ASEMAKAAVA NO 7710 JA TONTTIJAKO. KESKUSTORIN POHJOISOSAN,
FRENCKELLIN JA SÄHKÖLAITOKSEN ALUEEN KÄYTTÖTARKOITUS,
TONTTIEN RAJOJEN JA KAUPUNGINOSAN RAJAN MUUTOS

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 2. päivänä tammikuuta 2001 päivättyä ja 14. päivänä helmikuuta 2001 tarkistettua 
asemakaavakarttaa nro 7710. Asemakaavan hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.

Asemakaavan muutos koskee:
Tampereen kaupungin II kaupunginosan
korttelin nro 7 tontteja no 5,6 ja 7
katualuetta, puistoaluetta

XI kaupunginosan 
korttelin nro 177 tonttia 51
katu-, puisto- ja vesialuetta

kaupunginosien välistä rajaa.

Asemakaavan muutoksella muodostuu:
Tampereen kaupungin II kaupunginosan
korttelin nro 7 tontti nro 8
korttelin nro 421 tontti nro 1
katu-, tori ja virkistysaluetta

XI kaupunginosan 
korttelin nro 177 tontti 1
katu-, virkistys- ja vesialuetta

Tonttijaolla muodostuu:
Tampereen kaupungin II kaupunginosan
korttelin nro 7 tontti nro 8
korttelin nro 421 tontti nro 1

XI kaupunginosan 
korttelin nro 177 tontti 1

Alue sijaitsee kaupungin ydinkeskustassa.
Osoite: Aleksis Kiven katu 3-7, Satakunnankatu 13- 17, 33100 Tampere. Liite 1.


1 PERUSTIEDOT

11 Suunnittelutilanne

11.1 Seutukaava
Pirkanmaan 3. seutukaava on vahvistettu 6.6.1997. Sen mukaan alue on keskustatoimintojen aluetta.

11.2 Yleiskaava
Kaupunginvaltuusto on 4.1.1995 hyväksynyt Tampereen keskustan osayleiskaava 1995:n. Sen mukaan tontit II-7-6 ja II-7-7 ovat
toria. Tontit II-7-5 ja XI-177-51 ovat julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta, joka varataan pääasiassa yhteiskunnallisille palveluille
kuten virastoille ja laitoksille, opetus-, kulttuurija sosiaalitoiminnan sekä terveydenhuollon palvelutiloille ja -laitoksille, julkisten 
vapaa-aika- ja liikuntapalvelujen tiloille sekä seurakunnallisille rakennuksille. Länsiosaltaan tontti II-7-5 on osoitettu torialueeksi.

Keskustan toiminnalliset ja kaupunkikuvalliset osa-alueet sekä kaupunkikuvan ja ympäristön parantaminen toimenpidesuosituksineen
liittyvät keskustan osayleiskaavaan. Keskustorille edellytetään koko alueen käyttö- ja kunnostussuunnitelman laatimista (keskus-
tan osayleiskaavan kartta no 6).

Merkittäviä rakennettuja kohteita ja alueita koskevassa selvityksessä on Frenckellin alue (tontti II-7-5) merkitty tutkittavaksi
alueeksi. Tontilla sijaitseva Frenckellin kahdeksankulmainen savupiippu on luokiteltu kulttuurihistoriallisesti, rakennustai-
teellisesti tai kaupunkikuvallisesti erittäin merkittäväksi piipuksi, joka on tarkoitettu asemakaavan tai rakennussuojelulain
nojalla suojeltavaksi. Satakunnansilta on luokiteltu kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti tai kaupunkikuvallisesti
erittäin merkittäväksi kohteeksi, joka on tarkoitettu asemakaavan tai rakennussuojelulain nojalla suojeltavaksi. Tontilla XI-177-51
sijaitsevat keskiputouksen voimalaitos ja sähkölaitos on luokiteltu kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti tai kau-
punkikuvallisesti merkittäväksi kohteeksi, jota koskevissa toimenpiteissä tulee ottaa huomioon sen arvo (Keskustan osayleiskaa-
van kartta no 5).

Keskustan osayleiskaavaan liittyy keskustan liikenneverkkosuunnitelma, jossa on tarkasteltu mm. Keskustorin pohjoisosan,
Frenckellin ja sähkölaitoksen alueiden kevyen liikenteen järjestelyjä (keskustan osayleiskaavan kartta no 4). Kevyen liikenteen
pääreitit on osoitettu kosken yli uutta patosiltaa pitkin sekä Satakunnankadun alitse kosken molemmilla rannoilla.

