkimus

Suunnittelualueella suoritetun maaperä- ja sedimenttitutkimuksen perusteella kirjattuina ympäristöarvioinnin johtopäätöksinä on todettu, että maaperän haitta-ainepitoisuudet eivät nykytilanteessa edellytä välitöntä kunnostusta. Mikäli alueiden käyttötarkoitus muuttuu esim. asuinalueeksi tai virkistysalueeksi, edellyttävät maaperässä todetut haitta-ainepitoisuudet tällöin kunnostustoimenpiteitä. Mikäli tehdaskiinteistöllä tai ranta-alueella kuitenkin tehdään kaivutöitä, on työt suoritettava pilaantuneen maaperän kaivutyönä. Kunnostusmenetelmäksi esitetään haitta-aineiden eristämistä puhtaalla maa-aineksella tai pinnoitteella.

Maaperätutkimuksen yhteydessä tehtiin pilaantuneisuusselvitys myös värjäämössä ja voimalaitoksessa. Nämä ovat olleet tekstiiliteollisuuden ainoat rakennukset, missä kemikaaleja on käsitelty. Molemmista rakennuksista löytyi raskasmetallijäämiä.

4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset

4.5.1 Vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta

Alustavat vaihtoehdot Pyynikin Trikoon tehdasrakennusten säilyttämiseksi ja alueen täydennysrakentamiseksi laadittiin vuosina 2000 ja 2001. 18.1. - 8.2.2001 esillä oli 5 vaihtoehtoa, jotka käsittivät erilaisia ratkaisuja säilyvien tehdasrakennusten eteläpuolelle suunniteltaviksi, pääosin asuinkäyttöön osoitettaviksi rakennuksiksi. Vaihtoehtoihin sisältyi myös ratkaisuja tehdaskorttelin kaakkoiskulmauksen rakentamiseksi, Trikookujan varren tehdasrakennuksen matalan osan korottaminen sekä värjäämön korvaaminen uudisrakennuksella.

Vaihtoehdot, joissa uudisrakentaminen merkitsi yhtenäistä, itä-länsi-suunnassa pitkää ja useampikerroksista asuinrakennusta korttelin eteläosaan, hylättiin. Samoin hylättiin muuten erittäin massiivista uudisrakentamista tarjonneet vaihtoehdot, joihin liittyi myös voimakas estevaikutus näkymiin niin järveltä kuin tehdaskorttelista katsottuna. Myös vaihtoehdot pitkästä ja matalahkosta uudisrakennuksesta, jonka länsipäähän oli eri tavoin yhdistetty torniosa, hylättiin, koska erityisesti tornimainen uudisrakennus olisi maisemassa uhka niin voimalaitosrakennuksen kuin tehtaan piipun asemalle. Jatkosuunnittelun pohjaksi valittiin vaihtoehto, jossa uudisrakentaminen oli suunniteltu vanhojen tehdasrakennusten eteläpuolelle sijoittuvina pistetaloina. Valintaa tuki myös vaihtoehdoista saatu palaute. Saatu palaute on selostuksen liitteessä "Luettelo mielipiteistä 2001".

Alustavien vaihtoehtojen käsittelyjen pohjalta valittu perusratkaisu kaava-alueen täydennysrakentamiselle on ollut lähtökohta 30.11.2004 päivätylle asemakaavan ja asemakaavan muutoksen luonnokselle nro 7748, vaihtoehdot A ja B, joka oli nähtävillä 2. - 23.12.2004. Molemmat vaihtoehdot sisälsivät vanhojen, suojeltavaksi esitettyjen tehdasrakennusten eteläpuolelle osoitetun kerrostalokorttelin erillisinä pistetaloina toteutettavia asuinkerrostaloja varten. Myös värjäämön paikalle osoitettiin uudisrakennus. Lisäksi luonnos sisälsi ehdotuksen Trikookujan varrella olevan tehdasrakennus 218:n matalamman eteläpään osittaiseksi korottamiseksi. Laaja ranta-alue oli merkitty maisemallisesti merkittäväksi puistoksi. Vaihtoehdot erosivat toisistaan siinä, miten uusi asuinkortteli sijaitsee suhteessa voimalaitokseen. Uudiskorttelin etäisyys voimalaitoksesta vaikuttaa vanhan rakennuskannan ja uudiskorttelin väliin syntyvän pihakannen ja voimalaitoksen lähiympäristön luonteeseen samoin kuin välittömästi myös Nahkakujan perinteiseen linjaukseen ja näkymiin.

Vaihtoehdoista saatu palaute ja niihin annetut vastaukset ovat selostuksen liitteenä olevassa "Vastineluettelo 1:ssä". Mielipiteet vaihtoehdoista olivat ensi sijassa ympäristön asukkaiden mielipiteitä. Laajasti muutosehdotusten vaikutuksia ympäristön näkymiin, liikennejärjestelyihin ja muihin toimintoihin käsittelevien mielipiteiden ohella saadussa palautteessa oli myös kannanottoja esillä olleiden vaihtoehtojen paremmuudesta. Enemmistö näistä kannanotoista puolsi vaihtoehtoa A asemakaavan muutosehdotuksen pohjaksi.

Asemakaavan muutosehdotus on laadittu luonnoksen 7748 A pohjalta.

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS

5.1 Kaavan rakenne

Pyynikin Trikoon tehdasrakennukset suojellaan lähes kokonaan ja tontin käyttötarkoitus muutetaan tekemällä mahdolliseksi monipuolisten toimintojen sijoittuminen rakennuksiin. Vanhan rakennuskannan yhteyteen osoitetaan täydennysrakentamiselle rakennusoikeutta ja rakennusalat. Korttelikokonaisuutta varten osoitetaan autojen pysäköintiä varten oikeus rakentaa kortteliin maanalainen pysäköintilaitos. Nahkakujan varrelle osoitetaan pieni maanpäällinen pysäköintialue lähinnä tontin 491-8 tarpeisiin, minkä lisäksi Trikookujan varrelle saadaan jonkin verran asioimisliikennettä palvelevaa kadunvarsipysäköintiä.

