Asemakaavan muutoksen selostus,
joka koskee 8. päivänä maaliskuuta 1999 päivättyä,
28.4.2000 ja 6.11.2000 tarkistettua sekä 18.1.2001 muis-
tutusten johdosta tarkistettua asemakaavakarttaa nro 7536. Asemakaavan hyväksyminen
kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.
Asemakaavan muutos koskee:
Tampereen kaupungin VI kaupunginosan
korttelin nro 93 tonttia 39.
Alue sijaitsee n. 0,5 km
kaupungin keskustasta lounaaseen. Osoitteet ovat Koulukatu 11 ja 13, Tiiliruukinkatu
16 ja 18 sekä Papinkatu 14 ja
16. Liite 1.
1 PERUSTIEDOT
11 Suunnittelutilanne
11.1 Seutukaava
Pirkanmaan 3. seutukaava on vahvistettu 6.6.1997. Sen mukaan kaava-alue on taajamatoimintojen
aluetta.
11.2 Yleiskaava
Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 4.1.1995 Tampereen keskustan osayleiskaava
1995:n. Sen mukaan kaava-alue on tuotantovaltaisen yritystoi-
minnan aluetta.
11.3 Asemakaava
Tontilla VI-93-39 on voimassa 2.5.1979 vahvistettu asemakaava nro 5390, jonka
mukaan tontti on teollisuusrakennusten ja -laitosten kortte-
lialuetta. Rakennusoikeus on tonttitehokkuusluvun e=2,25 mukaisesti 21913 kerrosalaneliömetriä.
Tontilla olevien rakennusten enimmäis-
korkeudeksi on määrätty 22.0 metriä.
11.5 Tonttijako ja -rekisteri
Tontille VI-93-39 on vahvistettu tonttijako 25.5.1935. Tontti on merkitty tonttirekisteriin
28.1.1941. Kaava-alueeseen ei sisälly maarekisterialuetta.
11.8 Pohjakartta
Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittausyksikön laatima ja se
on tarkistettu v. 1999.
12 Maanomistus
Tontin VI-93-39 omistaa Oy Sinebrychoff Ab, osoite: PL 87, 04201 Kerava.
13 Väestö ja työpaikat
Tontilta 93-39 on teollisuustoiminta loppunut. Tehtaan tiloista osa on vuokrattu tilapäiseen käyttöön.
14 Rakennettu ympäristö
14.1 Kokonaisrakenne
Kaava-alue on kaupungin keskustassa sijaitseva vanha teollisuustontti. Sen toisena
rajanaapurina on kaupungin sosiaalitoimen käytössä oleva
entinen Suomen Trikoon tehdas. Ympäristö on pääasiassa keskustan
kerrostalovaltaista asuntoaluetta. Lähistöllä on lisäksi
monia kouluja
ja kulttuurilaitoksia. Pyynikin puisto urheiluja ranta-alueineen ulottuu lounaispuolella
tontin välittömään läheisyyteen.
14.2 Maankäyttö
Tontti tunnetaan Pyynikin panimon tonttina. Sillä on eri-ikäisiä,
panimotoimintaan liittyneitä rakennuksia, joissa on kerrosalaa yhteen-
sä noin 15700 m2.
Tontin vanhimmat rakennukset,
Arthur af Hällströmin suunnittelema panimorakennus Koulukadun ja Tiiliruukinkadun
kulmassa sekä Koulukadun
varressa olevan ja Heikki Tiitolan suunnitteleman asuinrakennuksen vanhin osa
ovat vuodelta 1897. Asuinrakennusta on laajennettu vuonna
1922. Konttorirakennuksen vanhin osa on vuodelta 1925. Myös sen suunnittelija
oli Heikki Tiitola. Konttorirakennusta on korotettu vuonna
1941, laajennettu vuonna 1947 ja korotettu vuonna 1977. Vuoden 1977 korotus
koski myös konttorirakennuksen vanhemman osan toista ker-
rosta, jolloin rakennuksen katto ja toisen kerroksen ikkunat muuttuivat. Panimorakennusta
on laajennettu jatkamalla rakennusta Tiiliruukin-
kadun varrella vuosina 1934 ja 1950-51 sekä Koulukadun varrella vuonna
1960. Uusin tontin nykyisistä rakennuksista on Tiiliruukinkadun ja
Papinkadun kulmaan vuonna 1984 rakennettu tuotantorakennus. Uudempien rakennusten
suunnittelijoina ovat olleet Paavo Tiitola, Jaakko Täh-
tinen ja Ismo Snellman.
