FINLAYSONIN JA TAMPELLAN ALUEITA YHDISTÄVÄ KEVYENLIIKENTEEN SILTA, VAPRIIKINSILTA, KARTTA NO 7709
1 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Kaavamuutoksen
vireille tulo kuulutettiin 29.6.2000. 1.2 Asemakaava Silta on suunniteltu kulkemaan Finlaysonin puolella olevan Kanavaraitin päästä suoraan kosken yli Vapriikin seinustalle, siitä rakennuksen pohjoispäätyyn ja edelleen Tampellan puolella olevaan Alek-sandra Siltasen puistoon. Vapriikin seinustalla oleva huoltotasanne uusitaan tässä yhteydessä. Yhteyden rakentuminen Tammerkosken kansallismaisemaan edellyttää niin suunnittelulta kuin toteutukseltakin ympäristön kunnioittamista ja sen arvojen huolellista huomioon ottamista. Asemakaavan toteuttaminen Sillan rakentaminen voidaan aloittaa, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman ja kun hankkeella on vesilain mukainen lupa. Vapriikinsillan aloitus on teknisen toimen vuoden 2003 rakennusohjelmassa.
2.1 Tunnistetiedot Asemakaavan
muutos koskee: Kaavan laatija: Tampereen kaupungin ympäristötoimi, kaavoitusyksikkö, projektiarkkitehti Kristiina Jääskeläinen 2.2 Kaava-alueen
sijainti 2.3 Kaavan
nimi ja tarkoitus 2.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Kaava-alueen
sijaintikartta, liite 1 2.4 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista - Muutettava
asemakaava: 8.11.1995 vahvistettu asemakaava nro 7299.
3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen
yleiskuvaus Finlaysonin puolella alueen uusi käyttö sille vuonna 1995 vahvistuneen asemakaavan myötä on jo pääosin toteutunut. Suurin osa tehdasalueen vanhasta rakennuskannasta on suojeltu ja kunnostettu uusille toiminnoille liike-, toimisto-, palvelu-, kulttuuri- ja opetustiloiksi. Satakunnankadun ja Kuninkaankadun kulmaan kaavoitettu asuinkortteli on valmis. Toinen, kosken varteen kaavoitettu asuinkortteli odottaa vielä toteuttamistaan. Ravintolakäytössä olevaa Fin-laysonin Palatsia ympäröivä puisto on siirtynyt kaupungin omistukseen ja sen kunnostaminen 1930-luvun asuun on jo pitkälti toteutunut. Puiston kasvillisuutta ja rakenteita on kaavamääräyksillä suojeltu. Tampellan alueelle samanaikaisesti vahvistuneen uuden asemakaavan mukainen uuden käytön toteuttaminen on parhaillaan käynnissä: mm. pääosa asemakaavalla suojelluista rakennuksista on kunnostettu uuteen käyttöön: oikeustaloksi, museokeskukseksi, toimistoiksi, ravintolaksi ja muiksi liiketiloiksi. Samoin pääosa alueelle kaavoitetuista uusista asuinkortteleista on jo joko valmiina tai rakentaminen on käynnistymässä. Molemmilla alueilla voimassa olevien asemakaavojen keskeiset tavoitteet ovat olleet käyttötarkoitukseltaan muuttuvien historiallisten teollisuusalueiden toiminnallinen kytkeminen muuhun ydinkeskustaan ja alueiden kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittävien arvojen säilyminen. Finlaysonin puolella muutosalueeseen sisältyy tontti I-1-17, jolla sijaitsee vuonna 1926 rakennettu Jarl Eklundin suunnittelema, koskeen rajautuva punatiilinen voimalaitos sekä siihen liittyvä voimalai-toskanava. Tampellan puolella muutosalueeseen sisältyy tontti IX-956-3, jolla sijaitsee nykyisin Museokeskus Vapriikin tiloiksi kunnostettu, aikanaan vaiheittain laajentunut punatiilisten tehdasrakennusten ryhmä. Näistä koskeen rajoittuvat entinen koneistushalli vuodelta 1916 ja alatyöpajan laajennus vuodelta 1928. Molemmat on rakennettu turbiinikanavan päälle, joka myös kuuluu tonttiin 956-3. 3.1.2 Luonnonympäristö Näsijärvestä Pyhäjärveen laskevan Tammerkosken korkeusero on n. 18 metriä, ja se jakautuu kolmeen eri putoukseen. Yläputouksen jälkeen koski virtaa suunnittelualueen kohdalla yli 7 metriä ympäröivän maanpinnan, rakennusten ja niiden tasalle padottujen vesimassojen alapuolella. Suunnittelualue on vanhaa kulttuuriympäristöä. Kosken uoma putouksineen on muotoutunut kosken perkausten ja rannoilla tapahtuneitten rakentamisten myötä. Suuri perkaustyö koskessa tehtiin vuosina 1817 - 23. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella ja lähistöllä Asukasmäärät ovat suunnittelualueen ympäristössä kasvaneet viimeaikoina voimakkaasti. Uuden asuinkorttelin valmistuminen on tuonut Finlaysonin alueelle noin 360 asukasta. Alueen toinen kaa-van mukainen uudiskortteli on vielä rakentamatta. Asemakaavan mukaisessa tavoitetilanteessa Finlaysonin asukasluku on noin 600 henkilöä. Kanta-Tampellan uudiskortteleitten rakentaminen on vielä kesken. Tällä hetkellä asukasluku on noin700 henkilöä, mutta asukasluku kasvaa koko ajan. Asemakaavan mukaisessa tavoitetilanteessa Kanta-Tampellan asukasluku on noin 2300 henkilöä. Kosken itärannalla on tavoitteena jatkaa Tampellan alueen kaavoittamista rautatien pohjoispuolella olevilla alueilla, ns. Ranta-Tampellan alueella. Tulevista ratkaisuista riippuen asukasluvun myös täällä voidaan olettaa nousevan merkittäväksi. Kaupunkikuva