11.3 Asemakaava
Kaava-alueella on voimassa seuraavat asemakaavat:

Tontilla II-7-6 ja 7 sekä tontin II-7-5 länsiosassa on voimassa 20.11.1964 vahvistettu asemakaava nro 2217. Sen mukaan tontit
ovat hallinto- ja virastorakennusten korttelialuetta YH.
Tontin 5 pinta-ala on 23799 m2. Tonttitehokkuuden e=2,25 mukaan tontin rakennusoikeus on 53548 k-m2.
Tontin 6 pinta-ala on 1235 m2 ja tonttitehokkuus e=2,25, joka vastaa 2778 k-m2:n rakennusoikeutta.
Tontin 7 pinta-ala on 1240 m2 ja tonttitehokkuus e=2,25, joka vastaa 2790 k-m2:n rakennusoikeutta.

Tontilla XI-177-51, tontin II-7-5 itäosassa, Tammerkosken vesialueella, Satakunnansillalla, Puutarhakadulla, Aleksis Kiven
kadun pohjoisosassa sekä tontin XI-177-51 ja Rongankadun välisellä puistoalueella on voimassa 21.11.1938 vahvistettu asemakaava
nro -2. Tontti XI-177-51 on merkitty asemakaavassa tehdastontiksi rakennuksineen. Asemakaavarekisterin ilmoittaman tonttitehokkuus-
luvun e=1,40 mukaan tontin rakennusoikeus on 6333 m2.

26.10.1944 vahvistettu asemakaava nro -1 on voimassa Satakunnankadulla Satakunnansillan länsipuolella. 8.11.1995 vahvistettu
asemakaava nro 7299 on voimassa pienellä osalla Satakunnankatua heti Satakunnansillan länsipuolella. Sillan itäpuolella Satakun-
nankadulla on voimassa 14.5.1997 vahvistettu asemakaava no 7323.

Osalla Aleksis Kiven katua on voimassa 18.3.1966 vahvistettu asemakaava nro 2422.

11.5 Tonttijako ja -rekisteri
Tonteille II-7-5 ja 6 on vahvistettu tonttijako 2.9.1930. Tontteja ei ole merkitty tonttirekisteriin.

Tontille XI-177-51 on vahvistettu tonttijako 11.1.1944. Tontti on merkitty tonttirekisteriin 12.7.1945.

Katu- ja puistoalueet on merkitty yleisten alueiden rekisteriin. Koski on Tampereen kaupungin kylän tilojen 1 ja 2 yhteistä aluetta.

Asemakaavan muutosalueeseen sisältyy maarekisterialuetta.

11.7 Päätökset ja suunnitelmat
Tampereen kaupunki järjesti Keskustorin suunnittelusta yleisen aatekilpailun, joka käytiin 4.12.1995 - 15.3.1996 välisenä aika-
na. Kilpailun voittivat rakennusarkkitehti Erkki Karvala, professori Antero Markelin, arkkitehti Juha Ryösä ja DI Reijo Lehtinen
työryhmineen. Kilpailun voittajille annettiin tehtäväksi laatia Keskustorin alueelle yleissuunnitelma käydyn kilpailun pohjalta.

13.5.1997 päivätty Keskustorin yleissuunnitelma, jonka pohjalta torin yksityiskohtaiset kunnostus- ja rakentamissuunnitelmat 
ja -toimenpiteet tehdään, hyväksyttiin ympäristölautakunnassa 27.5.1997 ja kaupunginhallituksessa 23.6.1997.
Torin pohjoisosan yksityiskohtaisempi suunnittelu on käynnistetty syksyllä v. 2000 yleissuunnitelmasta tarkistettujen tavoitteiden
mukaisesti.

30.1.1997 on kaupunginjohtajan päätöksellä asetettu keskustan virastotalojen hankeryhmä.

Tampereen kaupungin tilakeskuksen arkkitehtiyksikkö on laatinut suunnitelmia Frenckellin vanhan tehdasrakennuksen hyödyntämiseksi
entistä tehokkaammin toimistokäytössä.

Tampereen kaupunki on teettänyt A-Insinöörit Oy:llä Tammerkosken kevyen liikenteen siltapaikkoja koskevan selvityksen, joka
 on valmistunut syyskuussa 1998.

11.8 Pohjakartta
Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittausyksikön laatima ja se on tarkistettu v. 2001.

12 Maanomistus

Koko kaava-alueen omistaa Tampereen kaupunki.

13 Väestö ja työpaikat
Suunnittelualueella on kaupungin virastoja, kaupungin työntekijöiden terveysasema, kirjaston lehtienlukusali, sähkölaitoksen
hallintorakennus ja voimalaitos.

Frenckellin tontilla 7-5 arvioidaan työntekijöitä olevan noin 400 ja sähkölaitoksen tontilla 177-51 noin 100 henkeä.

14 Rakennettu ympäristö

14.1 Kokonaisrakenne
Suunnittelualue on Tampereen ydinkeskustaa ja osa kansallismaisemaa, johon kuuluvat Tammerkoski ja sitä reunustavat vanhat
tehdaskiinteistöt. Frenckellin tehdasrakennus on osa Tampereen teollistumisen historiaa.