14.4 Yhdyskuntatekninen
huolto
Tontti on liitetty kunnallistekniseen verkostoon.
15 Luonnonympäristö
Kaava-alue on vanhaa teollisuusaluetta,
jolla ei ole säilynyt alkuperäistä luontoa. Maaperältään
alue on hienojen sedimenttien aluetta,
jossa vallitsevina maalajeina ovat savi ja hiesu. Maasto laskee itään
siten, että korkeuseroa Koulukadun ja Papinkadun välillä on noin
11
metriä.
16 Erityispiirteet ja suojelukohteet
Entinen Pyynikin panimo
on Tampereen teollisuushistorian ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä
alue, minkä vuoksi se on valittu mukaan
Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuurijulkaisuun.
2 TAVOITTEET
Pyynikin panimon tontin
asemakaavan muuttaminen sisältyy kaavoitusohjelmaan ja kaavoituskatsaukseen
1999. Aloitteen asemakaavan muuttami-
seksi on tehnyt tontin omistaja. Tarkoituksena on muuttaa tontti pääosin
asuinkäyttöön säilyttäen arvokkaat tehdasrakennukset.
Tampereen kaupungin strategia
on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.3.1997. Kaupungin strategia sisältää
maankäyttöön liittyvänä kes-
keisenä periaatteena kantakaupungin tiivistämisen ja keskustan kehittämisen
keskustan osayleiskaavan ja kantakaupungin yleiskaavan
periaatteiden mukaan. Näistä väestöä koskeviin tavoitteisiin
kuuluu mm.keskustan asuntomäärän lisääminen huomioonottaen
perheasumisen ja kes-
kusta-asumisen tarpeet. Ympäristöllisiä tavoitteita ovat mm.
vanhojen teollisuusalueiden muutosten jatkaminen, kaupunkitilan ja keskustaym-
päristön parantaminen sekä keskustan historian ja kaupunkikuvan
huomioon ottaminen eri toimenpiteissä.
Tontille suunniteltu uusi
käyttö poikkeaa keskustan osayleiskaavasta. Nykytilanteessa, kun perinteinen
panimotoiminta on loppunut tontil-
la, ei tontin varaaminen tuotantotoiminnalle ole enää perusteltua.
Asuinkäyttö toteuttaa kaupungin strategiaksi hyväksyttyjä
keskustan
osayleiskaavan asuntopoliittisia ja ympäristöllisiä tavoitteita.
3 ASEMAKAAVA JA SEN PERUSTELUT
31 Yleisperustelu ja -kuvaus
Rakennetun ympäristön,
kaupunkirakenteen ja kaupunkikuvan kannalta on perusteltua muuttaa tontti VI-93-39
käyttötarkoitukseltaan pää-
asiassa asuinkäyttöön ja säilyttää samassa yhteydessä
arvokkaat tehdasrakennukset.
34 Rakennettu ympäristö
34.1 Kokonaisrakenne
Koulukadun varren ja Tiiliruukinkadun länsipään vanhat rakennukset
samoin kuin tontin sisäosassa oleva konttorirakennus säilyvät.
Muilta osin
tontti muuttuu asuinkerrostaloalueeksi täydentäen näin ympäristön
toteutunutta kaupunkirakennetta.
