ASEMAKAAVAN MUUTOS NO 7531. EPILÄNHARJU-1202 0SA SEKÄ KATU- JA PUISTOALUETTA (NAHKATEHTAANKATU 3, KALIMANKUJA 1-10, TOHLOPINRANTA 7-17, EPILÄNKATU 6)Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 6. päivänä huhtikuuta 1999 päivättyä sekä 15.12.1999 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 7531. Asemakaavan muutos
koskee: Asemakaavan muutoksella
muodostuu: Alue sijaitsee n.5 km kaupungin keskustasta länteen. Osoitteet ovat Nahkatehtaankatu 3, Kalimankuja 1-10, Tohlopinranta 7-17 ja Epilänkatu 6. Liite 1.
11 Suunnittelutilanne 11.1 Seutukaava 11.2 Yleiskaava 11.3 Asemakaava
11.5 Tonttijako ja
-rekisteri 11.8 Pohjakartta 12 Maanomistus Epilänharju-1202: tontti 2 (Kaarila
RN:o 1:101): tontti 3: Nieminen
Viljo, os: Rongankatu 2D,33100 Tampere Tampereen kaupunki omistaa kaava-alueeseen sisältyvät katu- ja puistoalueet sekä hallinnolliseen tonttiin 1202-14 kuuluvaa aluetta. 13 Asukkaat ja työpaikat Asukasrekisterin mukaan kaava-alueella asuu 37 asukasta. 14 Rakennettu ympäristö 14.1 Kokonaisrakenne 14.2 Maankäyttö Epilän Nahkatehtaan vanhin rakennus, alunperin osittain kolmikerroksinen mansardikattoinen tiilirakennus, rakennettiin vuosina 1916-17 Nahkatehtaankadun varteen. Rakennus korotettiin myöhemmin tasakattoiseksi ja kolmikerroksiseksi. Vanhaa tehdasta myös laajennettiin pihan puolelle ja sen jatkeeksi niin etelä- kuin pohjoispuolellekin rakennettiin neljä-, osittain viisikerroksiset tehdasrakennukset. Täyteen mittaansa tehdasrakennus rakentui 1940-luvun kuluessa. Tässä muodossaan tehdasrakennuskokonaisuus on ollut historiallinen ja kaupunkikuvassa merkittävä osa ympäristöään aina vuoteen 1998, jolloin vanhin tehdas sekä pihan puolelle rakennettuja laajennusosia purettiin. Muista kuin tehdasrakennuksista on mainittava vuonna 1950 valmistunut nahkatehtaan kolmikerroksinen konttori- ja asuinrakennus. Tämän ja varastorakennusten lisäksi alueella oli vuonna 1928 rakennettu ja vuonna 1998 purettu kaksikerroksinen "Pitkätalo", jossa oli mm. ruokala, sekä kolme puista asuinrakennusta. Muut tehtaan yhteensä 32:sta toimihenkilö- ja asuinrakennuksesta sijoittuivat varsinaisen tehdastontin ulkopuolelle. Kaava-alueeseen sisältyvän harjun itärinteen asutus syntyi alunperin Nahkatehtaankadun teollisuusyritysten myötä. Rinteen nykyisistä rakennuksista vanhimmat ovat vuosisadan vaihteen ja alkuvuosikymmenten ajalta ja uusin vuodelta 1976. Rakennuksiin tehtyjen muutosten ja uudisrakentamisen johdosta rakennuskanta on paitsi iältään myös kooltaan vaihtelevaa. 14.3 Palvelut 14.4 Yhdyskuntatekninen
huolto 15 Luonnonympäristö Kaava-alue on Epilänharjun havupuuvaltaista soraharjua, joka on Epilänharjun-Villilän pohjavesialuetta. Kaava-alue kokonaisuudessaan sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella. Alue on lisäksi korkean radonpitoisuuden aluetta. Soraharjua on nahkatehtaan tontilla kaivettu laajalti tehtaan rakentamisen myötä. Epilänkadun puolella ja tontin kaakkoisosassa on jäljellä alkuperäistä harjua ja sillä kasvavaa männikköä. Samoin Tohlopinrantaan laskevassa etelärinteessä kasvaa vanhaa männikköä. 16 Erityispiirteet ja suojelukohteet Entinen Epilän Nahkatehdas on Tampereen teollisuushistorian ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä kohde, minkä vuoksi se on valittu mukaan Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuurijulkaisuun. 17 Ympäristön häiriötekijät Nahkatehtaan tontilla toimineen teollisuuden laadusta johtuu, että sekä tontin että tehdasrakennuksen saastuneisuutta on kartoitettu. Insinööritoimisto Geotesti Oy:n tekemiä selvityksiä ovat "Epilän Nahkatehtaan tehdasalueen maaperän saastuneisuustutkimus", "Epilän Nahkatehtaan puhdistaminen saastuneesta maa-aineksesta" sekä "Epilän Nahkatehtaan tehdasrakennuksen betonirakenteiden kromi- ja hiilivetysaastuminen". Lisäksi Tampereen Teknillisen Korkeakoulun Rakennustekniikan osastolla on laadittu lausunto "Epilän Nahkatehtaan soveltuvuudesta asuinrakennukseksi". Krominahkatehtaan toiminnan jäljiltä tontin maaperänäytteistä määritettiin kromin, elohopean ja hiilivetyjen pitoisuudet. Kromipitoisuudeltaan erittäin saastunutta ja lievemmin saastunutta maata on vanhan tehdasrakennuksen itäseinustalla sekä tontin koillisosassa erittäin runsaasti. Tehdasrakennuksen betonirakenteita koskevissa kartoituksissa ei sisätiloista löydetty kromia.