Trikookujan, Nahkakujan ja Pyhärannan katualueita muutetaan.
Tärkein vaikutus katujen muutoksilla on se, että huoltoliikennettä lukuun ottamatta vanhaa tehdaskorttelia ei kaavan toteuduttua enää voi autolla kiertää. Nahkakuja ja Trikookuja muuttuvat Atlaspuistoon päättyviksi kaduiksi, jotka välittävät koko kaava-alueelta ja naapurikortteleista liikenteen Pyynikintielle. Mainituilta kaduilta on myös yhteydet maanalaiseen pysäköintilaitokseen.

Ranta-alue osoitetaan virkistysalueeksi.

5.1.1 Mitoitus
Kaava-alueen pinta-ala on 5,67 hehtaaria. Korttelialuetta on 2,91 hehtaaria, katualuetta 0,5 hehtaaria ja puistoaluetta 2,23 hehtaaria.

Suojelumerkinnällä merkityissä tehdasrakennuksissa on kerrosalaa yhteensä 34 000 m2, minkä lisäksi sr-33 merkinnällä merkityissä rakennuksissa saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä, mitä tontin tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta on asemakaavassa määrätty. Säilyvien tehdasrakennusten kerrosala on niin suuri, että niihin sallituilla käyttötarkoituksilla on mahdollista luoda alueelle toiminnallisesti rikas ja elävä työpaikkayhteisö, joka tarjoaa monipuoliset palvelut sekä ympäristönsä asukkaille ja toimijoille että laajemminkin koko kaupunkialueelle.

Asemakaavassa uudisrakentamiselle osoitettua uutta kerrosalaa on 11400 m2, joka on pääasiassa asuinkerrosalaa ja tuo 250 - 300 uutta asukasta alueelle.

Uuden pysäköintilaitoksen kerrosala on noin 14.700 m2. Pysäköintilaitoksessa on tilaa noin 400 autolle.

Pyynikin Trikoon sisäpihoilla on pysäköintipaikkoja runsaalle 100 autolle.

5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen

Asemakaavan muutoksen tavoite on luoda mahdollisuudet Pyynikin Trikoon tehdaskorttelin kulttuurihistoriallisten arvojen säilymiselle samoin kuin korttelin ja sen ympäristön maisemalliselle ja kaupunkikuvalliselle kehittämiselle.

Vanhojen tehdasrakennusten käyttötarkoituksen muutoksilla voidaan lähes koko tehdasrakennuskanta säilyttää. Korttelia täydentävien uusien asuntojen rakentaminen eheyttää yhdyskuntarakennetta, tukee alueen toiminnallista kehitystä ja lisää sosiaalista kontrollia ympäristössä. Kaavoitukseen liittyvä maisemasuunnitelma luo erinomaisen pohjan ja tavoitteet paitsi kaava-alueen myös koko Pyynikin rantapuiston maisemalliselle kohentamiselle ja toiminnalliselle kehittämiselle. Kaikkien rakennustoimenpiteiden yhteydessä tullaan pilaantuneet maat puhdistamaan viranomaisen hyväksymällä tavalla.

5.3 Aluevaraukset

5.3.1 Korttelialueet

5.3.1.1 Vanhojen tehdasrakennusten korttelialue

Valtaosa vanhasta tehdastontista on korttelialuetta, jolla Pyynikin Trikoon vanhat tehdasrakennukset ovat. Se muodostaa tontin 492-4, joka osoitetaan liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (KYP-1). Korttelialueelle saadaan sijoittaa myös julkisten palvelujen tiloja sekä rakentaa asuntoja ja pysäköintilaitos. Korttelialue merkitään kulttuurihistoriallisesti, maisemallisesti ja kaupunkikuvan kannalta tärkeäksi alueeksi (sj-14). Uudisrakennusta suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että rakennuksen julkisivut rakennusaineen, mittasuhteiden, pintojen ja värityksen suhteen sopeutuvat ympäristöönsä. Korttelialueella maaperä tulee puhdistaa ennen alueella tapahtuvaa rakentamista. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä selvitys siitä, että rakennus soveltuu haitta-aineiden osalta suunniteltuun tarkoitukseen.

Suurin osa vanhoista tehdasrakennuksista määrätään säilytettäviksi. Niille annetaan suojelumääräys sr-33, jonka mukaan rakennukset ovat rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeitä. Rakennuksessa saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä, mitä asemakaavassa on määrätty tontin tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen rakennustaiteellisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja. Kerrosalaa säilyvissä vanhoissa tehtaissa on yhteensä noin 34000 m2.

Yhteisesti vanhaa rakennuskantaa koskee määräys (sj-8), jonka mukaan olemassa olevan rakennuksen alkuperäisen tyylin mukaista julkisivu- ja kattomateriaalia, pintakäsittelytapaa, aukotusta ja ikkunoiden puitejakoa ei saa muuttaa kuin pakottavista syistä ja tyyliin sopivalla tavalla. Jos kerrosalaan kuulumattomia tiloja otetaan kerrosalaan luettavaan käyttöön, on vaaditut muutokset tehtävä rakennuksen tyyliä noudattaen.

Tehtaan voimalaitos, rakennus 281, kuuluu myös sr-33-merkinnällä suojeltuihin rakennuksiin. Voimalaitoksen savupiippu merkitään kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeäksi tehtaanpiipuksi, jota ei saa purkaa.