Liikenne Alueiden muutosten edetessä on niiden oma liikenne samoin kuin muun keskustan liikenne jatkuvasti lisääntynyt. Toistaiseksi ainoat muutosalueiden liikenteen järjestelyihin liittyvät parannukset ovat olleet liittymän rakentaminen Kekkosentieltä Tampellan alueelle ja Tampellan uuden Juhlatalonkadun liittäminen Lapintiehen. Tampellan ja Finlaysonin alueiden saavutettavuus on edelleen pääosin kes-kustan vanhan liikenneverkon varassa niin ajoneuvo- kuin kevyen liikenteen osalta, mikä ei riitä turvaamaan alueiden toimintojen edellyttämää saavutettavuutta siten kuin muutosalueiden asemalle kaupungin ydinkeskustan osana kuuluisi. Rakennettu
kulttuuriympäristö Asemakaavan muutosalueella sijaitsevat rakennukset: Finlaysonin alueella tontilla 1-17 on Jarl Eklundin suunnittelema vuonna 1926 rakennettu voimalaitos. Myös voimalaitokseen liittyvä kanava on tontilla. Tampellan alueella tontilla 956-3 oleva vanhojen tehdasrakennusten ryhmä on nykyisin kokonaisuudessaan Museokeskus Vapriikin käytössä. Vapriikin rakennuksista koskeen rajoittuvat rakennukset ovat vuonna 1916 rakennettu koskenpuoleinen koneistushalli (alatyöpaja) ja sen laajennus vuodelta 1928. Molemmat rakennettiin turbiinikanavan päälle. Myös turbiinikanava on tontilla. Muu osa Vapriikin rakennuksista on rakennettu vuosien 1856 - 1941 välisenä aikana. Näihin rakennuksiin on aikojen kuluessa tehty muutoksia. Teollisuustoimintoihin liittyvät luonnonkiviset voimalaitoskanavat ja -rakenteet rajaavat kosken uomaa suunnittelualueella. Kosken rantapenkereet ja suurimittakaavaisten tehdasrakennusten luonnonkiviperustukset on rakennettu 1800-ja 1900 -luvuilla. Tehdasrakennusten pääasialliseksi julkisivumateriaaliksi vakiintui 1850-luvun puolenvälin jälkeen puhtaaksimuurattu punatiili. 3.1.4 Maanomistus Kaava-alue on kokonaisuudessaan Tampereen kaupungin omistama. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pirkanmaan 3. seutukaava on vahvistettu 6.6.1997. Sen mukaan alue on keskustatoimintojen aluetta. Tampereen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Tampereen keskustan osayleiskaava 1995:n 4.1.1995. Osayleiskaavassa sekä Tampellan että Finlaysonin alueen koskeen rajoittuvat ranta-alueet on osoitettu keskustatoimintojen alueiksi, jotka varataan liike-, toimisto-, hallinto- ja palvelutiloille, keskustaan soveltuvalle asumiselle sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille työpaikkatoiminnoille. Osayleiskaavan liikenneverkkokarttoihin on merkitty tärkeä jalankulkuyhteys kosken yli Finlaysonin ja Tampellan välille Vapriikin kohdalle. Osayleiskaavan merkittävien rakennettujen kohteiden ja alueiden luokittelussa Tammerkoski on osoitettu kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti tai kaupunkikuvallisesti erittäin merkittäväksi tai merkittäväksi alueeksi, jonka erityispiirteet tulee ottaa huomioon yksityiskohtaisessa kaavoituksessa ja muissa toimenpiteissä. Koko suunnittelualue on lisäksi erittäin merkittävää koskenvarren aluetta, jonka kaikissa rakentamistoimenpiteissä tulee ottaa huomioon alueen arvokas kaupunkikuva, koski, sen rajapinnat ja rakennelmat sekä koskeen liittyvät maisematilat. Kaava-alueella ovat voimassa 08.11.1995 vahvistettu asemakaava no 7299 (Finlaysonin alue) ja samoin 08.11.1995 vahvistettu asemakaava no 7300 (Tampellan alue) Tontti I-1-17 on yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta. Tontilla olevalla voimalaitoksella on rakennusala ja rakennusoikeutta 600 kem2. Voimalaitos on merkitty rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeäksi rakennukseksi. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen rakennustaiteellisia arvoja. Myös tontilla olevat voimalaitoksen patoaltaat on merkitty historiallisesti ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeäksi rakenteeksi, jota ei saa purkaa. Tontti IX-956-3 on museorakennusten korttelialuetta. Tontilla on rakennusoikeutta 10100 kem2. Koskeen rajoittuvat rakennukset ovat rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeitä rakennuksia, joita ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen, rakenteiden, julkisivujen tai kiinteän sisustuksen rakennustaiteellisia ja rakennusteknisiä arvoja eikä muuttaa rakennuksen räystäskorkeutta eikä kattomuotoa. Rakennuksen sisätilojen tilanjakoa ei saa oleellisesti muuttaa. Tontin muuta rakennuskantaa koskee asemakaavamääräys, jonka mukaan rakennukset ovat rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä, mitä asemakaavassa on määrätty tontin tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen rakennustaiteellisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja. Tontilla oleva voimalaitoksen turbiinikanava ja turbiiniallas on merkitty historiallisesti ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeäksi rakenteeksi, jota ei saa purkaa. 3.2.2 Tonttijako ja pohjakartta Tontille I-1-17 on vahvistettu tonttijako 24.04.1996. Tontti on merkitty tonttirekisteriin 31.05.1996. Tontille IX-956-3 on vahvistettu tonttijako 18.09.1996 ja se on merkitty tonttirekisteriin 25.03.1998. Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittausyksikön laatima ja se on tarkistettu v. 2003.