Keskustori liittyy saumattomasti kansallismaisemaan. Torin pohjoisosaa reunustavat kadut, Aleksis Kiven katu ja Satakunnankatu
ovat keskeisiä liikenneväyliä. Torin läpi kulkeva Hämeenkatu on kaupungin pääkatu. Torin pohjoisosaa rajaavat pohjoisessa massii-
vinen Finlaysonin Siperia, lännessä kaupungin virastotalo ja idässä Frenckellin vanha tehdaskiinteistö.

14.2 Maankäyttö
Tontit II-7-6 ja 7 ovat rakentamattomia ja toimivat viereisten virastorakennusten pysäköintialueena. Alueella on myös yleistä
pysäköintiä.

Valtaosa Frenckellin alueen nykyisestä rakennuskannasta on rakennettu Birger Federleyn suunnitelmien mukaan (1904-1920). 
Arkkitehti Hanna Lyytisen vuonna 2000 laatimassa Frenckellin rakennushistoriallisessa dokumentoinnissa on tarkemmin selvitetty mm.
rakennusvaiheet, rakenteet ja niiden kunto.

Tontilla II-7-5 on Frenckellin vanha tehdaskiinteistö, jossa toimii nykyisin kaupungin virastoja ja rakennukseen saneerattu
teatteri TT-Frenckell (Harry W. Schreck, Lasse Kosunen 1982). Lisäksi tontilla on kaupungin henkilökunnan terveysasemana toimi-
va Frenckellin entinen konttorirakennus (1847) ja kirjaston lukusalina toimiva entinen pannuhuone (1907). Vuonna 1870 valmistu-
nut kahdeksankulmainen savupiippu on yksi Tampereen teollisuuden historian ja Tammerkosken kansallismaiseman symbolipiipuista.

Tontilla XI-177-51 on voimalaitos- ja sähkölaitoksen hallintorakennus. Nykyinen voimalaitos on otettu käyttöön 1932 ja sen tilat
on suunnitellut August Sandsund. Rakennuksen funkisjulkisivut ovat Bertell Strömmerin laatimat. Voimalaitos on erittäin merkit-
tävä osa Tammerkosken kaupunki- ja kansallismaisemaa. Lambert Petterssonin suunnittelema sähkölaitoksen hallintoraken-
nus on rakennettu v. 1912. Taloa on korotettu ja samalla sen jugend-tyyliset julkisivut on muutettu funktionalistisiksi Vilho
Kolhon piirustusten mukaan vuonna 1953.

Kuusiholvinen kivirakenteinen Satakunnansilta valmistui vuonna 1900 insinööri K. Snellmanin rakennussuunnitelman mukaan.

14.3 Palvelut
Alue on Tampereen hallinnollinen ja liikekeskusta.

14.4 Yhdyskuntatekninen huolto
Tontit II-7-5 ja XI-177-51 on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon. Kunnallisteknisiä putkistoja on Satakunnankadun, Aleksis Kiven
kadun ja Puutarhakadun alla. N. 6-7 m Aleksis Kiven kadun itäpuolella kulkee kaukolämpöputki. Myös torin poikki itä-länsisuun-
nassa kulkee kaukolämpöputki Frenckellin eteläpuolelta.

15 Luonnonympäristö

Kaava-alueella alkuperäistä luonnonympäristöä on voimakkaasti muokattu. Alueella oleva puusto ja muu kasvillisuus on istutettu.

Torin pohjoisin osa viettää loivasti etelään. Korkeuseroa on Satakunnankadun ja Puutarhakadun välillä n. 2 metriä. Alue on asfaltoitu
eikä sillä ole luontaista kasvillisuutta. Pysäköintikentän reunoille on istutettu puistolehmusta ja vaahteraa.

Tontin II-7-5 kaakkoisosassa on puistomaisesti istutettuja lehtipuita kuten lehmuksia, vaahteroita ja koivuja. Lisäksi tontin
rinneosilla kasvaa vuorimäntyjä ja vanhan pannuhuoneen itäseinustalla on kaksi kuusta. Myös Frenckellin sisäpihalla kasvaa lehti-
puita. Frenckellin tontin luoteiskulman ja kaakkoiskulman välinen korkeusero on n. 8.5 m. Tontti laskeutuu Keskustorilta Tammerkos-
keen päin.

Tontti XI-177-51 on pääosin asfaltoitu. Sähkölaitoksen tontin ja Rongankadun välisellä puistokolmiolla kasvaa vaahteroita.

Tampereen kaupungin kuntatekniikka- ja liikennesuunnitteluyksikkö on tehnyt kaava-alueella maaperätutkimuksia. Kalliopinnan kor-
keusasema vaihtelee alueella n. +80.00 ja +86.00 välillä. Maaperältään alue on pääosin moreenia, vaihdellen savesta kivikkoon.
Pohjavedenpinnan arvioitu korkeuslukema alueella on +84.00 - +81.00.