Korttelialueella annetaan asemakaavamääräykset vanhojen tehdasrakennusten lisäksi myös eräille rakenteille, rakennusten osille sekä vanhalle pihalle, Yläpihalle ja Värjäämön pihalle. Määräykset ovat seuraavat:

Tehtaan vanhinta osaa olevaan rakennukseen 213 kuuluva porrashuone torneineen merkitään rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeäksi rakenteeksi, jota ei saa purkaa (sr-44). Tornin korjaus- ja muutostöissä on otettava huomioon ulkoasun ominaispiirteet ja kaupunkikuvalliset vaatimukset. Tornissa olevan portaikon ominaispiirteisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Yläpihalle ja Värjäämön pihalle annetaan määräys s-piha3, joka kuuluu seuraavasti: "Säilytettävä pihaympäristö. Pihan kunnostaminen tulee suorittaa ottaen huomioon alueen käyttö ja luonne kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön osana." Pihoja yhdistävän luiskan länsireunassa olevan konttorirakennuksen itäpäädyn keskelle rakennettu 30-luvun klassismin mukainen sisäänkäynti ulkoportaineen on merkitty historiallisesti ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeäksi rakenteeksi (sr/r-1). Korjaus- ja muutostöiden yhteydessä rakenne on pyrittävä korjaamaan entistäen. Sitä vastapäätä luiskan itäreunassa olevan varaston maanpäällinen seinämä muodostaa pihaan muurin. Se merkitään historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti tärkeäksi muuriksi, joka korjaus- ja muutostöiden yhteydessä on pyrittävä korjaamaan entistäen (sra-3).

Määräys sj-15 edellyttää alueelle ominaisten rakennelmien kuten sisäänkäyntikatosten ja teollisuuslaitokselle tyypillisten yksityiskohtien säilyttämistä mahdollisuuksien mukaan.

Pihatila tehdasrakennusten 211 ja 213 välissä on erilainen kuin alueen muut pihat. Se on selkeästi rajattu ja tunnelmaltaan poikkeuksellinen. Se antaa mahdollisuuden tarjota ympäröiviin rakennuksiin sijoittuville toiminnoille sellaista lisätilaa erilaisten tilaisuuksien ja tapahtumien järjestämiseksi, mitä itse tehdasrakennusten sisätiloista ei löydy. Jotta pihatilan käyttö mainitunlaisiin toimintoihin onnistuisi myös säästä riippumatta, on asemakaavassa osoitettu oikeus kattaa piha läpinäkyvällä valokatolla. Valokatto ei saa nousta pihaa rajaavien rakennusten räystäslinjaa korkeammalle.

Pääosa vanhoista rakennuksista suojellaan erillisillä, rakennuskohtaisilla suojelumääräyksillä. Uudisrakennusta suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että rakennuksen julkisivut rakennusaineen, mittasuhteiden, pintojen ja värityksen suhteen sopeutuvat ympäristöönsä.

Korttelialueen pysäköintilaitos on suunniteltu rakennettavaksi kolmikerroksiseksi tasoille +76 - +85.50 eli syvimmillään yli10 metrin syvyyteen asemakaavassa rajattujen piha-alueiden, yläpihan ja värjäämön pihan alle. Pyynikin Trikoon korttelin kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti kestävä kokonaisratkaisu onnistuu vain ajoneuvojen maanalaisella pysäköinnillä. Ilman pysäköintilaitosta autot täyttäisivät kaikki piha-alueet ja ympäröivän katuverkon hallitsemattomasti. Tilanne on jo tänään ongelmallinen. Uusista järjestelyistä huolimatta osa pysäköinnistä säilyy kuitenkin jatkossakin piha-alueilla. Myös säilytettävien tehdasrakennusten kellarikerrosten käyttö pysäköintiin on tutkittu. Kellaritilat olisivat pysäköintihalleina erittäin epäkäytännölliset mm. tiheän pilariston vuoksi, eikä tiloihin mahtuisi tarpeellisista pysäköintipaikoista kuin korkeintaan kolmannes. Pysäköintilaitoksen rakentaminen edellyttää jonkin alueen vanhemman rakenteen purkua mm. itse rakennustyön edellyttämien toiminnallisten vaatimusten vuoksi.

Nykyisen värjäämörakennuksen purkaminen tulee välttämättömäksi erityisesti korttelialueelle suunnitellun maanalaisen pysäköintilaitoksen rakennustyön edellyttämien toiminnallisten vaatimusten vuoksi. Korttelialueelle on värjäämön paikalle merkitty rakennusala ja rakennusoikeus uudisrakennukselle, jonka kerrosala on 3300 m2. Käyttötarkoitukseltaan uudisrakennus on asuinrakennus, jonka kerrosalasta 25% saa olla liike- ja toimistotilojen kerrosalaa. Rakennuksen vesikaton ylin korkeusasema on määrätty samaksi kuin sen länsipuolella olevan tehdasrakennus 219:n vesikaton ylin korkeusasema. Määräys koskee myös teknisiä yms. tiloja.

Uudisrakennus korvaa vuonna 1936 rakennetun värjäämön, joka puolestaan korvasi kokonaan paikalla olleen, vuosina 1919-1920 rakennetun värjäämön. Nykyinen värjäämörakennus on pienehkö, runsaita muutoksia kokenut rakennus. Rakennukseen kiinteästi liittyneet allasalueet, laitteistot yms. on jo aiempina vuosikymmeninä purettu. Rakennuksen ulkoasuun on kohdistunut muutoksia, joilla on merkitystä jopa rakennuksen asemaan ympäristössään. Värjäämön teollisuushistoriallinen, kulttuurihistoriallinen ja rakennustaiteellinen arvo on muuhun rakennuskantaan verrattuna vähäinen.

Uudisrakennukseen tulee järjestää kulku rakennuksen läpi Värjäämönpihan ja korttelialueen eteläosaan rakentuvan pihan välille. Paikka on korttelialueen keskeistä jalankulkuliikenteen aluetta, joka tavoitetilanteessa välittää vilkasta työssäkäynti-, asioimis- ja ulkoiluliikennettä.