4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Finlaysonin ja Tampellan alueiden muuttuminen rakenteelliseksi ja toiminnalliseksi osaksi Tampereen ydinkeskustaa edellyttää paitsi alueiden keskinäistä hyvää yhteyttä myös alueiden hyvää saavutettavuutta kaikilla eri liikennemuodoilla eri suunnista muuta keskustaa. Kevyen liikenteen yhteyksien parantamiseksi on sekä keskustan osayleiskaavassa että keskustan kevyen liikenteen kehittämissuunnitelmassa esitetty sellainen keskustan kevyen liikenteen väylästö, joka katkeamattomana voi jatkua keskustan ulkopuolelle ja joka myös tarjoaa rauhallisia ja vilkkaasta liikenteestä erillään olevia reittivaihtoehtoja. Eräs tällainen on molemmissa julkaisuissa esitetty itä-länsisuuntainen väylä, joka kulkee Finlaysonin ja Tampellan alueiden kautta ja ylittää Tammerkosken Vapriikin kohdalla. Muuttuvilla Tampellan ja Finlaysonin alueilla on runsaasti niin uutta asuinkerrosalaa kuin uutta liike-, toimisto- ja julkisten tilojen kerrosalaa. Kävelysilta, joka välittää liikennettä alueiden välillä parantaa niiden toiminnallista yhteyttä. Alueiden välinen asioimisliikenne sekä alueiden kytkeytyminen muuhun keskustaan ovat syitä kosken ylittävän jalankulkuyhteyden sijoittamiseksi paikalle, joka on toiminnallisesti keskeinen. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Suunnittelu on käynnistynyt Tampereen kaupungin teknisen toimen aloitteesta. Tampereen keskustan kevyen liikenteen kehittämissuunnitelma on hyväksytty 12.2.2002 teknisessä lautakunnassa. Vapriikinsillan toteuttaminen on kehittämissuunnitelmassa ajoitettu vuodelle 2003. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat naapurikiinteistöt, Museovirasto, Pirkanmaan ympäristökeskus, kaupunkikuvasta kiinnostuneet kaupunkilaiset ja tahot, viranomaiset, joiden toimialaa kaavamuutos koskee sekä kaupungin eri hallintokunnat. Pirkanmaan perinnepoliittinen yhdistys on ilmoittanut halukkuutensa osalliseksi. 4.3.2 Vireilletulo Vireilletulo on kuulutettu 29.6.2000. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Kaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä alustavat vaihtoehdot ovat olleet ensimmäisen kerran nähtävillä 29.6.-1.9.2000. Sillan paikka oli Kanavaraitin päästä suoraan kosken yli Vapriikin seinustalle, mistä oli yhteys sekä Vapriikin pohjoispuolitse Aleksandra Siltasen puistoon että rakennuksen seinustaa pitkin Vapriikin terassille ja siitä Oikeustalon pihan kautta Tampellan keskustaan. Vaihtoehdot poikkesivat toisistaan ainoastaan sillan ulkonäön suhteen. Asemakaavoituksen pohjaksi laadittu uusi luonnos vaihtoehdoiksi oli nähtävillä 23.5.-13.6.2002. Ympäristö- ja teknisen toimen Suunnittelukide Oy:llä ja arkkitehti Jorma Mukalalla teettämät vaihtoehdot poikkesivat toisistaan sillan sijainnin perusteella ja ne nimettiin seuraavasti: Vapriikki, Keskipato, Vino ja Palatsi. Luonnosvaihtoehdoista jätti 12 kuntalaista kirjallisen mielipiteen. Heistä kuusi piti parhaana Palatsia, kolme Vinoa ja yksi Vapriikkia. Kaksi kuntalaista esitti, että tarvitaan kaksi siltaa. Kaksi yhdistystä jätti mielipiteensä: Pirkanmaan perinnepoliittinen yhdistys piti parhaana Palatsia ja Tampereen rakennussuojeluseura Vapriikkia. Vaihtoehdoista pyydettiin lausunnot kaupungin asianomaisilta hallintokunnilta sekä Museovirastolta. Ympäristövalvonta, pelastuslaitos ja sähkölaitos pitivät parhaana Palatsi- vaihtoehtoa ja museotoimi Vapriikkia. Sähkölaitoksella on tarvetta uusia Tammerkosken niskalla oleva neulapato ja siihen liittyvät sulkulaitteet. Laitos esittää, että ne voitaisiin toteuttaa Palatsi- vaihtoehdon mukaisen sillan rakentamisen yhteydessä. Rakennusvalvonta esittää kosken pääuoman maisemointia pohjapadoin ym. Aluepelastuslaitos on tarkastellut lausunnossaan siltavaihtoehtoja henkilöturvallisuuden kannalta tilanteessa, jossa siltaa ylittävä henkilö putoaa ja joutuu veden varaan. Palatsi- vaihtoehto antaa veden varaan joutuneelle eniten aikaa pelastautua. Välittömästi voimalaitosnielujen läheisyydessä kulkevat vaihtoehdot ovat putoamistapauksissa edellistä huonommat lyhyen pelastautumismatkan takia. Museovirasto tähdentää vedestä nousevien rakennusseinämien merkitystä koskimaiseman peruspiirteenä. Viraston mielestä erityisesti vaihtoehto Vapriikki vaikuttaa maisemakuvaan haitallisesti. Museoviraston mukaan kaikkien siltahakkeiden ja päätösten tulee olla mukana kun selvitetään uuden sillan ympäristövaikutuksia ja tarvetta. Ympäristölautakunta päätti 13.8.2002, että asemakaavan muutos laaditaan Vapriikki- vaihtoehdon mukaisesti. Valmisteilla olevasta asemakaavan muutoksesta julkaistiin kuulutus 5.9.2002. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä 5.9.-26.9.2002 välisen ajan. Se lähetettiin tiedoksi osallisille kaupungin hallintokuntia lukuun ottamatta. Lausunnot saatiin Museovirastolta, kaupungin puistoyksiköltä, Pirkanmaan perinnepoliittiselta yhdistykseltä sekä Tampereen aluekehitykseltä. Lausunnossaan Museovirasto korostaa uudelleen 20.6.2002 antamansa lausunnon kannanottoja. Virasto pitää Palatsi-vaihtoehtoa toteuttamiskelpoisimpana. Puistoyksikkö toteaa kevyen liikenteen yhteyden Finlaysonin ja Tampellan välillä palvelevan paitsi asiointia, matkailua ja työmatkaliikennettä myös vanhan kaupungin viheralueiden virkistyskäyttöä. Pirkanmaan perinnepoliittinen yhdistys ei pidä hyväksyttävänä Vapriikki-vaihtoehdon aiheuttamia muutoksia kansallismaisemassa. Aluekehitys toi esille sillan käyttäjien turvallisuuden varmistamiseen liittyviä asioita. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvottelu
20.6.2001 Vapriikinsillaksi nimetty silta Vapriikin ja Finlaysonin alueen välillä on katsottu sijainniltaan parhaiten kaikkia eri sillan käyttäjäryhmiä ja sillalle asetettuja toiminnallisia tavoitteita palvelevaksi vaihtoehdoksi. Vapriikinsillasta on teetetty rakennustekninen, arkkitehtoninen ja kaupunkikuvallinen tarkastelu, jonka pohjalta laaditaan sillan rakentamisen mahdollistava asemakaava. Museoviraston
edustaja oli sitä mieltä, että Museovirasto suhtautuu hankkeeseen
kielteisesti maisemallisista syistä, lähinnä Vapriikin
seinälle suunniteltujen rakenteiden vuoksi. Ympäristökeskuksen edustaja piti tärkeänä, että yhteystarve osoitetaan. Viranomaisneuvottelu ympäristökeskuksessa 16.9.2002. Museoviraston lausunnossa oli kirjattuna: "Koskenniskan sillan lisäksi Finlaysonin vahvistetussa asemakaavassa on varaus kosken Konsulinsaaren kohdalta ylittävälle jalankulkusillalle. Kaikkien siltahankkeiden ja päätösten tulee olla mukana, kun selvitetään uuden sillan ympäristövaikutuksia ja tarvetta. Päätös sillan toteuttamisesta ja paikasta voidaan tehdä vasta näiden selvitysten perusteella." Edellä mainittu tarkoittaa kaikkien siltavaihtoehtojen vaikutusten tarkastelua, sopivuutta eri liikennemuodoille sekä vaikutusta muiden siltavaihtoehtojen tarpeeseen. Eri siltojen tarve tulee tarkastella liikennealuevaraustarpeena ja sen tai niiden liikennemuotojen laatu, jota varten silta on tarpeellinen. Edelleen
Museovirasto edustaja totesi, että 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet - TAMPEREEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 1995: Kaupunkirakenteelliset tavoitteet Osayleiskaavan yleistavoitteisiin sisältyy keskustan teollisuusalueiden kytkeminen toiminnalliseksi, liikenteelliseksi ja kaupunkikuvalliseksi osaksi Tampereen keskustaa. Alueilla tapahtuvien muutosten yleiskaavallinen tavoite on ollut tukea ja täydentää kaupunkirakennetta. Finlaysonin ja Tampellan alueiden vuonna 1995 vahvistetut asemakaavat laadittiin samanaikaisesti omina erillisinä asemakaavoinaan. Yleiskaavallisten tavoitteiden mukaisesti alueet suunniteltiin Tampereen ydinkeskustan laajenemisalueiksi, jotka tavoitetilanteessa ovat niin toiminnallisesti kuin rakenteellisestikin elimellinen osa kaupungin keskustaa. Sujuva keskinäinen yhteys alueiden välillä, alueiden luonteva kytkeytyminen muuhun keskustaan sekä alueiden helppo saavutettavuus eri puolilta keskustaa ovat perusedellytyksiä kaavoituksen tavoitteiden toteutumiselle. Tämä on edelleenkin niin alueiden liikenteellisiä kuin muitakin toiminnallisia ratkaisuja ohjaava tavoite. Liikenteelliset tavoitteet Keskustan osayleiskaava 1995:n katuverkkosuunnitelman tavoitteena on katuverkkoa jäsentämällä parantaa keskustapalvelujen saavutettavuutta erityisesti ydinkeskustan alueella ja edistää ohitta-van liikenteen suuntautumista keskustaa sivuaville pääväylille. Katuverkkosuunnitelma perustui erillistutkimukseen, jossa selvitettiin eri tyyppisten vaihtoehtoisten toimenpiteiden muutosvaikutuksia perusennusteen liikennemääriin. Tarkastelussa keskityttiin etenkin Tampellan ja Finlaysonin alueiden kytkemiseen muuhun keskustaan niin, että katuverkosta muodostuu toimiva. Koko keskustan liikenneverkko tukeutuu Paasikiventie - Kekkosentie - Teiskontie - akseliin. Tampellan alueelta suoraan Kekkosentiehen alueen itäosasta johdettu liittymä sekä katupari Satakunnankatu - Lapintie eivät tarjoa riittäviä, toiminnallisesti hyviä mahdollisuuksia alueiden monipuolisten yhteystarpeiden ratkaisemiseksi. Välttämätöntä on myös järjestää sujuvat yhteydet alueiden välille. Laadittu tarkastelu edellytti varautumista Finlaysonin ja Tampellan väliseen ajoneuvosiltaan. Jalankulkua koskeva yleiskaavallinen tavoite on lisätä keskustassa jalankulkutilaa ja parantaa jalankulkuympäristön kaupunkikuvaa ja liikenneturvallisuutta. Jalankulun keskeisiin kehittämisratkaisuihin kuuluu myös hyödyntää muuttuvien alueiden tarjoamia mahdollisuuksia jalankulkuverkon laajentamiseksi koko ydinkeskustan kattavaksi. Pyöräilyä koskeva tavoite on määritellä keskusta-alueen tärkeimmät pyöräily-yhteydet, jotka otetaan huomioon keskustan katu- ja liikennejärjestelyissä. - FINLAYSONIN JA TAMPELLAN