34.2 Maankäyttö
34.21 Korttelialueet
Tontti osoitetaan kokonaisuudessaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi, jolle
saadaan rakentaa myös liike-, toimisto-, työ-, opetus- ja
palvelutiloja (AK-37). Kolmelle uudisrakennukselle osoitetaan rakennusalat tontin
pohjois-, itä- ja eteläreunoille, jolloin ne yhdessä säi-
lyvien rakennusten kanssa antavat tontille umpikorttelin ilmeen. Näiden
lisäksi osoitetaan tontin keskelle rakennusala neljännelle uudis-
rakennukselle. Ilmavuutta toteutukseen tuo avoin kaakkoiskulma sekä Papinkadun
suuntaisen rakennuksen pohjoispäähän vaadittu aukko, joka
aukeaa korttelipihaan ja istutettavalle tontin osalle. Korttelin sisäosiin
ei saa rakentaa tontteja erottavia aitoja. Rakennusalakohtai-
sesti määrättyä, uudisrakennuksissa sallittua kerrosalaa
on yhteensä 16270 m2. Asuinrakennuksen ensimmäiseen kerrokseen saadaan
rakentaa
varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi yhteistiloja ja varastotiloja 10%
em. kerrosalan määrästä. Kun säilyvissä rakennuksissa
on ker-
rosalaa yhteensä noin 4200 m2, vastaa tontilla sallittu rakennusoikeus
tehokkuuslukua e=2.3. Uudisrakennusten korkeudet on määrätty
raken-
nusalakohtaisesti vesikaton ylimmän kohdan korkeusasemamerkinnöin.
Niiden mukaiset kerrosluvut ovat V-VII.
Säilyvistä rakennuksista
Koulukadun varrella oleva vanha asuinrakennus siihen kuuluvine taustarakennuksineen
on merkitty rakennustai-
teellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi ja kaupunkikuvan säilymisen
kannalta tärkeäksi rakennukseksi, jota ei saa purkaa.
Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella
rakennuksen rakennustaiteellisia arvoja. Kerrosalaa siinä on yh-
teensä noin 800 m2.
Konttorirakennus merkitään
rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi sekä kaupunkikuvan
säilymisen kannalta tärkeäk-
si rakennukseksi, jota ei saa purkaa. Rakennuksessa saadaan kerrosalaan kuulumattomia
tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi
riippumatta siitä, mitä asemakaavassa on määrätty tontin
tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta. Rakennuksessa suoritettavien korjaus-
ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan
kannalta merkittävä luonne säilyy. Korjaus- ja muutostöillä
ei saa
turmella rakennuksen rakennustaiteellisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja.
Kerrosalaa siinä on noin 900 m2.
Vanha panimorakennus ilman
pihan puolelle rakennettuja laajennuksia samoin kuin sen Koulukadun puoleinen
jatko-osa on merkitty rakennus-
taiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi
ja kaupunkikuvan kannalta tärkeäksi rakennukseksi, jota ei saa purkaa.
Kerrosalaa
rakennuksessa on noin 2500 m2. Rakennuksen laajennusosalle annetaan merkintä,
jolla osoitetaan rakennuksessa sijaitseva kulttuurihisto-
riallisesti arvokas sisätila ja sen käyttöön oleellisesti
kuulunut varustus, jota ei korjaustai muutostöillä saa turmella. Laajennusosan
Koulukadun puoleinen julkisivu tulee säilyttää. Myös laajennusosan
räystäskorkeusasemasta annetaan määräys, mikä
johtuu siitä, että pihan
puolella rakennuksen yläosassa olevat viljasiilot puretaan, jolloin rakennuksen
kattomuoto muuttuu. Vanhan panimon pihaseinustalle osoite-
taan rakennusala kaksikerroksiselle sivukäytävälle, jonka rakentaminen
tekee mahdolliseksi useampien uusien käyttäjien asettumisen vanhaan
tehtaaseen ilman, että niiden edellyttämät porraskäytävät
haittaisivat rakennuksen sisätilojen käyttöönottoa.
Koko korttelialuetta varten
rakennetaan maanalaiset pysäköintitilat yhteensä noin 220 autolle,
minkä johdosta osa korttelipihasta on kan-
nella. Kannelle on sijoitettava istutuksia huolehtien kuitenkin tarpeellisista
kulkuyhteyksistä. Autopaikkavaatimus on 1 ap/90 m2 asuin-
kerrosalaa, 1 ap/200 m2 palveluasuntotilan kerrosalaa, 1 ap/200 m2 sosiaali-
ja terveydenhuoltotilan kerrosalaa ja 1 ap/120 m2 säilyvän
rakennuksen kerrosalaa.