Maan tai pihan alla oleviin pysäköintitiloihin liittyvien maanpäällisten rakennelmien kaupunkikuvalliseen ilmeeseen, ympäristöön sopivuuteen ja liittymiseen ympäristön toimintoihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tontin rakennusalalle saadaan sijoittaa myös kerrosalaan luettavia maanalaisia liike- ja työtiloja, mikäli kyseiset tilat liittyvät ensimmäisen kerroksen liiketilaan tai niihin on välitön yhteys kadulta tai korttelin sisäiseltä jalankulkualueelta.

Autopaikkoja korttelialueella tulee osoittaa 1 ap/100 m2 ja asuntoja varten 1 ap/85 m2.

Korttelialueen eteläisin osa on korkeusasemaan +85.5 rakentuvaa pihaa, joka on kannella. Uuden asuinkorttelin ja säilyvien tehdasrakennusten väliselle alueelle asemakaavassa osoitettu paikka pihakannelle on korttelin nykyisen pysäköintialueen kohdalla. Pihakansi liittää pihan eteläpuolelle kaavoitetun uuden asuinkorttelialueen rakenteelliseksi ja toiminnalliseksi osaksi muuta korttelikokonaisuutta. Piha rakentuu kanneksi, sillä osa säilyvien tehdasrakennusten kellarikerroksista samoin kuin osa maan alle rakennettavasta pysäköintilaitoksesta kulkuväylineen on pihakannen alla. Pihakansi osoitetaan korttelin sisäistä kevyttä liikennettä palvelevaksi alueeksi (jk-6). Osa pihakannesta tulee varata tonttien 492-3 ja 4 yhteiseen käyttöön tarkoitetuksi leikkiin ja oleskeluun osoitetuksi alueeksi. Leikkipaikan pinta-alan tulee olla vähintään 200 m2. Pihalle annetaan asemakaavan määräys s-piha 1. Sen mukaan piha tulee rakentaa ottaen huomioon alueen käyttö ja asema kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön osana.

Pihakantta ympäröivät rakennukset tekevät siitä mittakaavaltaan tasapainoisen ulkotilan, joka noudattaa tehdasalueen pihojen perinteistä mittakaavaa ja tunnelmaa. Itä-länsi-suuntaisena piha on sekä aamu- että ilta-auringon aluetta. Pihan eteläpuolelle kaavoitetulle uudelle asuinkorttelialueelle annettujen rakentamista koskevien määräysten tarkoitus on mm. varmistaa myös keskipäivän auringon paiste pihakannelle.

Pihan luonne tukee sen asemaa ympäröivien asukkaiden turvallisena yhteispihana. Sen lisäksi, että kansi on alueen asukkaiden aluetta leikkipaikkoineen, se tulee olemaan korttelin sisäisen jalankulku- ja muun kevyen liikenteen reitteihin keskeisesti liittyvä aukio, joka välittää korttelin palveluita käyttävien asioimisliikennettä yhtä lailla kuin alueelle suuntautuvaa ulkoiluliikuntaa.

Pihakannelle osoitetaan Nahkakujalta porrasyhteys, minkä lisäksi asuinkorttelin pohjakerroksen teknisten tilojen yhteyteen rakennetaan pihatasolle hissiyhteys. Kulkureitit kannella ovat aktiivista ja monipuolista arkielämää palvelevia yhteyksiä, joiden luonne ja laatu niin asukkaiden tarpeiden kuin julkisten tarpeiden kannalta tulee kannen suunnittelussa ottaa huomioon. Yhteys kannelta voimalaitoksen editse rantapuistoon on luonteva ja turvallinen. Tällä on merkitystä, sillä Trikookujan itäpuolella olevassa puistossa on sekä leikkikenttä että urheilukenttä. Puistoon laskeva rinne avaa rantapuiston näkymät pihakannelle. Rinne on sekä toiminnallisesti että maisemallisesti pihatasoa ja rantapuistoa toisiinsa yhdistävää aluetta, jonka suunnittelussa nämä ominaisuudet tulee ottaa huomioon. Itä-länsisuunnassa piha on suunniteltu ns. valeperspektiiviä toteuttavaksi, mikä lisää pihamiljöön kiinnostavuutta. Kapeimmillaan piha on Nahkakujan puoleisessa päässä ja leveimmillään vanhan voimalaitoksen edessä.

5.3.1.2 Asuinrakennusten korttelialue

Uusien asuinrakennusten korttelialue laajentaa korttelia 492 rannan puolella olevalle täyttömaalle. Uusi korttelialue on asuinkerrostalojen korttelialuetta AK. Asuinkerrosalaa korttelialueella on yhteensä 7700 m2, mikä merkitsee tehokkuuslukua e=2.2. Rakennusoikeuden mukaan arvioitu asukasluku on 200 - 250. Uudisrakennusten vesikaton ylimmäksi korkeusasemaksi on määrätty + 99.0, mikä on sama kuin pihakannen pohjoispuolella olevan tehdasrakennus 219:n sekä sen itäpuolelle kaavoitetun, purettavan värjäämörakennuksen paikalle sijoittuvan uudisrakennuksen vastaava korkeusasema. Tällöin kerrosluku on IV - V johtuen asuinrakennusten sijainnista etelään laskevassa rinteessä. Uudisrakennusten pohjakerros on nykyisen maanpinnan tasossa +82.20, joka on korttelialueen länsipuolella myös Nahkakujan eteläpään korkeusasema. Tällä tasolla on Nahkakujalta yhteys korttelin pysäköintilaitokseen sekä asuinkorttelin teknisiin tiloihin. Tämän tason yläpuolelle suunnitellun pihakannen taso +85.50 on myös asuinrakennusten pääsisäänkäynnin taso.

Uudisrakentamista koskee määräys sj-14: "Kulttuurihistoriallisesti, maisemallisesti ja kaupunkikuvan kannalta tärkeä alue. Uudisrakennusta suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että rakennuksen julkisivut rakennusaineen, mittasuhteiden, pintojen ja värityksen suhteen sopeutuvat ympäristöönsä."