Epilän Nahkatehtaan tehdastonttien asemakaavan muuttaminen sisältyy kaavoitusohjelmaan ja kaavoituskatsaukseen 1999. Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt alueen omistaja. Tarkoituksena on muuttaa alue pääosin asuinkäyttöön ja samalla merkitä säilytettäväksi osa vanhasta rakennuskannasta. Tampereen kaupungin strategia on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.3.1997. Kaupungin strategia sisältää maankäytön osalta keskisen kaupunkialueen kehittämisen keskustan osayleiskaavan ja kantakaupungin yleiskaavan periaatteiden mukaan. Päämääränä on tiivis ja kaupunkimainen perusrakenne kantakaupungin aluetta täydentämällä ja tiivistämällä. Yksittäisistä tavoitteista mainitaan mm. vanhojen teollisuusalueiden muutosten jatkaminen. Tontille suunniteltu uusi käyttö on kaupunginvaltuuston 27.5.1998 hyväksymän kantakaupungin yleiskaavan mukainen. Nykytilanteessa, kun perinteinen teollisuustoiminta on loppunut alueella, ei sen varaaminen tuotantotoiminnalle ole enää perusteltua. Asuinkäyttö toteuttaa kaupungin strategiaksi hyväksyttyjä kantakaupungin yleiskaavan asuntopoliittisia ja ympäristöllisiä tavoitteita.
31 Yleisperustelu ja -kuvaus Rakennetun ympäristön ja kaupunkirakenteen kannalta on perusteltua muuttaa tontit Epilänharju-1202-13,14 ja 16 käyttötarkoitukseltaan pääasiassa asuinkäyttöön. Historiallisista ja kaupunkikuvallisista syistä on tärkeätä säilyttää samassa yhteydessä vanhaa tehdasrakennuskantaa ja säilyttää myös uudisrakentamisella muistuma alueen alkuperäisten toimintojen myötä rakentuneesta maisemallisesta ympäristökokonaisuudesta. Tohlopinranta-kadun puoleiset asuintontit ovat kaavamuutoksessa mukana, koska nahkatehtaan alueen liikennejärjestelyjen vuoksi syntyvä katuyhteys Epilänkadun ja Nahkatehtaankadun välille jakaa vanhan korttelin 1202. Samassa yhteydessä on mahdollista nykyaikaistaa asuintonttien vanhentuneet asemakaavat. Myös tontin 1202-9 asemakaava nykyaikaistetaan, koska tontti on osa muuttuvaa korttelikokonaisuutta. 34 Rakennettu ympäristö 34.1 Kokonaisrakenne 34.2 Maankäyttö Nahkatehtaankadun puolella vanhojen tehdasrakennusten alue osoitetaan asuinrakennusten korttelialueeksi, jolle saadaan sijoittaa myös liike-, toimisto- ja palvelutiloja (A-17). Korttelialue jakautuu kolmeksi tontiksi, joilla on sekä säilyvää rakennuskantaa että rakennusalat uudisrakentamiselle. Tarkoituksena on, että Nahkatehtaankadun varsi rakentuu yhtenäisenä, punatiilisenä seinämänä muistumana Nahkatehtaankadun miljöötä vuosikymmenet hallinneesta massiivisesta vanhojen tehdasrakennusten ryhmästä. Muodostuvalla tontilla 19 sijaitsee vanhan nahkatehtaan eteläisin rakennus, jolle annetaan suojelumääräys sr-12. Sen mukaan rakennus on kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus, jota ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Rakennuksessa on kerrosalaa 2100 m2 ja kerrosluku on IV. Rakennuksen jatkeeksi kaavoitetaan tontin pohjoisosaan 200 kerrosalaneliömetrin ja IV-kerroksisen rakennuksen rakennusala, joka osaltaan muodostaa Nahkatehtaankadun varteen yhtenäistä julkisivua. Tontilla 22 on osa vanhan nahkatehtaan pohjoisinta rakennusta. Sille annetaan suojelumääräys sr-14. Sen mukaan rakennusalalla olevassa, kaupunkikuvan kannalta tärkeässä