16 Erityispiirteet ja suojelukohteet

Frenckellin alue ja Satakunnansilta on luokiteltu  Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998" -raportissa rakennustai-
teellisilla, kulttuurihistoriallisilla sekä maisema ja kaupunkikuvallisilla perusteilla erittäin merkittäviksi kohteiksi. Frenckellin 
alue on myös valtakunnallisesti merkittävä (luokka II).

Keskiputouksen voimalaitos ja sähkölaitos on myös luokiteltu em. raportissa rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti sekä
maisemallisesti, kaupunkikuvallisesti ja ympäristökokonaisuuden
kannalta erittäin merkittäväksi kohteeksi (luokka II).


2 TAVOITTEET

Asemakaavaa muutetaan kaavoitusohjelman, keskustan osayleiskaavan ja kaupunginvaltuuston hyväksymän Keskustorin 
yleissuunnitelman perusteella.
Keskustorin pohjoisosan alueella asemakaavaa muutetaan siten että yleissuunnitelman pohjalta suunniteltu käyttö tulee mahdolliseksi.

Asemakaavan muutoksen tavoitteena Frenckellin ja sähkölaitoksen alueella on asemakaavan muuttaminen vastaamaan nykytilannetta
ottaen huomioon suojelukysymykset ja Frenckellin tehdasrakennuksen käyttö kaupungin virastotalona sekä rakennukseen kohdistuvat
muutostarpeet.


3 ASEMAKAAVA JA SEN PERUSTELUT

31 Yleisperustelu ja -kuvaus

Tontit 7-6 ja 7 muutetaan torialueeksi yleissuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Torialueella sallitaan kaksitasoisen maanalaisen
pysäköintilaitoksen rakentaminen. Itse torilla on rajoitettu maanpäällistä pysäköintiä osoittamalla sille oma alueensa. Torin
Satakunnankadun puoleiseen päähän sallitaan liiketilan rakentaminen siten, ettei tilan katto nouse Satakunnankadun katualueen
tason yläpuolelle. Liiketilan julkisivu suuntautuu etelään torille. Katualueen alle saadaan rakentaa kulkuväylä Finlaysonin puolelle.

Frenckellin tehdasrakennukselle ja vanhalle konttorirakennukselle muodostetaan omat tontit. Puistoalueelta osoitetaan rakennusala
vanhalle pannuhuoneelle. Frenckellin tonttiin liitetään osa Satakunnankadun katualuetta, jolloin kiinteistömuodostus voidaan
toteuttaa siten, että rakennus sijaitsee kokonaisuudessaan tontilla.

Sähkölaitoksen tonttiin liitetään osa tontin ja Rongankadun välistä puistoaluetta, jotta tontin piha- ja pysäköintijärjestelyt
voitaisiin toteuttaa yhdessä kevyen liikenteen rasitteen kanssa.

Kaava-alueen rakennuksille: Frenckellin tehdasrakennukselle, konttorirakennukselle, pannuhuoneelle, voimalaitokselle, sähkö-
laitoksen hallintorakennukselle sekä Satakunnansiltaympäristölle osoitetaan asemakaavassa keskustan osayleiskaavan ja rakennus-
kulttuuriselvityksen edellyttämät suojelumääräykset. Lisäksi osa patoalueen rakennelmista ja Frenckellin savupiippu suojellaan.

Tonttien II-7-8, XI-177-1 ja puistoalueen läpi Tammerkosken yli osoitetaan kevyen liikenteen yhteys. Satakunnan sillan itä-, ja
länsiosaan Tammerkosken tuntumaan on osoitettu kevyen liikenteen alikulkutunnelit.

34 Rakennettu ympäristö

34.1 Kokonaisrakenne

34.2 Maankäyttö
34.21 Korttelialueet

Frenckellin alueen rakennukset ovat kaikki arvorakennuksia, jotka määrätään suojeltaviksi. Frenckellin punatiilisen tehdasrakennuk-
sen ehyt jugendasu on ainutlaatuinen. Konttorirakennuksen arvellaan olevan Carl Ludvig Engelin suunnittelema ja se oli aikanaan
kaupungin näyttävin kivirakennus. Höyrykattilahuone on myös osa Tampereen kaupungin teollisuuden historiaa. Frenckellin tehtaan
piipun kaupunkikuvallinen merkitys on kiistaton.

Keskiputouksen voimalaitokselle ja sähkölaitoksen hallintorakennukselle osoitetaan asemakaavan muutoksessa myös suojelumääräyk-
set (ks. 36 erityispiirteet ja suojelukohteet).

Tontti II-7-5 jaetaan kahdeksi tontiksi (tontit 7-8 ja 421-1) ja puistoalueeksi.