Asemakaavassa määrätään uudisrakennusten julkisivun pituudesta siten, että pihakannen tason yläpuolella ei rakennuksen julkisivun pituus saa ylittää 24 metriä. Sen mukaisesti korttelin rakennusalalle on mahdollista rakentaa neljä asuinrakennusta. Julkisivuja koskeva pituusmääräys velvoittaa toteuttamaan uudisrakentamisen pistetalomaisena ratkaisuna, jolloin uudisrakentaminen ei muodosta muuria vanhan rakennuskannan eteen. Tavoitteena on säilyttää vanhojen tehdasrakennusten asema maisemassa sekä näkymät Pyhäjärvelle niin tehdasrakennuksista kuin ympäristössäkin. Lisäksi määräykset turvaavat pihakannen valoisuuden myös keskipäivän aikaan.

Asuinkorttelin yksityiset pihat sijoittuvat etelään Pyhäjärven ranta-alueelle laskevaan rinteeseen, joka korttelin etelärajalta alkaen on rantapuistoa. Mahdollisuudet rakentaa tähän rinteeseen korttelialueelle tarpeelliset ulko-oleskelu- ja leikkipihat ovat rajalliset. Sen vuoksi korttelialueelle osoitetaan leikkiin ja oleskeluun soveltuvaa yhtenäistä piha-aluetta korttelin pohjoisosan pihakannelta.

Uudisrakennukset sijoittuvat rantapuistoon laskevaan rinteeseen siten, että pihakantta alemmalle tasolle porrastuvat rakennusten pohjakerrokset avautuvat puistoon. Näin harjun alarinteeseen asettuvat uudisrakennukset jatkavat vanhassa tehdaskorttelissa toteutunutta harjun rinnettä myötäilevää rakentamistapaa.

Autopaikkoja on varattava 1 ap/85 kem2. Tontin autopaikkoja voidaan osoittaa niille erikseen varatuilta autopaikka-alueilta.

Koko kaava-alueella joudutaan maaperän saastuneisuuden vuoksi rakentamisvaiheessa huolehtimaan maaperän puhdistamisesta. Tämän vuoksi myös asuinkorttelialueelle annetaan määräys saa-1:"Korttelialueella maaperä tulee puhdistaa ennen alueella tapahtuvaa rakentamista. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä selvitys siitä, että rakennus soveltuu haitta-aineiden osalta suunniteltuun tarkoitukseen."

5.3.2 Virkistysalueet

Kaava-alueen kaakkois-, etelä- ja lounaisosa on yhtenäistä rantapuistoaluetta, joka merkitään puistoksi, joka tulee rakentaa ottaen huomioon alueen sijainti, maisemallinen merkitys ja luonne kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön osana. Puisto nimetään Atlaspuistoksi. Asemakaavan laatimisen yhteydessä on Pyynikin ranta-alueelle käsillä olevalta asemakaava-alueelta aina Ratinaan asti laadittu maisemaselvitys sekä toimenpidesuositukset puistoalueen kohentamiseksi sekä toiminnalliseksi kehittämiseksi. Asemakaavassa on puistoalueella merkintä, joka osoittaa, että tätä asemakaavaa varten on puistoalueelle laadittu suunnitteluohjeet. Suunnitteluohjeet ovat asemakaavan selostuksen liitteenä.

Puistoalueella maaperän puhdistus tulee varmistaa puistosuunnitelman laatimisen yhteydessä. Pilaantunut maaperä on kunnostettava ennen asemakaavan mukaista käyttöä.

Puiston itäosassa kortteleitten 493 ja 494 eteläpuolella on asemakaavassa varaukset sekä leikkikentälle että urheilukentälle. Tällä puistoalueen osalla oleva vanhan huvilan kiviaidan, balustradin säilynyt osa merkitään kiviaidaksi, joka on historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas. Sitä ei saa hävittää.

Itäosassa puistoa on myös alue, jolla kasvaa kynäjalavia. Sen vuoksi puistoalueelle annetaan kaavamääräys s-ky: Alueella olevat kynäjalavat on säilytettävä siten, että sallitaan vain maiseman hoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet. Määräystä ei rajoiteta koskemaan vain kynäjalavien nykyistä sijaintipaikkaa. Siihen ajankohtaan, jolloin asemakaavan mukaista puiston kohentamista päästään tekemään saattaa kulua sen verran aikaa, että puiston kynäjalavakanta ehtii nykyisestään kasvaa.

Kaava-alueeseen sisältyvän rantapuiston merkitys puiston käyttäjille ja laatu osana arvokasta ympäristöä korostuvat kaavan toteutuessa. Asemakaavoitukseen liittyvä maisemasuunnitelma sisältää tavoitteet Pyynikin Trikoon ranta-alueen kohentamiselle osana koko Pyynikin rantapuistoa. Maisemasuunnitelmaan liittyy myös havainnepiirroksina esitetyt maisemasuunnittelijan näkemykset Trikoon rannan maisemallisesta jäsentelystä, reitistöistä sekä väylien näkymien kiintopisteistä.

Puistoalueella Nahkakujan länsipuolella on maanalainen viemärivesien pumppaamo.

5.3.3 Liikennealueet

Kaava-alueeseen sisältyviä katuja ovat Trikookuja, Nahkakuja ja Pyhäranta. Kadut eivät enää muodosta korttelia kiertävää yhteyttä. Nahkakuja ja Trikookuja päättyvät korttelin etelärajan tuntumaan ja välittävät pysäköintiliikenteen korttelin maanalaisiin pysäköintitiloihin. Nahkakujan ja Trikookujan päähän on varattu tila kääntöpaikalle. Korttelin eteläpuolelle puistoon osoitetaan huoltoajon ja polkupyöräilyn salliva kevyen liikenteen yhteys Nahkakujan ja Trikookujan välille.