Alueen osa, jolla säilyy
luonnollista maanpintaa, osoitetaan istutettavaksi tontin osaksi, jolle on istutettava
havu- ja lehtipuita. Li-
säksi Papinkadun puoleiselle osalle korttelialuetta samoin kuin alueen
pohjoisrajalle merkitään istutettavaksi puurivit.
35 Luonnonympäristö ja ympäristövaikutukset
35.2 Ympäristövaikutusten
tarkastelu
Asemakaavan muutoksella poistuu kaupungin keskusta-alueella rakennetussa ympäristössä
toiminut panimo, ja teollisuustontti muutetaan
asuinkorttelialueeksi. Asemakaavan vaikutukset kohdistuvat näin ollen lähinnä
kaupunkirakenteeseen, toiminnalliseen ja sosiaaliseen koko-
naisuuteen, rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen. Osallistuminen
on lisäksi tuonut arvioita vaikutuksista.
VAIKUTUKSET KAUPUNKIRAKENTEESEEN
Kaava-alueen ympäristö
on muodostunut kaupunkirakenteeltaan ehyeksi keskustan asuntoalueeksi, toiminnalliseksi
ja sosiaaliseksi kokonaisuu-
deksi. Kaikki asumiselle tärkeät palvelut ovat lähettyvillä.
Jopa luonnon alueet virkistys- ja maisema-arvoineen ovat osa tätä
ympäristöko-
konaisuutta. Alueen muuttumista asuntoalueeksi voidaan pitää kaupunkirakenteen
eheytymisenä alueella. Asukasmäärän lisääntyminen
tukee hy-
vää toiminnallista ja sosiaalista perustilannetta.
VAIKUTUKSET RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN
Teollisuusaluekäytön
jatkuminen saattaisi aiheuttaa paitsi toiminnallisia myös rakennettuun
ympäristöön vaikuttavia epäkohtia uusien yrit-
täjien asettuessa alueelle uusine tarpeineen.
Asemakaavan muutoksen mukainen asuntorakentaminen, joka noudattaa ympäristön
kerrostalojen mittakaavaa, eheyttää alueen kaupunkikuvaa.
Kaupunkikuvan historiallisen kerrostuneisuuden ja kulttuuriperinnön säilymisen
kannalta Koulukadun ja Tiiliruukinkadun varsien vanhojen ra-
kennusten säilyminen on tärkeätä.
LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET
Teollisuuden huolto-, kuorma-
ja työntekijäliikenteen poistuminen merkitsee huomattavaa kevennystä
alueen liikenteessä. Uudessa tilan-
teessa korttelialueen liikenne on ensisijaisesti asukasliikennettä. Alueelle
rakennettaviin maanalaisiin autohalleihin on yhteys paitsi
Papinkadulta myös Tiiliruukinkadulta.
OSALLISTUMINEN
Asemakaavan muutoshanke
esiteltiin alustavasti ympäristölautakunnalle 7.4.1998. Hanketta havainnollisti
pienoismalli, joka oli myös ylei-
sesti nähtävänä 23.4.-14.5.1998. Mielipiteitä jätettiin
3 kpl. Näistä kahdessa käsiteltiin Papinkadun puolelle rakennettavan
uudisraken-
nuksen sijaintia ja kokoa, kolmannessa vaadittiin panimon konttorirakennuksen
säilyttämistä.
Museoviraston lausunto 16.6.2000:
"Vuoden 1897-1992
toiminut Pyynikin panimo oli perustamisvaiheessaan Suomen toiseksi suurin ja
myöhemminkin yksi maamme suurpanimoista. Pani-
mokortteli on saanut hahmonsa monessa eri rakennusvaiheessa, joista kuvastuvat
hyvin niin omistajavaihdokset kuin koko toimialan kehitys.