rakennuksessa on kerrosalaa säilytettävä vähintään 5450 m2. Siihen liittyy Nahkatehtaankadun varrella rakennusala, jolla sallitaan 730 kerrosalaneliömetriä ja IV kerrosta. Tontilla on myös vanha nahkatehtaan savupiippu, jota ei saa purkaa. Muodostuvalla tontilla 21, säilyvien rakennusten välissä, on rakennusala 1800 kerrosalaneliömetrin suuruiselle nelikerroksiselle rakennukselle, joka korvaa paikalta puretun vanhimman tehdasrakennusosan. A-17-korttelialueen uudisrakennuksiakoskeviksi määräyksiksi merkitään
Asuinrakennusten korttelialueeksi (A) osoitetaan Kalimankujan varteen muodostettava tontti 20. Tonttitehokkuusluvun e=0.40 mukaan tontilla sallitaan kerrosalaa 668 m2. Tontin rakennusalalla kerrosluku on 2/3 II ja rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema +122.0. Jokaista asuntoa kohden tulee varata yksi autopaikka. Asuinpientalojen korttelialueeksi (AP) on osoitettu tontti 23. Tontilla on nahkatehtaan ajoilta vanha puinen asuinrakennus, joka on merkitty suojeltavaksi. Kerrosalaa siinä on 120 m2. Asuinrakennusten korttelialueeksi erillisiä enintään kolmiasuntoisia asuinrakennuksia varten (A-27) osoitetaan tontit 24,26 ja 27. Kunkin rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa saa olla enintään kaksi asuntoa. Tonttitehokkuusluvun e=0.40 mukaan tontilla 24 on rakennusoikeutta 822 kerrosalaneliömetriä, tontilla 26 yhteensä 690 kem2 ja tontilla 27 yhteensä 976 kem2. Rakennusalalla pakollinen kerrosluku on II. Tontilla 26 saa tämän lisäksi kellarikerroksesta käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi 2/3. Tontilla 24 rakennuksen julkisivujen tulee olla lautaverhottuja ja peittomaalattuja eikä korttelialueen sisäosiin saa rakentaa tontteja erottavia aitoja. Tontin rakennusala sallii vanhojen rakennusten säilyttämisen. Tontilla 27 kunkin rakennuksen enimmäispituudeksi on määrätty 14 metriä, ja Epilänkadun puoleisille asuintilojen ulkoseinille, ikkunoille ja muille rakenteille määrätty ääneneristävyydeksi melua vastaan vähintään 35 dB. Kaikilla kolmella tontilla autopaikkavaatimus on 1 ap/asunto. Tonttien autopaikkoja saadaan osoittaa tontilta 25. Tontille 26 on yhteys Kalimankujalta tonttiin kuuluvaa kaulaa myöten, jonka kautta tulee järjestää myös yleistä jalankulkua palveleva yhteys Kalimankujan ja korttelin keskellä olevan tontin 25 huolto-, pysäköinti- ja puistoalueen välille. Asumista palvelevien
huoltorakennusten korttelialuetta (AH-6) on tontti 25. Tontille saa rakentaa
ympäröiviä asuntotontteja varten Rakentamattomat tontin osat on kunnostettava ympäröiviä asuntotontteja palveleviksi virkistys-, leikki- ja urheilualueiksi. Tontilla on rakennusala, jolla sallitaan enintään kahden pysäköintitason rakentaminen. Ylimmän pysäköintitason korkeusasemaksi sallitaan +112.0. Ylintä pysäköintitasoa ei saa kattaa. Varsinainen yhteys tontille 25 on Nahkatehtaankadulta. Korttelin 1202 alueelle osoitetaan alueen viemäröintiä varten ohjeellinen viemärilinjaus. Merkintä on tarpeen, sillä maastollisista syistä alue tulee liittää Nahkatehtaankadun kunnallistekniseen verkostoon, mikä on toteutusvaiheissa otettava huomioon. Muodostuvan uuden korttelin 1231 vanhojen asuntotonttien asemakaava nykyaikaistetaan ja tarpeellisilta osin tehdään tarkistuksia