ALUEIDEN ASEMAKAAVAT 1995 Kaupunkirakenne Kevytliikenne Tällöin myös asemakaavan muutoksilla osoitettavat yhteydet ovat perusteltuja. Konsulinsilta Finlaysonin alueen asemakaavan valmistumisen jälkeen on Satakunnansillan eteläpuolelle rakennettu kevyttä liikennettä välittävä Patosilta. Tampellan suunnasta tulevalle kevyelle liikenteelle tullaan kosken rantaan rakentamaan Työnpuistosta yhteys Satakunnansillan ali sähkölaitoksen tontin kautta Patosillalle. Tämä reitti ohjaa jalankulun joko kosken länsirannalla edellä mainittua reittiä myöten Satakunnansillan ali Finlaysonin alueelle tai Keskustorin kautta Finlaysonin alueelle ja muualle keskustaan. - KESKUSTAN KEVYEN LIIKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2002 Keskustan kevyen liikenteen pääreittiverkoston kehittämissuunnitelma laadittiin vuonna 1994. Merkittävin sen ohjelman mukaan jo toteutettu yhteys on itä-länsisuuntainen kevyen liikenteen yhteys Pirkankadulta Rautatienkadulle. Kehittämissuunnitelmaa on tarkistettu vuonna 2002. Tarkistetussa suunnitelmassa on esitetty nykyverkon parantamistoimenpiteet, tavoiteverkko sekä vuosittainen tavoitetilanne. Suunnitelman tavoiteverkko rakentuu periaatteelle, että kevyen liikenteen väylien tulee olla katkeamattomia ja osayleiskaava-alueen ulkopuolelle jatkuvia. Uudet kevyen liikenteen väylät on pyritty sijoittamaan vähemmän liikennöityjen katujen varsille. Tavoit-teena on ollut saada uusista kevyen liikenteen väylistä rauhallisia ja toteuttamiskelpoisia. Tavoiteverkkoluonnosta on esitelty yleisölle toukokuussa 2001. Tavoiteverkon toteuttaminen on jaettu vuosille 2002 - 2006. Vuodelle 2003 ajoitetuista kohteista yksi on lännestä Puuvillatehtaankatua Finlaysonin alueelle ja edelleen Vapriikin siltaa Tammerkosken yli itään jatkuvan yhteyden rakentaminen Alaverstaanraitille asti. Tampellan ja Finlaysonin alueiden välistä kevyen liikenteen siltaa sekä sen sijoitusvaihtoehtoja koskevat selvitykset: - TAMMERKOSKEN SILTASELVITYS 1992 - TAMPELLA-FINLAYSON KEVYEN LIIKENTEEN SILTAVAIHTOEHDOT 1994 - TAMMERKOSKEN KEVYEN LIIKENTEEN SILTAPAIKAT VÄLILLÄ HÄMEENSILTA - KEKKOSENTIE 1998 4.4.2 Prosessin
aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten
tavoitteet: Museoviraston mukaan päätöksenteon Vapriikinsillasta tulee perustua riittävän laajoihin ympäristövaikutusten ja liikennetarpeiden selvityksiin. Virasto korostaa suoraan vedestä nousevien rakennusseinämien merkitystä koskimaiseman peruspiirteenä. Pirkanmaan ympäristökeskus pitää tärkeänä, että silta rakennetaan mahdollisimman huomaamattomaksi ja että yhteystarve osoitetaan. Asemakaavan
laadulliset tavoitteet: 4.5 Asemakaavaratkaisun
vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavan muutoksen pohjaksi laadittiin kevyen liikenteen sillasta suunnitelma ja sen sijoituspaikasta vaihtoehdot. Suunnitelmat laati Suunnittelukide Oy arkkitehtikonsulttinaan Jorma Mukala. Neljä sijainniltaan toisistaan poikkeavaa vaihtoehtoa Finlaysonin ja Tampellan alueita yhdistävästä kevyen liikenteen sillasta olivat Vapriikki, Keskipato, Vino ja Palatsi. 1) Vaihtoehto
"Vapriikki" 2) Vaihtoehto "Keskipato": Kanavaraitin päästä suora silta keskipadolle, yhteys kulkee padolla, kunnes se kääntyy ja jatkuu suorana siltana Vapriikin pohjoispäädyn ohi Aleksandra Siltasen puistoon. 3) Vaihtoehto "Vino": Yhteys Kanavaraitilta Värjäämön tontin läpi vinosti kosken yli Vapriikin nurkalle, mistä se jatkuu Vapriikin pohjoispäädyn ohi Aleksandra Siltasen puistoon. 4) Vaihtoehto "Palatsi": Yhteys Palatsinraitin pohjoispäästä suoraan kosken yli Aleksandra Siltasen puistoon. Suunnittelijat ovat liittäneet kuhunkin vaihtoehtoon kuvauksen suunnitelmasta maiseman, käyttäjien ja kehitysmahdollisuuksien kannalta. Suunnitelmat sekä vaihtoehtojen kuvaus on asemakaavaselostuksen liitteenä. 4.5.2 Vaihtoehtojen vaikutusten arviointi ja vertailu Vaikutusarvioinnit on jaoteltu seuraavasti: Vaikutukset
ympäristöön Vaikutukset
ihmiseen Vaikutukset ympäristöön a) Kaupunkirakenne, kevyen liikenteen verkko Perusrakenteeltaan Tampereen keskusta on kaupunkitoiminnot varsin kattavasti ja monipuolisesti käsittävä kaupunkikeskusta. Keskustan toiminnallinen kehittäminen edellyttää keskusta-asumisen huomattavaa lisäämistä, ratkaisuja työn, asumisen ja vapaa-ajantoimintojen uusiutuville vaatimuksille sekä mahdollisuuksia sijoittaa keskustahakuisia, perinteisiä teollisuustoimintoja korvaavia nykyaikaisia toimintoja keskustaan. Keskustan muuttuvat teollisuusalueet tarjoavat keskustan toiminnalliseksi kohentamiseksi ainoalaatuisen tilaisuuden sijoittaa kaupungin ydinkeskustaan sellaisia keskustaan soveltuvia toimintoja, joilla on merkitystä kaupunkirakenteen parantamisessa ja keskustan monipuolisessa aktivoimisessa. Keskustan teollisuusalueiden liittyminen toiminnalliseksi osaksi ydinkeskustaa merkitsee myös niiden luontevaa liittämistä muuhun ympäröivään