Frenckellin tehdasrakennukselle muodostetaan oma tontti 7-8, joka osoitetaan yleisten rakennusten korttelialueeksi. Tontin pinta-
ala on 8213 m2. Rakennusoikeudeksi osoitetaan 14890 k-m2, jolloin tonttitehokkuus on e=1,81. Rakennuksessa saadaan kerrosalaan
kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä, mitä asemakaavassa on määrätty tontin tai
rakennusalan enimmäiskerrosalasta.

Tontin pohjoisosassa Satakunnankadun suuntainen kävelytunneli merkitään rakennukseen jätettäväksi kulkuaukoksi. Frenckellin
tehdasrakennuksen läpi patosillalle kulkeva kevyen liikenteen väylä merkitään asemakaavassa yleiselle jalankululle ja polku-
pyöräilylle varatuksi alueen osaksi.

Jokaista 140 kerrosalaneliömetriä kohden on varattava yksi autopaikka. Tontille saa sijoittaa enintään 40 autopaikkaa. Tontin
autopaikkoja saadaan sijoittaa enintään 300 m päässä olevaan pysäköintilaitokseen.

Frenckellin tehdasrakennuksen sisäpihan puoleisille kattolappeille voidaan rakentaa rakennuksen tyyliin sopivia tarpeellisia
kattoikkunoita. Tehdasrakennuksen ulkokehän  räystäskorkeudet on säilytettävä nykyisissä korkeusasemissaan.

Tontti 7-8 osoitetaan rakennustaiteellisesti arvokkaaksi ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Alueen kaupun-
kikuvan kannalta merkittävää luonnetta ei saa muuttaa. Uudisrakennusta tai olemassaolevaan rakennukseen tehtäviä muutoksia
suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota alueen rakennustaiteellisten ja kaupunkikuvallisten arvojen säilyttämiseen.

Vanhalle konttorirakennukselle erotetaan tontti 421-1, joka osoitetaan yleisten rakennusten korttelialueeksi. Rakennusoikeudeksi
osoitetaan 1715 k-m2. Tontin koko on 861 m2 ja rakennusoikeus vastaa tonttitehokkuutta e=1,99. Rakennuksen kerrosluku on 
I-Iu2/3. Tontille ei saa sijoittaa autopaikkoja.

Sähkölaitokselle muodostetaan uusi tontti XI-177-1. Se osoitetaan yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten
korttelialueeksi. Tontin pinta-ala on 4777 m2. Tontin pohjoisosaan nykyisen hallintorakennuksen kohdalle on osoitettu
rakennusala, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja 2220 k-m2. Rakennusalalla on päärakennuksen kohdalle merkitty kerroslu-
vuksi V ja siipiosan kohdalle I. Voimalaitoksen kohdalle on sijoitettu rakennusala, jolla saa olla kerrosalaa 2950 m2. Raken-
nuksessa saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä, mitä asemakaa-
vassa on määrätty tontin tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta.
Vesikaton ylimpien kohtien korkeusasemiksi on määrätty rakennuksen luoteisosassa +101.6 m ja kaakkoisosassa +97.5 m. Lisäksi
tontille on merkitty muuntamon kohdalle I kerroksisen rakennuksen rakennusala jolle saa rakentaa 109 k-m2. Tontille annettu raken-
nusoikeus vastaa tonttitehokkuutta e=1,11.

Tontin läpi on asemakaavassa merkitty rasitteena jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, jolla huoltoajo on sallittu.
Kevyen liikenteen yhteydet johtavat patosillalle ja Satakunnankatun alikulkutunnelille. Itäinen osa kevyelle liikenteelle vara-
tusta Patosillasta kuuluu tonttiin.
Tontille on sijoitettava vähintään 30 autopaikkaa. Tontin autopaikkoja saadaan sijoittaa enintään 300 m:n päässä sijaitsevaan
pysäköintilaitokseen.

Tontti XI-177-1 on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti tärkeä alue. Aluetta koskevien muutos- ja rakennustoimenpiteiden
sopeutumiseen ympäristöönsä on kiinnitettävä erityistä huomiota.

34.22 Katu-, tori- ja liikennealueet
Satakunnankadun, Aleksis Kiven kadun ja Puutarhakadun rajaama alue osoitetaan torialueeksi.

Tori- ja osittain katualueelle on osoitettu laaja rakennusala maanalaista, 2-kerroksista pysäköintitilaa varten. Ajoluiskan
paikka on osoitettu Puutarhakadun tuntumaan. Torialueelle on osoitettu alueen osa myös pelkästään maanpäällistä pysäköintiä
varten.

Alueelle saa rakentaa sen käyttöä palvelevia rakennelmia ja laitteita, joiden kaupunkikuvalliseen ilmeeseen, ympäristöön sopivuu-
teen ja liittymiseen ympäristön toimintoihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Torin alueella tulee uudisrakennuksen suun-
nittelussa kiinnittää erityistä huomiota rakennuksen sijaintiin historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävässä ympäris-
tössä (ym-12). Tämä koskee erityisesti torin pohjoispäähän suunnitellun liiketilan rakentamista.