kiinteistörajoihin. Kaikkien korttelissa olevien rakennusten rakennusalat ja rakennusoikeudet noudattavat nykyistä, toteutunutta tilannetta. Tonttien 1231-2 ja 7 asuinrakennusten raken-nusaloilla on lisäksi rakennuksen suojelua tarkoittava merkintä. Näin ollen kaikki rakennusoikeutta ja uudis- tai lisärakentamista koskevat muutokset edellyttävät asemakaavallista tarkastelua. Erillispientalojen korttelialuetta (AO ja AO-1) ovat muodostuvat tontit 1-5 ja 8 sekä korttelin 1202 tontti 9. Tonttikohtaiset rakennusalat ja rakennusoikeudet säilyvät ennallaan. Kalimankujan linjauksesta sekä maanomistajien aloitteesta johtuen poikkeavat tonttien 1, 2 ja 5 rajat alkuperäisen kiinteistöjaon mukaisista rajoista. Kortteliin 1231 muodostuvat tontit 6 ja 7 ovat asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK). Molempien rakennusalat ja rakennusoikeudet säilyvät ennallaan. Maastollisista syistä tonteille sallitaan asemakaavan mukaisen katuliittymän lisäksi ajoyhteys Kalimankujalta. Asuintonttien tonttikohtaiset pinta-ala- ja kerrosalatiedot ovat seuraavat: tontti koko,m2 rakennusoikeus AP AO-1 Koko kaava-alueen rakentamista koskevat seuraavat yleismääräykset: Alueen tai alueen osan suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon alueen sijainti veden hankinnalle tärkeällä pohjavesialueella. Alueen tai alueen osan suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon alueen sijainti korkean radonpitoisuuden alueella. Ennen alueella tapahtuvaa rakentamista on huolehdittava siitä, että saastunut maaperä on poistettu ympäristösuojeluviranomaisten hyväksymien käsittelysuunnitelmien mukaisesti. 34.22 Katu- ja liikennealueet Kalimankujan katualuetta levitetään kadun eteläosassa, jotta nykyinen toteutunut yhteys voitaisiin säilyttää ja suorittaa kadun kunnostustoimenpiteet ilman tukimuureja. Katua myös jatketaan liittymään Epilänkatuun, jotta kadun varteen tulevan asutuksen liikenne ja tarpeelliset yhteydet Epilänkadulle voitaisiin säilyttää. Kalimankujan rakennuttua kaavan mukaisesti, sen liikenne jouduttaneen järjestämään yksisuuntaisena. Julkisen liikenteen linjat kulkevat Epilänkadulla ja Tohlopinrannassa. 34.23 Virkistysalueet 34.24 Vaara-, erityis-
ja muut alueet 35 Luonnonympäristö ja ympäristövaikutukset 35.1 Luonnonympäristö Tärkein uudisrakentamisen aiheuttama muutos luonnonympäristölle on se, että suunnitellun käyttötarkoituksen toteutuminen edellyttää teollisuustoiminnan jäljiltä tontilla olevien voimakkaasti saastuneiden maamassojen hävittämistä. Toimenpiteellä on kaava-aluetta laajempi ympäristöllinen merkitys. 35.2 Ympäristövaikutusten
tarkastelu YMPÄRISTÖLLISET VAIKUTUKSET Rakennettu ympäristö, kaupunkirakenne ja kaupunkikuva Kaava-alueen ympäristö on muodostunut kaupunkirakenteeltaan yhdenmukaiseksi asuntoalueeksi. Asumiselle tärkeitä palveluja on lähistöllä