Nahkakujan länsipuolella on yleinen pysäköintialue, jolla on tilaa 26 autolle. Pysäköintialueelle annetaan merkintä LP-2 (491-8). Sen mukaan sille saadaan osoittaa merkinnän osoittaman korttelialueen pysäköintipaikkoja. Pysäköintialueen ja Nahkakujan väliin merkitään istutettava puurivi, joka jatkaa Pyhärannan pohjoispuolelle Nahkakujan varteen istutettua puuriviä. Trikookujalle on suunniteltu kadunvarsipysäköintiä lyhytaikaista asioimispysäköintiä varten.

5.3.4 Erityisalueet

Trikookujan eteläpuolelle osoitetaan yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue, jolle saa rakentaa kerrosalaltaan enintään 30 m2:n suuruisen muuntamorakennuksen (ET-3).

Puistoalueella Nahkakujan länsipuolella on maanalainen jäteveden pumppaamo, jolle asemakaavassa osoitetaan varaus (ma/et-j).

5.4 Kaavan vaikutukset

Vaikutukset rakennettuun ympäristöön

Asemakaavan muutos varmistaa kaava-alueen suunnittelulle asetetun keskeisen tavoitteen eli Pyynikin Trikoon vanhojen tehdasrakennusten suojelun. Asemakaavan suojelumääräykset koskevat lähes koko vanhaa tehdasrakennuskantaa. Varsinaisen rakennussuojelun lisäksi määräykset edellyttävät, että rakennusten kunnostukseen ja käyttötarkoituksen muutokseen liittyvät toimenpiteet eivät turmele niiden rakennustaiteellisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja. Myös alueen yksittäisille rakenteille ja ympäristöille annetaan suojelumääräyksiä.

Vanhojen tehtaitten yhteyteen osoitettu uudisrakentaminen on suunniteltu vanhojen tehdasrakennusten suhteen alisteiseksi. Uudisrakennusten korkeutta koskevat määräykset huolehtivat siitä, että rakennukset eivät nouse tehdasrakennuksia korkeammalle. AK-korttelialueella ne toteutetaan pistetaloina, jotta tehtaitten asema maisemassa säilyy. Uudet rakennukset kunnioittavat myös alueen perinteistä tapaa noudattaa Nahkakujan linjausta, jolloin Pyhäjärven järvinäkymä edelleenkin säilyy Pyynikintien näkymänä. Uudisrakennusten sijoittuminen rinteeseen noudattaa myös alueen rakentamistapaa.

Vaikutukset taajamakuvaan

Pyynikin Trikoon vanhat tehdasrakennukset säilyttävät asemansa Pyynikinharjun etelärinteen maisemakuvassa. Asemakaavan mahdollistamat uudet käyttötarkoitukset vanhalla tehdaskorttelialueella merkitsevät lähes koko vanhan rakennuskannan säilymistä ja rakennusten kunnon kohentumista. Asemakaavaehdotuksessa osoitettu asuinrakennusten korttelialue tehdaskorttelin eteläpuolelle rakentuu rantapuistoon laskevaan rinteeseen noudattaen tehdaskorttelin rakentamistapaa. Uudisrakentamista koskevat määräykset edellyttävät kortteliin pistetaloratkaisua, minkä johdosta vanhat tehdasrakennukset säilyttävät asemansa ja merkityksensä ympäristön arvokkaassa maisemakuvassa. Asemakaavassa uudisrakentamiselle annetut, rakennusten ulkoasua koskevat määräykset merkitsevät sitä, että tulevat uudisrakennukset toteutetaan vanhojen tehdasrakennusten hillittyä rakentamistapaa noudattaen ja arvokkaaseen ympäristöönsä sopeutuen.

Asemakaavan mukainen tavoitetilanne merkitsee muutos- ja uudisrakentamisen myötä toteutuvaa pysäköintilaitosta, minkä ansiosta korttelialuetta ympäröivä laaja rantapuisto on mahdollista kunnostaa yleiskaavallisten tavoitteiden mukaisesti. Asemakaavoituksen yhteydessä laadittu maisemasuunnitelma sisältää maisemallisia ja toiminnallisia näkemyksiä koko Pyynikin rantapuiston kehittämiselle. Taajamakuvaan olennaisesti kuuluva rakennetun ympäristön laatu kohenee alueella uuden asemakaavan toteuttamisen myötä. Rantapuiston rakentamisen käynnistyessä tulee asemakaavoitukseen liittyvän maisemasuunnitelman sisältämillä tavoitteilla ja näkemyksillä olemaan merkitystä puistoalueen ja laajemminkin koko Pyynikin rantavyöhykkeen kunnostamisessa, toiminnallisessa kehittämisessä ja samalla koko taajamakuvassa.

Asuminen ja sosiaalinen ympäristö

Alueen asukasmäärään asemakaava tuo noin 250 - 300 asukkaan lisäyksen.

Uusien asuinrakennusten sijainti vanhan tehdasrakennusten korttelialueen välittömässä läheisyydessä lisää sosiaalista kontrollia alueella, millä on merkitystä mm. siksi, että laajan tehdasalueen uusi käyttö tullee olemaan ensi sijassa päiväsaikaan ajoittuvaa käyttöä.

Sosiaalinen ympäristö tiivistyy, sillä uudet asuinrakennukset sijoittuvat ympäristön nykyisten länsi- ja itäpuolella tehdaskorttelia olevien asuinrakennusryhmien väliin. Tämä mahdollistaa sosiaalisten kontaktien lisääntymisen alueella varsinkin, kun kaavan tavoitteiden mukainen ympäristön kohentuminen tulee aktivoimaan ulkoalueiden käyttöä. Alueelle syntyy kevyen liikenteen reittejä ja ulko-oleskelutiloja.

Väestön ikärakenne saattaa ympäristössä tapahtuvien parannusten ansiosta monipuolistua, sillä muutokset ovat myös perheasumisen kannalta myönteisiä.