Torialueen pohjoispäähän ja osittain Satakunnankadun katualueen alle saa rakentaa maanalaista myymälätilaa sekä yhdystunnelin
kadun alitse. Liiketilan vesikaton ylimmän kohdan tulee jäädä tasolle +92.7, jottei se nouse Satakunnankadun tason yläpuolelle.
Uudisrakennuksen julkisivun tulee olla graniittia ja lasia.

Maanalaisen yhdystunnelin saa rakentaa pysäköintitilasta myös Frenckellin puolelle.

Lisäksi katualueen alle saa rakentaa pysäköintilaitoksen toiminnalle välttämättömiä ja siihen kiinteästi liittyviä, kokonaan
maanalaisia teknisiä tiloja rakennusalan ulkopuolelle.

Torialue nimetään kadunnimitoimikunnan esityksen mukaisesti Frenckellinaukioksi.

Aleksis Kiven kadun länsireunaan ja Frenckellinaukion itäreunaan on istutettava puurivit.

Aleksis Kiven kadun katualuetta levennetään, jotta katualue voidaan rakentaa suunnitellusti. Tilaa tarvitaan levennetylle jalka-
käytävälle ja kadun länsireunaan istutettavalle puuriville.
Puutarhakadun katualue torialueen itärajasta itään osoitetaan jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi, jolla huolto-
ajo on sallittu.

400 m2 suuruinen osa Satakunnankadusta liitetään tonttiin 7-8. Satakunnansilta on osa Satakunnankatua. Sillan alueelle 
annetaan oma suojelu- ja toimenpidemääräys (ks. kohta 36).  Kaava-alueella on katualuetta yhteensä 8340 m2. Torialueen 
pinta-ala on 5848 m2.

34.23 Virkistysalueet
Frenckellin tehdasrakennuksen ja Tammerkosken välinen alue sekä vanhan pannuhuoneen ympäristö osoitetaan asemakaavassa
puistoksi. Vanhalle pannuhuoneelle ja Frenckellin kahdeksankulmaiselle savupiipulle varataan rakennusalat puistosta. Pannuhuoneen 
rakennusalalle osoitetaan 638 k-m2 rakennusoikeutta. Tammerkosken rannat yhdistävälle kevyenliikenteen yhteydelle varataan reitit
myös puistoalueelta.

Tammerkosken länsirannan puistoalue on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti tärkeä alue. Aluetta koskevien muutos- ja
rakennustoimenpiteiden sopeutumiseen ympäristöönsä on kiinnitettävä erityistä huomiota. Puisto nimetään kadunnimitoimikunnan
esityksen mukaisesti Kirjastonpuistoksi. Puistoalueen ja vesialueen raja tarkistetaan vastaamaan todellista rantaviivaa.

Sähkölaitoksen tontin ja Rongankadun välissä on kaava-alueeseen sisältyvää puistoaluetta, jolle osoitetaan mahdollisuus tehdä
jalankulku- ja pyöräily-yhteys.

34.25 Vesialueet
Kaava-alueeseen sisältyy Tammerkosken vesialuetta Satakunnansillan ja voimalaitoksen välisellä alueella. Voimalaitoksen ja
Frenckellin välille valssipadon päälle rakennetun sillan kohdalle merkitään jalankululle ja polkupyöräilylle varattu siltayhteys.

34.4 Yhdyskuntatekninen huolto
Torialueen alaisen pysäköintilaitoksen rakentaminen edellyttää joidenkin kuntateknisten johtojen ja putkien siirtämistä. Aleksis
Kiven kadun itäpuolella olevaa kaukolämpöputkea tulee mahdollisesti siirtää lännemmäs n. 25 m:n matkalla. Torin poikki itä-
länsisuunnassa kulkeva kaukolämpöputki tulee sijoittaa laitoksen rakentamisen yhteydessä sen katon ja maanpinnan väliin. 
Puutarhakadulla kulkevat viemäri- ja vesijohtoputket tulevat laitoksen eteläpään kohdalle. Ne vaikuttavat myös pysäköintitilan
mahdolliseen laajenemiseen etelään päin.

34.5 Tonttijako
Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan.

35 Luonnonympäristö ja ympäristövaikutukset

35.1 Luonnonympäristö
Asemakaava säilyttää Frenckellin alueen rakentamattomat ranta- ja puistoalueet. Frenckellin tontin jakaminen mahdollistaa puisto-
maisten alueiden osoittamisen asemakaavassa puistoksi.

Sähkölaitoksen tontin ja Rongankadun väliseltä puistoalueelta joudutaan mahdollisesti kaatamaan vaahteroita kevyen liikenteen
reitin tieltä.