Alueen muuttumista asuntoalueeksi voidaan pitää rakenteellisena eheytymisenä ympäristössään. Kaava-alueen muutokset edistävät lähiympäristön toiminnallista monipuolistumista. Teollisuusaluekäytön jatkuminen saattaisi aiheuttaa mahdollisen tuotanto- ja liiketoiminnan laadusta riippuvia ympäristöhäiriöitä. Kaupunkikuvassa vanhan tehdasmassan säilyvä ja uudisrakennusosalla korvattu osa ovat kokonaisuus, joka Nahkatehtaankadun kaupunkikuvassa säilyttää muistuman paikan perinteisestä ilmeestä. Uusi käyttötarkoitus rakennuksissa siistii näkymää lähtötilanteeseen verrattuna ympäristölle myönteisesti. Myös nahkatehtaan alueen muu rakentaminen on ensisijassa asuntorakentamista, jolta uudisrakentamisen osalta edellytetään alueen perinteisen rakentamistavan henkeä. LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET Nahkatehtaankadun ja Epilänkadun liittymän muutos vähentää Nahkatehtaankadun luonnetta läpiajokatuna. Nahkatehtaankadun katusuunnitelma sisältää myös paremman tilan varaamisen jalankululle ja muulle kevyelle liikenteelle sekä järjestettyjen pysäköintitaskujen osoittamisen katualueelle. Nahkatehtaan tontin uuden käyttötarkoituksen mukanaan tuoma liikenne kulkee alueelle sekä nykyisestä liittymästä pohjoisimman tehdasrakennuksen vierestä että Epilänkadulta joko suoraan tai Kalimankujaa myöten, joka liittyy sekä Epilänkatuun että Nahkatehtaankatuun. Liikenteen hajauttaminen on välttämätöntä.Pysäköinti seuraa hajautettua liikennejärjestelyä siten, että autopaikat rakennetaan korttelialueelle osittain keskitetysti osittain tonttikohtaisesti. SOSIAALISET VAIKUTUKSET Mikäli entinen nahkatehtaan alue jäisi teollisuusalueeksi lähtötilanteen mukaisesti, muodostuisi se toiminnallisesti sekä ympäristövaikutuksiltaan epäkohdaksi voimakkaasti muuttuneessa ympäristössään. Asuinkäytön kautta siistiytyvä
Kysymys kulttuuriperinnön säilyttämisestä kaava-alueen vanhaa rakennuskantaa suojelemalla on kaava-alueen uuden käytön suunnittelussa keskeinen kysymys, johon suunnittelutyön eri vaiheissa on otettu voimakkaasti kantaa niin säilyttämisen puolesta kuin sitä vastaan. Asiasta on pyydetty Museoviraston lausuntoa, joka on annettu 2.6.1999 ja on seuraava: "Tampereen kaupungin
ympäristötoimi on pyytänyt Museoviraston kommenttia Epilän
Nahkatehtaan alueen asemakaavan muutosluonnoksesta. Lähetteessä
on aineistona kopiona kaavakartta ja kaavamerkinnät sekä kaksi
havainnekuvaa. Näistä toinen liittyy lähetteen asemakaavaluonnokseen
ja toinen nahkatehtaan konttorin säilyttävään kaavavaihtoehtoon.
Lisäksi virasto on saanut 20.5.1999 Kalimankujan korttelia AP-32
koskevan kaavamääräystarkennuksen. Asemakaavan muutosluonnoksessa nahkatehtaan purkamiselta säilyneet osat ja rinteen asuinrakennuksista vanhin on suojeltu sr-määräyksin. Nahkatehtaan mäen uudistuva asuntorakentaminen merkitsee tehtaan konttorin ja kahden työväenasuinrakennuksen purkamista. Kalimankujan vastakkaisella puolella sekä kulmatontilla 1202/9 luonnoksen mukaiset rakennusoikeudet ja rakennusalat antavat sen sijaan mahdollisuuden alueen muun vanhemman asuinrakentamisen säilymiselle. Ab Krominahkatehdas Oy-nimisenä vuonna 1916 perustettu Oy Epilän Nahkatehdas Ab oli suurin nahkatehtaiden kaupunkina tunnetun Tampereen nahkatehtaista. Se oli aikanaan myös pohjoismaiden ainoa kiiltonahkaa valmistava tehdas. Tuotanto- ja asuinrakennuksineen Nahkatehdas on ainoa nykypäiviin säilynyt teollisuushistoriallinen muistomerkki Tohloppi-järven alueen vuosisadan vaihteessa syntyneestä, monipuolisesta teollisuustoiminnasta. Nahkatehtaan alueen maankäytön muutos ei noudata nykyistä, yhä voimakkaammin rakennetun ympäristön hyväksikäyttöön tähtäävää suunnittelukäytäntöä.