kaupunkirakenteeseen ja siten niiden hyvää saavutettavuutta kaikilla liikennemuodoilla. Ydinkeskustan osana alueilla on luontainen tarve ja myös edellytykset kevyen liikenteen käytölle. Parhaiten tätä tarvetta palvelevat sellaiset kevyen liikenteen yhteydet, jotka sijoittuvat alueilla toiminnallisesti keskeisiä liikenteen solmukohtia yhdistäville reiteille. Tampereen keskustan kevyen liikenteen kehittämissuunnitelman mukaan kevyen liikenteen väylien tulee olla katkeamattomia myös keskustan ulkopuolelle. Väylät tulee mahdollisuuksien mukaan sijoittaa rauhallisille kaduille tai erilleen muusta liikenteestä. Väylien tulee sijaita siten, että ne palvelevat niin työssäkäynti- ja asioimisliikennettä kuin vapaa-ajan liikkumista. Kevyen liikenteen väylien tulee vastata sekä jalankulkijoiden että pyöräilijöiden yhteystarpeisiin. Suunnitelman yksi itä-länsisuuntainen keskustan halki osoitettu reitti kulkee Finlaysonin ja Tampellan alueiden kautta ja ylittää Tammerkosken Vapriikin kohdalla. Finlaysonin ja Tampellan asemakaavoissa ainoa kävelysillaksi osoitettu silta on Konsulinsilta, jonka kuvaus on selostuksen kohdassa 4.4.1. Nyttemmin Konsulinsillan rakentamista ei pidetä kiireellisenä sen vuoksi, että Patosilta siihen liittyvine yhteyksineen on valmistunut Satakunnansillan eteläpuolelle. Lisäksi Patosilta palvelee sekä jalankulkua että polkupyöräilyä toisin kuin Konsulinsilta ja on osa sitä vähitellen toteutuvaa kevyen liikenteen reittiä, joka tulee kulkemaan kosken molemmilla rannoilla "järveltä järvelle". b) Kaupunkikuva ja kansallismaisema Kaupunkikuvan kannalta on merkittävää se, miten eri toimenpiteet säilyttävät, vahvistavat ja parantavat Tampereen omaleimaista kaupunkikuvaa. Keskustan kaupunkikuvan tärkeimmät elementit ovat kansallismaisemaksi valittu Tammerkosken teollisuusmaisema sekä Näsijärven ja Pyhäjärven rantojen liittyminen osaksi keskustan maisemakuvaa. Keskustan teollisuusalueiden muutokset ovat keskeisessä asemassa niin Tampereen kaupunkikuvan ja historiallisen perinnön säilyttämisessä kuin keskustaympäristön kohentamisessa. Tammerkoski ympäristöineen on erottamaton osa Tampereen ydinkeskustan kulttuurihistoriallisesti merkittävää kokonaisuutta. Tammerkoski on osa kulttuuriperintöämme ja sellaisena valittu yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Tammerkosken kansallismaiseman perusilmeen ovat muodostaneet koski ja sitä reunustavat jyhkeät, punatiiliset tehdasrakennukset, maisemaa pehmentävät rehevät rantapuistot sekä merkittäviltä osin teollisuuden kukoistuksen myötä rakentunut Keskustorin ympäristö. Vaihtoehtojen
vertailu Kaikki siltaratkaisut ovat muutoksia kansallismaisemassa. Finlaysonin ja Tampellan alueiden muuttuminen teollisuusalueista toiminnoiltaan osaksi ydinkeskustaa on ollut keskustan kehittymisen kannalta myönteinen asia. Toivotun kehityksen toiminnalliset edellytykset pitää tällöin myös ottaa huomioon. Sillan tarve on ollut ilmeinen jo alueiden asemakaavoja laadittaessa. Kaavoitusta seuranneet tarkastelut erilaisista kevyen liikenteen siltajärjestelyistä samoin kuin kaupunkirakenteelliset vaatimukset muutosalueiden ja muun keskustan keskinäisistä yhteystarpeista ovat osoittaneet Vapriikinsillan tarpeen. Tarkastelua tukee koko keskustaa koskeva kevyen liikenteen yhteystarpeita koskeva selvitys. Kevyen liikenteen yhteys, joka palvelee erityisesti myös muutosalueiden välistä kevyttä liikennettä, on tarkasteluissa vaihtoehto "Vapriikin" mukainen, koska se sijaitsee Finlaysonin ja Tampellan alueiden kevyen liikenteen reitteihin nähden keskeisesti. Vapriikin siltasuunnitelmaa on tarkasteltu huolellisesti myös kansallismaisemassa tapahtuvana muutoksena. Finlaysonin ja Tampellan alueiden uudelleen kaavoitus on perustunut sellaisen toiminnallisen kokonaisuuden luomiselle, jolla alueet voivat kaupunkilaisille ja kaikille muillekin avauduttuaan muuttua luontevaksi osaksi Tampereen elävää keskustaa. Muutosten yhteydessä molempien alueiden historiallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas rakennuskanta on suojeltu. Uudet käyttötarkoitukset ovat tuoneet mahdollisuuden säilyttää vanhaa rakennuskantaa ja toteuttaa rakennussuojelua niin laajasti, kuin alueilla nyt on tehty. Uusi aika uusine toimintoineen ja täysin uusine toimintakulttuureineen tuo mukanaan sellaisia tarpeita, jotka aiheuttavat muutoksia myös kansallismaisemana arvostetussa ympäristössään. Moninaisia käyttäjäryhmiä palvelevat yhteystarpeet ovat eräs nykyajan vaatimus. Keskellä ydinkeskustaa virtaava koski luonnollisesti tuo sillanrakentamistarpeita osaltaan täyttämään näitä tarpeita - myös kansallismaisemaan. Todellisiin tarpeisiin rakennetut sillat ovat luonnollinen ratkaisu myös vanhoissa ympäristöissä. Kysymys on siitä, miten silta suunnitellaan. Sillan paikka määräytyy käyttäjien mukaan. Rakennetun
ympäristön mittakaava, koordinaatit ja rakennusmateriaalit