35.2 Ympäristövaikutukset/-vaikutusten tarkastelu

Luonnonympäristö ei Frenckellin ja Sähkölaitoksen alueella tule merkittävästi muuttumaan. Toiminnallisesti osa nykyisestä
Frenckellin tontista osoitetaan puistoalueeksi.
Frenckellin tehdaskiinteistön ottaminen entistä tehokkaammin toimistokäyttöön lisää työpaikkojen määrää alueella. Uusien työ-
paikkojen määräksi on arvioitu noin 120.
Kevyen liikenteen uusi siltayhteys on osa kaupungin itä-länsisuuntaista kevyen liikenteen pääreittiä. Se palvelee myös pyö-
räilijöiden ja jalankulkijoiden liikennettä Tammerkosken rantojen välillä. Samalla patosilta avaa uuden näköalapaikan Tammerkosken
koskimaisemaan. Satakunnansillan alitus kytkee Tampellan alueen entistä tehokkaammin keskustaan.

Liikenteelliset ympäristövaikutukset:
Kaksitasoisen pysäköintilaitoksen rakentaminen lisää autopaikkojen määrän torin pohjoisosassa n. 415:een (maan alla 375
paikkaa). Ne toimivat päivisin pääasiassa työpaikkapysäköintinä virastotalojen ja Finlaysonin alueen työntekijöille, mutta palvele-
vat myös asioimispysäköintipaikkoina. Torialueen rakentamisen edetessä Puutarhakadun eteläpuolelle, saattaa maanalaisen pysä-
köintilaitoksen laajentuminen tulla kysymykseen. Maanpäällisten pysäköintipaikkojen määrä vähenee kaava-alueella n. 40 kpl:seen
nykyisestä n. 180 kpl:sta.
Tampereen keskustan pysäköintipaikkojen inventoinnissa (Tampereen kaupunki ja Viatek Oy, 1999) on tutkittu Keskustorin 
pohjoisosan p-laitoksen sijoituksen vaikutuksia. Positiivisina vaikutuksina pidetään keskeistä sijaintia, lisäpaikkojen saantia
Keskustoria ympäröivien kortteleiden käyttöön, P-Keskustan ja P-Plevnan kuormituksen helpottumista ja laitoksen toteutusta 
kannen alla eikä luolatilana, mikä tekee siitä edullisen. Negatiivisina vaikutuksina pidetään sitä, ettei laitoksen vaikutus ulotu 
Hämeenkadun länsipäähän ja liikenteen lisääntymistä ydinkeskustassa laitoksen sisäänajoaukon sijainnin takia.

36 Erityispiirteet ja suojelukohteet

36.1 Suojelumääräykset
Frenckellin ja Sähkölaitoksen tontin rakennuksille ja rakennelmille on asemakaavassa annettu seuraavat suojelumääräykset:

Frenckellin tehdasrakennukselle ja voimalaitokselle annetaan seuraava suojelumääräys (sr-40):

Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei
saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen, rakenteiden, julkisivujen tai
kiinteän sisustuksen rakennustaiteellisia, rakennusteknisiä eikä kulttuurihistoriallisia arvoja.

Vanhalle konttorirakennukselle on annettu seuraava suojelumääräys(sr-33):

Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei
saa purkaa. Rakennuksessa saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä,
mitä asemakaavassa on määrätty tontin tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöi-
den tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Korjaus- ja muutostöillä ei saa turmel-
la rakennuksen rakennustaiteellisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja.

Frenckellin vanhalle pannuhuoneelle on annettu seuraava suojelumääräys (sr-34):

Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei
saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen, rakenteiden, julkisivujen tai
kiinteän sisustuksen rakennustaiteellisia ja rakennusteknisiä arvoja eikä muuttaa rakennuksen räystäskorkeutta eikä kattomuo-
toa. Rakennuksen sisätilojen tilanjakoa ei saa oleellisesti muuttaa.

Sähkölaitoksen hallintorakennukselle on annettu seuraava suojelumääräys (sr-12):

Kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden
tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy.

Frenckellin tehtaanpiippu merkitään kaupunkikuvan kannalta tärkeäksi tehtaan piipuksi jota ei saa purkaa.

Tammerkosken ja vanhan Puutarhakanavan välinen patomuuri ja vesialueella sijaitsevat keskiputouksen patorakennelmat mukaan lukien
jääluukun konehuone sekä Frenckellin ja Kirjastonpuiston välillä oleva tukimuuri osoitetaan asemakaavassa kaupunkikuvan säilymisen
kannalta tärkeiksi rakenteiksi, joita ei saa purkaa.

Satakunnansillan alue merkitään kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti tärkeäksi alueeksi. Aluetta koskevien muutos- ja 
rakennustoimenpiteiden sopeutumiseen ympäristöönsä on kiinnitettävä erityistä huomiota (sj-11). Alueen rajaus sisältää
 myös mahdolliset Satakunnansiltaan liittyvät uudet kevyenliikenteen yhteyssuunnitelmat.