Museovirasto esittää,
että Nahkatehtaan konttori ja kaikki kolme asuinrakennusta säilytetään
ja että Epilänharjun asutuksen alkuvaiheille luonteenomaista
rakentamista edustavien tonttien 1202/9 ja 1231/2 ja 7 asuinrakennusten
säilyminen varmistetaan sr-määräyksellä."
"Epilän Nahkatehtaan konttorirakennuksen suunnitteli rakennuspiirtäjä E A Liuha ja se valmistui 1951. Rakennus on punatiilinen tyypillinen 50-luvun kerrostalo, jossa on kaksi kellarikerrosta. Rakennuksen tekninen kunto on välttävä, rungon osalta tyydyttävä. Rakennus ei ole arkkitehtoonisesti merkittävä aikakautensa edustaja. Sen kaupunkikuvallinen merkitys ympäristökokonaisuudessa on myös varsin vähäinen. Rakennuksen säilyttämistä/purkamista harkittaessa tulisikin mielestäni pohtia ratkaisun vaikutusta rakennettuun ympäristöön tonttia laajemmassa kokonaisuudessa. Ympäristö on matalaa pääosin kaksikerroksista omakotitalo- ja rivitaloasutusta. Epilänkadun kerrostalot ovat niinikään kaksikerroksisia. Konttorirakennuksen säilyttäminen ja tontin täydentäminen kerrostaloratkaisulla herättää kysymyksiä. Kerrostaloihin tulee suhteessa enemmän asuntoja kuin rivitaloihin. Ratkaisu johtaa pysäköintitilojen osalta laajempaan mitoitukseen. Kerrostalon sijoittaminen jyrkkään rinteeseen tehtaan yläpuolelle on kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti epätyydyttävä ratkaisu. Konttorirakennuksen purkaminen vapauttaa suunnittelua ja mahdollistaa paremmin muun rakennetun ympäristön mittakaavan huomioimisen kortteliratkaisussa. Rinteeseen porrastetut kaksikerroksiset rivi/paritalot muodostavat ympäristöön sopeutuvan pienimittakaavaisen kokonaisuuden. Autopaikat saadaan hyvin häivytettyä asuntojen sisäänkäyntien yhteyteen. Kerrostalomainen rakentaminen kannattaa alueella keskittää Nahkatehtaankadun varteen rakentamalla puretun tehtaan paikalle vastaavan kokoinen
Yllämainitut seikat puoltavat mielestäni konttorirakennuksen purkamista ja esillä olleen luonnoksen hyväksymistä jatkotyön pohjaksi." Asemakaavan muutosehdotuksessa kulttuuriperinnön säilyttämisessä on pidetty ensisijaisena massiivisten punatiilisten tehdasrakennusten aikanaan synnyttämää Nahkatehtaankadun kaupunkikuvaa, vanhan tehtaanpiipun säilymistä sekä tehdastoiminnan aikana mäelle syntyneen asuinrakennuskannan mittakaavan säilymistä uudessa asuntorakentamisessa. Sen sijaan kaavaehdotuksessa ei alueen pohjoisosan suunnittelun lähtökohtana ole 1950-luvulla rakennetun konttorirakennuksen säilyttäminen. Rakennuksen arkkitehtoninen tai kaupunkikuvallinen merkitys ympäristökokonaisuudessaan ei sitä edellytä. Nahkatehtaan konttori- ja asuinrakennuksenakin se ehti olla vain runsaat kymmenen vuotta, ennen kuin tehtaan toiminta päättyi. Lisäksi tehdastoiminnan jäljiltä tontilla on voimakkaasti saastunutta maata, joka paitsi vaikuttaa laajalle ympäristöönsä on myös alueen uusien toimintojen vuoksi ehdottomasti pois kuljetettava. Pahin ja suurin saastuneen maan paikka alueella on konttorirakennuksen edessä, jossa vanha suppa on täytetty myrkyllisellä jätteellä. Mikäli konttorirakennus säilyy paikallaan, edellyttävät saastuneen maan poistamisen jälkeen suoritettavat maanrakennustoimenpiteet konttorirakennuksen vieressä ratkaisuja, jotka eivät ole ympäristölleen eduksi. Museoviraston lausunnon jälkeen on asemakaavaehdotusta tarkistettu siten, että nahkatehtaan mäellä vanhat rakennukset ovat rakennusalalla ja niiden säilyttäminen on mahdollista. Rakennusten nykykunnosta ja korjausmahdollisuuksista on saatu 10.9.1999 päivätty lausunto. Tarkastelun lausuntoa varten on tehnyt A-Insinöörit Oy. Lausunto on liiteasiakirjoissa. Uudisrakentamista koskevat määräykset ohjaavat uudisrakennusten suunnittelua paikan vanhan rakennustavan hengen mukaisten kaksikerroksisten erillispientalojen toteuttamiseen. Muiden Museoviraston lausunnossa mainittujen vanhojen rakennusten rakennusalat ja rakennusoikeudet vastaavat tarkalleen toteutunutta tilannetta. Tonttien 1231-2 ja 7 asuinrakennuksille annetaan sr-määräys. OSALLISTUMINEN Rakennustoimisto Pohjola Oy järjesti kutsukilpailuna ideakilpailun Epilän Nahkatehtaan alueen muuttamisesta asuinalueeksi 16.12.1996 - 24.01.1997 välisenä aikana. Kilpailun tuloksesta julkaistiin lehdistötiedote 21.02.1997.