ovat kaavamuutoksen pohjaksi valitun Vapriikinsillan suunnittelua ohjaavat
tekijät. Vapriikki ja Finlaysonin voimalaitos vesikanavineen ja
ympäröivine rakennuksineen muodostavat miljööstä
poikkeuksellisen suurimittakaavaisen. Hallitsevat materiaalit, punatiili
ja graniitti, voimistavat mittakaavan vaikutusta, joka uljuudessaan myös
herättää luottamusta rakenteiden voimaan kosken valtavien
keväisten vesimassojen ohjaajina. Sillan koordinaatisto myötäilee rakennetun ympäristön koordinaatistoa säilyttäen näkymän harmonian. Myös sillan ja tasanteen materiaalit, teräsrakenteet ja -kaiteet sekä puinen kävelykansi ovat teollisuusrakennusten ja -alueiden perinteisiä rakennusmateriaaleja. Myös muissa vaihtoehdoissa silta on Vapriikinsillan tavoin materiaaleiltaan ja arkkitehtuuriltaan ympäristöön sopiva, koska muotokieli ja materiaalit ovat vaihtoehdoissa samat. Muissa vaihtoehdoissa sillan sijainti ei yhtä hyvin palvele sen tulevia käyttäjiä. Erityisesti jalankulkijoiden yhteys alueiden välillä ei muissa vaihtoehdoissa ole yhtä optimaalinen muun reitistön kannalta. Vaihtoehdoissa "Palatsi", "Vino" ja "Keskipato" silta asettuu kosken kanavien ja patoaltaiden tuntumaan. Vaihtoehdossa "Vapriikki" silta ylittää kosken näitä ylempänä. Vapriikin seinustalla se asettuu olemassa olevan tasanteen tasolle korvaten nykyisen huoltotason sitä leveämmällä tasolla. Se on myös muita vaihtoehtoja lähempänä Satakunnansiltaa, jolloin silta näkyy kansallismaisemassa ja kaupunkikuvassa laajemmalti kuin muut vaihtoehdot. Tätä ominaisuutta Museovirasto on pitänyt yhtenä Vapriikinsillan heikkoutena. Se, että silta näkyy kansallismaisemassa kertoo toisaalta siitä, että entisillä teollisuusalueilla on "uusi elämä". Tehtaat ja niihin liittyvät rakenteet ovat suojeltuina säilyttäneet rakennustaiteelliset ja historialliset arvonsa. Näin ne myös säilyttävät asemansa kaupunkikuvassa, samoin korvaamattoman merkityksensä kaupungin historian välittäjinä ja historiallisen kerrostuneisuuden kertojina. Samalla ne tarjoavat täysin uusille käyttötarkoituksille poikkeuksellisen korkeatasoiset toimitilat. Tehtaiden uusi elämä on samalla koko kaupungin elämän ja elinvoiman tärkeä lähde. Tämän uuden elämän näkyminen kaupunkikuvassa lienee ennen kaikkea elävän kaupunkikeskustan kaupunkikuvan rikkaus, joka myös korostaa historiallisen maiseman elinvoimaa. Vaikutukset ihmiseen Kevyen liikenteen reitin tärkein tehtävä on palvella käyttäjiään mahdollisimman hyvin. Sillan sijainti ja yhteys käyttäjien muuhun reitistöön on keskeisin arviointiperuste. Eri vaiheissa tehdyt tarkastelut kevyen liikenteen sillan sijoittamiseksi Finlaysonin ja Tampellan alueiden välille siten, että silta mahdollisimman hyvin täyttäisi tarkoituksensa, ovat todenneet "Vapriikki"- vaihtoehdon sijainniltaan parhaaksi. Erityisesti jalankulkijoille "Vapriikki" on parhaiten muuhun reitistöön liittyvä yhteys. ""Vapriikki"- vaihtoehtoon liittyy myös mahdollisuus suunnitella Itäisenkadun ja Kanavaraitin välille suora yhteys TR 31:n läpi, jolloin reitti lyhenee, kun rakennuksen kierto voi jäädä pois. Muista vaihtoehdoista "Palatsi" palvelee erityisesti polkupyöräilijöitä paremmin kuin "Vapriikki". Finlaysonin ja Tampellan alueiden yhteystarpeita koskevat ratkaisut, jotka tehdään keskustan liikenneosayleiskaavan valmistuttua, ovat kevyen liikenteen osalta pyöräilijöille sekä alueiden välisiä yhteystarpeita että laajempaa pyöräilyreitistön tarvetta palvelevia mutta jalankulkureitteinä ennemminkin ulkoilureittejä kuin päivittäisiä yhteys-tarpeita palvelevia reittejä. "Vapriikki" - vaihtoehdon mukainen silta on luonteeltaan kävelypainotteinen. Polkupyörällä ajo ei ole sillä sujuvaa, mutta se on mahdollista ja sallittua. Jalankulkijan näkökulma on nyt tehtävässä siltaratkaisussa ollut tärkeä, koska muut mahdolliset ratkaisut eivät yhtä hyvin palvele jalankulkijoiden liikkumistarpeita kuin juuri kävely-yhteyksien kannalta keskeisesti sijaitseva "Vapriikki". Kulttuuristen vaikutusten kannalta kaikki vaihtoehdot ovat hyviä. "Vapriikki"-vaihtoehdossa koskimaisema avautuu koko pituudeltaan nähtäväksi ja siirtää kaupungin teollisen historian kulttuuriperinnön myös maisemassa liikkuvan henkilökohtaiseksi elämykseksi. Siitä syystä se on kaikista vaihtoehdoista se, joka myös matkailijoille merkitsee ainutlaatuista Tampereen historian ja kansallismaiseman kokemista. 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet "Palatsi"-
ja "Vapriikki"- vaihtoehdot ovat osoittautuneet neljästä
esillä olleesta vaihtoehdosta niiksi, joiden välillä ratkaisu
tehdään. "Vapriikki" palvelee "Palatsia"
paremmin Finlaysonin ja Tampellan alueiden välisenä ja alueita
Keskustorin suuntaan yhdistävänä päivittäisenä
jalankulkuyhteytenä. Osa Finlaysonin ja Tampellan alueiden yhteystarpeita
toteuttavista järjestelyistä odottaa vielä lopullisia päätöksiä.