Panimorakennus ja Koulukadun asuinrakennus ovat vanhimmilta osiltaan tehtaan
perustamisvuodelta. Panimoa on laajennettu 1930-, 1950- ja 1960-
sekä 1980-luvuilla. Asuinrakennusta on jatkettu 1920-luvulla, pihan puolella
oleva konttori on samalta ajalta. Konttoriakin on sittemmin
laajennettu ja korotettu. Perustamisvaiheessa arkkitehtina on ollut Arthur af
Hällström, laajennusvaiheissa mm. Heikki ja Paavo Tiitola
sekä Jaakko Tähtinen.
Pyynikin panimon kulttuurihistoriallinen,
erityisesti teollisuushistoriallinen arvo on erittäin suuri. Tuotanto-,
toimisto- ja asuinraken-
nusten historialliset kerrostumat ja kokonaisuus ovat säilyneet poikkeuksellisella
tavalla. Panimo on Tampereen kantakaupungin ra-
kennuskulttuuriselvityksen kohteita ja kuuluu ympäristöministeriön
julkaisussa "Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat teollisuusympäristöt"
luokiteltuihin maamme merkittävimpiin teollisuusympäristöihin.
Panimoteollisuuden muutokset
ovat olleet huomattavan rajuja. Maamme eri maakuntiin ja kaupunkeihin sirottuneet
vanhat tuotantorakennuk-
set ovat jääneet käytöttä tuotannon päätyttyä
tai toiminnan siirryttyä muualle. Suurempien panimoyritysten vanhaa rakennuskantaa
on säily-
nyt vain kymmenkunnassa kohteessa, joiden joukossa Pyynikin panimo on kärkikohteita.
Panimotontin rakentamisen
ja uudiskäytön on perustuttava nyt esitettyä kattavampaan olemassa
olevan rakennuskannan säilymiseen. Eri-
tyisesti perustamisvaiheen tuotantorakennusta on käsiteltävä
yhtenä kokonaisuutena ja ulotettava suojelu myös Tiiliruukinkadun
siiven piha-
osaan. Sisäpihan konttorin ja sen laajennusosien säilyminen tai häviäminen
vaikuttaa olennaisesti panimokokonaisuuden kulttuurihistorialli-
seen arvoon; Museovirasto edellyttää konttoriosankin säilyttämistä.
Konttori ja sen 1947 valmistunut laajennus ovat huolella suunnitel-
tua vakaata 1920- ja 1940-luvun arkkitehtuuria.
Laajennusosan hyvin säilynyt ja harvinaisuudeksi luokiteltava toimistointeriööri
on sekin suojeltava. Virasto pitää lisäksi kau-
punkikuvallisista syistä tärkeänä Tiiliruukinkadun pitkän
tuotantorakennusten ketjun säilymistä kokonaisuutena 1930- ja 1950-lukujen
laa-
jennuksin.
Yksityiskohtaisemmista suojelutavoitteista Museovirasto toteaa vielä seuraavaa:
Koulukadun siiven mallasullakon
lanterniinillä on teollisuushistoriallista merkitystä ja se on Pyynikin
panimon tunnusmerkki katukuvassa. Ase-
makaavamääräystä sr-38 on muutettava siten, että se
turvaa lanterniinin ja mallasullakon ullakkoikkunoiden säilymisen. Samoin
perustein
asemakaavan muutoksessa on jo keittämön sisustuksen ja varustuksen
säilymistä koskeva suojelumääräys.
Asuinrakennuksen kulttuurihistoriallinen
arvo ansaitsee tulla painokkaammin esille yhdenmukaistamalla määräyksien
sr-7 ja sr-38 korjaus-
ja muutostöitä koskeva osuus (Rakennuksessa suoritettavilla korjaus-
ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen rakennustaiteellisia arvo-
ja.) Keinoja varmistaa rakennuksen sisäänkäynnin ja pohjoisosan
kiinteä sisustus on perusteltua vielä tutkia.
Suojelumääräyksiin on liitettävä maininta, että rakennusten muutoksista ja korjauksista on kuultava museoviranomaisia."