Kaava-alueelle annetaan yleismääräys: sr-merkinnällä osoitettuja rakennuksia koskevista muutos- ja korjaussuunnitelmista on pyy-
dettävä museoviranomaisten lausunto.

36.2 Rakennuskohtainen arviointi ja toimenpidesuositus

Arkkitehti Hanna Lyytisen vuosina 2000-2001 laatimassa Frenckellin tehdasrakennuksen rakennushistoriallisessa dokumentoinnissa
on selvitetty rakennuksen keskeisimmät rakennustaiteelliset, rakennustekniset ja kulttuurihistorialliset tekijät, jotka tulee
ottaa huomioon rakennuksen korjaus- ja muutostöitä tehtäessä. Frenckellin rakennus- ja muutostöiden rakennustaiteelliset, ra-
kennustekniset ja kulttuurihistorialliset vaikutukset tulee arvioida tämän selvityksen perusteella. Dokumentointi on asemakaa-
vaselostuksen liitteenä.


4 TOTEUTTAMINEN

41 Rakentamisaikataulu

Torialueen osalta on alustavasti pyritty rakentamispäätöksen tekemiseen lokakuun 2001 alussa ja rakentamisen on arvioitu kes-
tävän 14-16 kk.

Frenckellin alueella ja sähkölaitoksen tontilla asemakaavan muutos pääpiirteittäin vastaa nykytilannetta. Frenckellin tehdasra-
kennuksen korjaus- ja muutostyöt toteutetaan vaiheittain. Viimeisen vaiheen on arvioitu valmistuvan loppuvuonna 2003.


5 SUUNNITTELUVAIHEET

Dno yvi:464/611/2001
Keskustorin ja Frenckellin alueiden kaavoitus on kaavoitusohjelmassa.
Yleinen aatekilpailu Tampereen Keskustorin alueesta 4.12.1995 - 15.3.1996.

Keskustorin yleissuunnitelman luonnos valmistui 12.2.1997. Ympäristölautakunta hyväksyi luonnoksen 4. 3. 1997.
Kaupunginhallitus merkitsi luonnoksen tiedoksi 10. 3. 1997 ja tekninen lautakunta 13 .3. 1997.
Yleissuunnitelman luonnos oli alustavasti nähtävillä 18.2.- 28.2.1997.
Rak.A:n 154 §:n mukaista laatimisvaiheen kuulemista varten yleissuunnitelma oli nähtävillä 6.3.  -27. 3. 1997.

Suunnitelmasta pyydettiin asianomaisten hallintokuntien sekä museoviraston ja naapurikiinteistöjen lausunnot.
Ympäristölautakunta hyväksyi yleissuunnitelman 27.5.1997. Kaupunginhallitus hyväksyi yleissuunnitelman 23.6.1997.

Keskustorin kolmannen vaiheen eli torin pohjoisosan sekä Frenckellin alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut
nähtävillä 21.9.-12.10.2000. Nähtävilläoloaikana hankkeesta ei ole esitetty mielipiteitä.

Hankkeesta on ilmoitettu naapureille kirjeitse.
Asemakaavan muutosluonnoksesta on pyydetty kaupungin asianomaisten eri hallintokuntien, teknisten verkostojen omistajien sekä
Museoviraston lausunnot.

Asemakaavaehdotukseen on tehty 14.2.2001 saatujen lausuntojen sekä suunnitelmien tarkentumisen johdosta seuraavat tarkistukset:
-Kaava-alueelle on lisätty yleismääräys, jossa edellytetään, että sr-merkinnällä osoitettuja rakennuksia koskevista muutos- ja kor-
jaussuunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisten lausunto.
-Tontilla 177-1 sijaitsevan voimalaitoksen suojelumääräys on muutettu sr-40:ksi.
-Satakunnansillan alue on merkitty kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti tärkeäksi alueeksi. Aluetta koskevien muutos- ja
rakennustoimenpiteiden sopeutumiseen ympäristöönsä on kiinnitettävä erityistä huomiota.
-Keskustorin pysäköintilaitoksen rampin alue on muutettu ohjeelliseksi. Sen täsmällinen paikka ja muoto ratkaistaan katupiirus-
tusvaiheessa.
-Torin pohjoisosan liiketilan julkisivumateriaali on nyt määritelty kaavassa. Sen tulee olla graniittia.


6 TILASTOTIEDOT

II kaupunginosa 

XI kaupunginosa

TAMPEREEN KAUPUNKI
YMPÄRISTÖTOIMI
KAAVOITUSYKSIKKÖ
No  7710 / 2.1.2001, tarkistettu 14.2.2001


Mikko Järvi      Ilkka Soini       Jouni Mäkinen