Myöhemmin ratkaistavat järjestelyt ovat kuitenkin pääsääntöisesti
monipuolisia pyöräily-yhteyksiä ja muuta kuin päivittäisiä
jalankulkuyhteyksiä palvelevia ratkaisuja, minkä vuoksi "Vapriikki"
on valittu asemakaavan muutoksen pohjaksi. Myös muut arviointinäkökohdat
tukevat ratkaisua. Sillan käyttäjien turvallisuus on tavoite, joka on tullut esiin mm. Tampereen pelastuslaitoksen ja Aluekehityksen lausunnoissa. Luonnoksesta vaihtoehtoisista siltapaikoista annetuissa kaupunkilaisten mielipiteissä vaihtoehtoa "Palatsi" kannatti 7 ja vastusti 2 kaupunkilaista, vaihtoehtoa "Vino" kannatti 4 kaupunkilaista, vaihtoehtoa "Vapriikki" kannatti 2 kaupunkilaista ja vastusti 1 kaupunkilainen ja vaihtoehtoa "Keskipato" vastusti 1 kaupunkilainen eikä yksikään kaupunkilainen kannattanut. Yhdistyksistä Pirkanmaan perinnepoliittinen yhdistys kannatti vaihtoehtoa "Palatsi" ensisijaisesti ja vaihtoehtoa "Vino" toissijaisesti ja vastusti vaihtoehtoja "Vapriikki" ja "Keskipato". Tampereen rakennussuojeluseura kannatti vaihtoehtoa "Vapriikki" ensisijaisesti, vaihtoehtoa "Keskipato" toissijaisesti ja vastusti vaihtoehtoa "Palatsi". Kaavoitusprosessin aikana saadut lausunnot ja mielipiteet vastineineen ovat selostuksen liitteenä olevassa vastineluettelossa. 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittely ja päätökset Ympäristölautakunta päätti 13.8.2002, että Tammerkosken yläputouksen asemakaava laaditaan siten, että siinä varaudutaan Vapriikki- vaihtoehdon mukaisen kävelysillan rakentamiseen ja että muihin mahdollisiin vaihtoehtoihin palataan kun keskustan liikenneosayleiskaava on valmistunut. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan
rakenne 5.1.1 Mitoitus 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavan muutos perustuu yleiskaavalliseen tavoitteeseen liittää muuttuvat Finlaysonin ja Tampellan alueet toiminnalliseksi ja rakenteelliseksi osaksi Tampereen ydinkeskustaa. Alueiden uudet käyttötarkoitukset ovat 8.11.1995 vahvistettujen asemakaavojen mukaiset. Alueiden toiminnalliset muutokset edellyttävät alueiden mahdollisimman monipuolista kytkemistä ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Eräs keskeinen edellytys tälle on päivittäisen asumis- ja asi-oimisliikenteen yhteyksien järjestäminen sekä muutosalueiden välille että muualle keskustaan. Asemakaavan pohjaksi valittu Vapriikinsilta sijaitsee alueiden kevyen liikenteen reitistön kannalta keskeisellä paikalla. Sijainti kansallismaisemassa on asettanut suunnittelulle erityisiä vaatimuksia, jotka on otettu huomioon itse siltasuunnittelussa. Kulttuuriympäristön kehittyminen aktiiviseksi toimintaympäristöksi on nähty kansallismaiseman palautumiseksi osaksi elävää kaupunkiympäristöä, jossa koskeen rajoittuva vanha teollisuusrakennuskanta edelleen säilyttää historiallisen merkityksensä. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Tontti I-1-17 on yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta. Voimalaitos on suojeltu rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaana sekä kaupunkikuvan säilyttämisen kannalta tärkeänä rakennuksena. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen rakennustaiteellisia arvoja. Voimalaitoskanavan patorakenteet on myös asemakaavassa osoitettu historiallisesti ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeiksi rakenteiksi, joita ei saa purkaa. Rakennusoikeus tontilla ei muutu. Uutena merkintänä tulee Kanavaraitin päähän vesialueen ylittävä silta, joka on varattu yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle. Siltaa koskee merkintä, jonka mukaan se on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti tärkeätä aluetta. Aluetta koskevien muutos- ja rakennustoimenpiteiden sopeutumiseen ympäristöönsä on kiinnitettävä erityistä huomiota. Sillan nimi on Vapriikinsilta. Tontti IX-956-3 on museorakennusten korttelialuetta. Tontin vanha rakennuskanta on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeää. Vanhoille teollisuusrakennuksille on asemakaavassa annettu suojelumääräykset. Koskeen rajoittuvia rakennuksia koskee määräys, jonka mukaan rakennukset ovat rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeitä rakennuksia. Ra-kennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen, rakenteiden, julkisivujen tai kiinteän sisustuksen rakennustaiteellisia ja rakennusteknisiä arvoja eikä muuttaa rakennuksen räystäskorkeutta eikä kattomuotoa. Rakennuksen sisätilojen tilanjakoa ei saa oleellisesti muuttaa. Myös voimalaitoskanavalle ja vesialtaalle on asemakaavassa annettu suojelumääräys. Rakennusoikeus tontilla ei muutu. Uutena merkintänä Vapriikin lounasseinustalle, luoteispäätyyn ja vesialtaan luoteispäähän on osoitettu rakennusala yleistä jalankulkua ja pyöräilyä palvelevalle ulokkeelle. Vesialtaan koillissivustalla jo rakentunut uloke on merkitty asemakaavaan. 5.3.2 Muut alueet Kaava-alueeseen sisältyy Tammerkosken vesialuetta Vapriikin ja Finlaysonin puolen entisen värjäämörakennuksen välisellä alueella. Vapriikinsilta on osittain vesialueella. Vapriikin lounaisseinustalle merkitty yleistä jalankulkua ja pyöräilyä palveleva uloke ulottuu myös osittain vesialueelle. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Rakennettu
kulttuuriympäristö ja kaupunkikuva Kulttuuriympäristön kehittyminen aktiiviseksi toimintaympäristöksi palauttaa kansallismaiseman osaksi elävää kaupunkiympäristöä. Ympäristöministeriön Kansallismaisema -julkaisussa vuodelta 1993 muutos on todettu seuraavasti: "Tänään alkuperäisestä teollisesta toiminnasta on enää rippeet jäljellä. Vanhoille mutta vankoille tehdasrakennuksille on löydettävä uusi käyttö. Tehtävä ei ole helppo, mutta harkiten toteutettuna on täysin mahdollista säilyttää Tammerkosken teollisuusmaisema kaupungin elävänä sydämenä, joka on rytmiltään muuttunut mutta todistusvoimaltaan entisensä.". 5.7 Nimistö Kadunnimitoimikunta päätti nimetä sillan Vapriikinsillaksi kokouksessaan 26.9.2002. Perustelussaan toimikunta totesi, että sillasta on kirjoitettu paljon lehdistössä, ja siitä on käytetty yleisnimeä Vapriikinsilta. Se on luontevaa, koska silta kulkee Vapriikin seinustalla. Työjaosto totesi, että jos sillalle annettaisiin joku muu virallinen nimi, sitä kutsutaan siitä huolimatta Vapriikinsillaksi. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Vapriikin
silta, Jalankulkusilta, Yleissuunnitelma 18.3.2002. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Sillan rakentaminen voidaan aloittaa asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman ja kun vesilain mukainen lupa sillan rakentamiselle on saatu Länsi-Suomen ympäristölupavirastolta.
|