Asemakaavan muutosehdotuksessa
on Papinkadun varren uudisrakennusta koskevien mielipiteitten vuoksi vedetty
rakennusala irti tontin rajasta
siten, että suunnitellun rakennuksen ja kadun väliin voidaan istuttaa
puurivi, mistä on asemakaavassa määräys. Lisäksi rakennuksen
kor-
keutta on madallettu rakennusalan eteläosassa, jolloin vasta myöhäisiltapäivä
ja ilta tuovat varjon Papinkadun vastakkaisella puolella ole-
van taloyhtiön pihaan. Koska rakennusten välinen etäisyys on
pidempi kuin uudisrakennusten korkeus, ei uudisrakentaminen varjosta vastak-
kaisen puolen asuntoja.
Vanhaa asuinrakennuksen
ja konttorirakennuksen kokonaisuutta koskevat asemakaavamääräykset
ovat tarkistetussa kaavaehdotuksessa saatujen
mielipiteiden mukaiset. Museovirasto on hyväksynyt ehdotuksen.
36 Erityispiirteet ja suojelukohteet
Pyynikin panimon vanhin
tehdasrakennus Koulukadun varren laajennusosineen samoin kuin Koulukadun varren
asuinrakennus ja panimon konttori-
rakennus on merkitty suojelukohteiksi.
37 Ympäristön häiriötekijät
Liikennemelu on ajoittain
häiritsevää Tiiliruukinkadulla. Sen vuoksi kadun varteen kaavoitetulle
kadun suuntaiselle asuinrakennukselle
annetaan rakenteiden ääneneristävyyttä koskeva määräys.
Maaperän saastumisen tai puhtauden toteamiseksi tulee tehdä selvitys ennen rakennusluvan hakemista.
4 TOTEUTTAMINEN
Tontin rakentaminen asemakaavan muutosehdotuksen mukaisesti käynnistynee välittömästi kaavan vahvistuttua.
5 SUUNNITTELUVAIHEET
Tontin omistajan aloite
24.11.1997.
Kaavoitus 28.11.1997.
Dno YVI: 8324/611/97.
Ympäristölautakunnalle asemakaavan muutoshanke esiteltiin pienoismallin avulla alustavasti 7.4.1998.
RakA:n 154 §:n mukainen kuuleminen 23.4.- 14.5.1998. Hanketta esiteltiin pienoismallilla.
Suunnitelmaa on tarkennettu saatujen mielipiteiden perusteella.
Asemakaavan muutoksen pohjana ollut suunnitelma on esitelty naapureille 25.03.1999.
Asemakaavan muutosehdotuksesta on pyydetty kaupungin asianomaisten eri hallintokuntien lausunnot sekä lausunto Museovirastolta.
Ympäristölautakunta
hyväksyi ehdotuksen 21.11.2000. Nähtävilläoloaikana ehdotusta
vastaan jätettiin viisi muistutusta, joiden käsit-
telyn yhteydessä ehdotusta tarkistettiin siirtämällä muutosalueelle
Papinkadun varteen suunnitellun uudisrakennuksen kadun puoleista ra-
kennusalan rajaa tontille päin 1,5 metriä. Karttaa tarkistettiin 18.1.2001.
Asemakaavan muutosehdotus on laadittu Tampereen kaupungin ympäristötoimen kaavoitusyksikössä.
6 TILASTOTIEDOT
Käyttö- Pinta-ala
Kerrosala Tonttite- Pinta-alan Kerrosalan Asukasluku
tarkoitus ha m2 hokkuus e= muutos muutos ohjevuonna
-------------------------------------------------------------------------------------------
AK-37 0,9739 20470 2,3 +0,9739
+22097 420 +1627
TT-2 -0,9739 -21913
---------------------------------------------------------------
yht. 0,9739 22097 2,3 + 184 420
TAMPEREEN KAUPUNKI
YMPÄRISTÖTOIMI
KAAVOITUSYKSIKKÖ
Nro 7536/08.03.1999, tarkistettu 28.04.2000, 06.11.2000 ja 18.1.2001
Mikko Järvi
Kristiina Jääskeläinen