Palvelut, elinkeinotoiminta, työpaikat

Vanhan rakennuskannan aktiivinen käyttö on ainoa tapa varmistaa rakennusten säilyminen. Koska vanhat tehdasrakennukset soveltuvat hyvin moniin erilaisiin tarkoituksiin, on tärkeätä, että vanhojen tehtaitten käyttötarkoitus on asemakaavassa määritelty siten, että mahdollisimman monet nykyaikaiset toiminnat voidaan niihin sijoittaa. Toiminnallinen monipuolisuus lisää eri toimijoiden kiinnostusta alueeseen, mikä puolestaan myös tukee yksittäisten toimintojen menestymistä tällaisessa ympäristössä. Uusi asemakaava tekee näin mahdolliseksi työpaikkojen merkittävänkin kasvun alueella elinkeinorakenteen monipuolistumisen myötä.

Myös kaavan mukainen uudisrakentaminen tukee vanhan tehdaskorttelialueen toiminnallista kehitystä. Uusien asukkaiden tulo muuttuvien tehdasrakennusten välittömään naapuruuteen lisää mahdollisuuksia monipuolisia asiakaspalveluja tarjoavien yrittäjien sijoittumiselle muuttuviin tehdastiloihin. Vanhojen tehdasrakennusten uudet käyttötarkoitukset tukevat mm. juuri erilaisten yksityisten ja julkisten palvelujen ja palveluyritysten asettumista niihin.

Erillistä kaupan tai palvelutoimintojen aluetta ei asemakaavaan sisälly, mutta muuttuviin tehtaisiin tällaiset toiminnat voidaan sijoittaa. Alueelle toivotaan päivittäistavarakauppaa, sillä nykyisin kaupan palvelut ovat lähimmillään Tahmelassa ja Pispalassa sekä kaupungin keskustassa. Mikäli alueelle saadaan kauppa, kaavan myötä kasvava asukasmäärä ei kuitenkaan lisää ympäristön asukasmäärää niin merkittävästi, että mahdollinen kaupan yksikkö olisi kovin suuri.

Lähimmät koulut ovat Pispalassa ja keskustassa. Uutta koulua ei kaava-alueelle tule. Sen sijaan sekä Pispalan että keskustan suunnan kouluissa on tilaa myös kaava-alueen koulutarpeille. Kaava-alueen rakentuminen saattaa tukea Pispalan ja keskustan koulujen toiminnan jatkuvuutta tuomalla alueelle uusia koululaisia. Kaava-aluetta palvelevat lähimmät päiväkoti- ja sosiaalipalvelut ovat myös jatkossakin Tahmelassa, Pispalassa ja Pyynikillä olemassa olevat palvelut.

Liikenne

Pyynikintie, johon kaava-alue rajoittuu, välittää alueen kaiken ajoneuvoliikenteen niin itään päin kaupungin keskustaan kuin läntisiin kaupunginosiin. Myös liikennelaitoksen bussi kulkee Pyynikintietä. Mm. Pyynikin Trikoon kohdalla on bussipysäkit. Kaavan toteutuminen merkitsee liikennemäärien lisääntymistä Pyynikintiellä.

Asemakaavaehdotuksen uudisrakentamisen on arvioitu tuottavan vuorokaudessa noin 500 automatkaa, minkä vaikutuksesta asemakaavaehdotuksen korttelialuetta reunustavien katujen liikennemäärät kasvavat. Tammikuussa 2005 tehtyihin Trikoon alueen liikennelaskentoihin perustuen on asemakaavan laadinnan yhteydessä oletettu, että Trikoon alueelle tulevasta ja alueelta poistuvasta ajoneuvoliikenteestä noin 60 % kuormittaa Pyynikintien itäistä eli Rosendahlin puoleista osuutta ja vastaavasti noin 40 % läntistä eli Tahmelan puoleista osuutta. Pyynikintien liikenteen on arvioitu siten lisääntyvän Trikoon alueen länsipuolella noin 200 ajon./vrk ja itäpuolella 300 ajon./vrk, mikä yhteenlaskettuna vastaa Nahkakujan ja Trikookujan liikennemäärien lisäystä (500 ajon./vrk). Arvioitu liikenteen kasvu merkitsee vuorokaudessa Pyynikintiellä 10-15% lisäystä, Nahkakujalla 44% lisäystä ja Trikookujalla 18% lisäystä.

Vuonna 2005 tehdyn liikennelaskennan mukaan Pyynikintien nykyinen liikennemäärä on noin 3700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Pyynikintien liikenteen melutaso on nyt noin 60 dB. Jos kaava aiheuttaisi liikennemäärien kaksinkertaistumisen, melutaso Pyynikintiellä kasvaisi 3 dB. Asemakaavan muutoksesta johtuvan liikenteen määrän kasvulla ei ole merkitystä kadun varren asuntojen melutasoon.

Nykytilanteessa keskeiseksi liikenteelliseksi ongelmaksi on noussut liittyminen autolla kaava-alueelta Pyynikintielle, mikä on hankalaa huonon näkyvyyden vuoksi. Varsinkin Nahkakujalta tultaessa näkyvyys Pyynikintien liittymässä on huono. Liittymänäkemien parantaminen on oleellinen keino parantaa liikenteen sujuvuutta. Tähän liittyy kaavailtu ratkaisu leventää Pyynikin Trikoon seinustalla olevaa Pyynikintien jalkakäytävää. Ratkaisu pidentää Pyynikintien tasossa olevaa liittymämatkaa molemmissa liittymissä. Ratkaisu on toteutettavissa, koska Pyynikintien katualue on nykyisellään jonkin verran varsinaista asemakaavan mukaista katualuetta kapeampi. Jo käytännössä toteutunut tehdaskorttelin rakentamattoman luoteisnurkan liittäminen osaksi Nahkakujan katualuetta sisältyy asemakaavan muutokseen. Itse Pyynikintien katualueen leventäminen ei ole käytännössä mahdollista, sillä katualue rajoittuu pohjoispuolella Pyynikin harjun luonnonsuojelualueeseen. Kaavan toteutusvaiheessa Pyynikintien parannus tulee ajankohtaiseksi. Laadittava katusuunnitelman tärkein tavoite tulee olemaan liikenneturvallisuuden parantaminen Pyynikintiellä.

Kaava-alueeseen sisältyviä katuja ovat Trikookuja, Nahkakuja ja Pyhäranta. Kadut eivät enää muodosta korttelia 492 kiertävää yhteyttä. Nahkakuja ja Trikookuja päättyvät korttelin etelärajan tuntumaan ja välittävät pysäköintiliikenteen korttelin maanalaisiin pysäköintitiloihin. Nahkakujan ja Trikookujan päähän on varattu alueet kääntöpaikoille. Korttelin eteläpuolelle puistoon osoitetaan huoltoajon ja polkupyöräilyn salliva kevyen liikenteen yhteys Nahkakujan ja Trikookujan välille. Tälle väylälle siirretään nykyinen asuinkorttelialueelle jäävä jätevesiviemäri.

Pysäköinti

Asemakaavan muutosalueella on nykyisin pysäköintipaikkoja Pyynikin Trikoon tehdaskorttelin sisäpihoilla sekä etelä- ja länsipuolisilla hiekkakentillä yhteensä noin 400 autolle. Näistä uusien kerrostalojen ja Pyynikin rantapuiston rakentamisen myötä poistuvat hiekkakenttien pysäköintipaikat, noin 280 autopaikkaa.

Pyynikin Trikoon muutosten yhteydessä tullaan rakentamaan maanalainen pysäköintilaitos tehdaskorttelin alle. Pysäköintilaitos tulee toimimaan vuorottaisen pysäköinnin periaatteella. Näin ollen laitos ratkaisee valtaosan alueen pysäköintiongelmasta. Tehdaskorttelin sisäpihoilla säilyy pysäköinti ainakin osittain. Pieni pysäköintialue Nahkakujan länsipuolella on asemakaavassa osoitettu tontin 491-8 autopaikoille sekä lyhytkestoiselle asioimispysäköinnille. Sille mahtuu 26 autoa. Sen lisäksi on Trikookujalle järjestettävissä jonkin verran paikkoja asioimispysäköinnille.

Maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamisen myötä pysäköintipaikkojen kokonaismäärä nousee alustavien suunnitelmien mukaan noin 520 autopaikkaan. Asemakaavan toteutuessa alueen pysäköintipaikkojen lisäys nykytilanteeseen nähden on noin 120 paikkaa. Koska maanalaisia paikkoja on suunniteltu käytettävän vuoropysäköintiperiaatteella, voivat yritysten työntekijät ja asiakkaat hyödyntää vapautuneita paikkoja päivällä asukaspysäköinnin ollessa vähäisimmillään. Vastaavasti yritysten pysäköintitarpeen ollessa minimissään varsinaisen toimistoajan ulkopuolella ovat lähes kaikki autopaikat asukkaiden käytettävissä.

Virkistys

Ranta-alue kunnostetaan rantapuistoksi VP-4, jossa maisemallisten seikkojen ohella myös toiminnalliset näkökohdat otetaan huomioon. Puisto nimetään Atlaspuistoksi. Puistoa koskevan määräyksen s-21 mukaan puisto tulee rakentaa ottaen huomioon alueen käyttö ja luonne kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön osana.

Puiston itäosassa kasvaa kynäjalavia. Sen vuoksi puistoon merkitään määräys s-ky, jonka mukaan alueella olevat kynäjalavat on säilytettävä siten, että sallitaan vain maiseman hoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet. Merkintää ei osoiteta vain nykyisten kynäjalavien kohdalle, sillä vie aikansa, ennen kuin kaavan toteuttaminen on niin pitkällä, että puiston rakentaminen on ajankohtaista. On mahdollista, että siihen mennessä kynäjalavakanta alueella on nykyistä runsaslukuisempi.

Asemakaavatyöhön liittyy laaja maisemaselvitys ja suunnitelma paitsi itse kaava-aluetta myös koko Pyynikin ranta-aluetta koskevaa ympäristön kohentamista ja toiminnallista kehittämistä varten. Suunnitelma tulee olemaan kaava-alueen rakentamisen yhteydessä Atlaspuiston rakentamissuunnittelun pohjana. Tätä tarkoittaa myös puistoa koskeva merkintä so-7748. Se osoittaa, että tätä asemakaavaa varten on laadittu suunnitteluohjeet, jotka ovat asemakaavaselostuksessa. Suunnitteluohjeet käsittää Maisemasuunnittelu Hemgårdin laatiman, 25.8.2004 päivätyn "Suomen Trikoon ranta ja Pyynikin rantapuisto" - nimisen kaavoitukseen liittyvän maisemasuunnitelman, joka on selostuksen liiteasiakirja. Tavoitetilanteessa korkeatasoinen rantapuisto tarjoaa niin asumiselle kuin ulko-oleskelulle kauniin ympäristön ja ulkoilijoille hyvät ulkoilumaastot ja -ympäristöt sekä monipuoliset mahdollisuudet erilaisten ulkoilumuotojen harrastamiseen.

5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset

Kaava-alueen saastuneiden maiden ja rakenteiden puhdistamisesta annetaan seuraava asemakaavamääräys: Kaava-alueen pilaantuneet maat ja rakenteet on puhdistettava viranomaisen hyväksymällä tavalla ennen kaavan mukaisen rakentamisen aloittamista.

5.7 Nimistö

Kaava-alueeseen sisältyvä rantapuisto nimetään Atlaspuistoksi.

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

Asemakaavan toteutus alkaa maaperän puhdistamisella. Tehdaskorttelialueen rakentamisessa ensimmäinen vaihe tullee olemaan pysäköintilaitoksen rakentaminen.

Kaava-alue rakentunee kymmenen vuoden kuluessa asemakaavan vahvistuttua.

Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.

Kiinteistötoimella ei ole huomauttamista ehdotuksen asemakaavalliseen puoleen.