Kiinteistö Oy Epilän Teollisuustalon poikkeuslupahakemus saada muuttaa osa vanhaa Epilän Nahkatehtaan tehdasrakennusta palvelu- ja vuokra-asunnoiksi oli ympäristölautakunnan käsiteltävänä 2.6.1998. Hakija oli järjestänyt asiasta kuulemistilaisuuden naapurikiinteistöille 4.2.1998. Ympäristölautakunta myönsi poikkeusluvan. Rakennustoimisto Pohjola Oy järjesti 7.12.1998 tiedotustilaisuuden naapurikiinteistöille nahkatehtaan alueen suunnitelmista. Tilaisuudessa esiteltiin vaihtoehtoisia ratkaisumalleja lähinnä konttorirakennuksen alueen ja lähiympäristön rakentamisesta sekä suunnitelma toisen rakennusvaiheen käynnistämisestä poikkeusluvalla. Paikalle oli kirjallisesti kutsuttu naapurikiinteistöjen edustajat. Paikalla olijoiden yhdensuuntaisina mielipiteinä esitettiin, että konttorirakennuksen tilalle rakennettaisiin pientalomaisia asuinrakennuksia, alueen kokonaisrakennusoikeutta pienennettäisiin, pysäköintijärjestelyissä otettaisiin huomioon olemassa oleva liikennetilanne ja että Nahkatehtaankatu suunniteltaisiin pihakaduksi. Kiinteistö Oy Epilän Teollisuustalo jätti 10.12.1998 poikkeuslupahakemuksen nahkatehtaan alueen toisen rakennusvaiheen uudisrakennuksen rakentamiseksi. Hakemus oli nähtävillä naapureiden kuulemista varten 30.12.98 - 12.1.99. Nähtävilläoloaikana jätettiin neljä huomautusta. Niissä esitettiin pientalomaista rakentamista koko entisen nahkatehtaan alueelle, tehokkuusluvun laskua naapuruston tehokkuuksia vastaamaan ja oltiin huolissaan liikenteen kasvusta ja pysäköintipaikkojen riittämättömyydestä. Poikkeuslupa-asian käsittely keskeytettiin 19.1.1999. 15.2.1999 päivättyjen, tarkistettujen Epilän entisen nahkatehtaan alueen muutossuunnitelmien esittelemiseksi ympäristölautakunta järjesti yleisötilaisuuden 15.2.1999. Suunnitelmat olivat tämän jälkeen yleisesti nähtävänä 18.2.-11.3.1999. Nähtävilläoloaikana jätettiin 8 mielipidettä.
Edellä mainittujen,
asemakaavaluonnoksista annettujen kommenttien lisäksi kaavoitusyksikköön
on tullut työn kuluessa myös muita alueen kaavoitusta koskevia
kirjallisia kommentteja 36 Erityispiirteet ja suojelukohteet Entisen Epilän Nahkan vanhoista tehdasrakennuksista osa pohjoisimmasta ja eteläisin on suojeltu asemakaavamääräyksellä, samoin vanha tehtaan piippu sekä tehtaan itäpuolen rinteessä oleva asuinrakennus. Alueella sallittavaa uudisrakentamista koskevat määräykset on annettu ohjaamaan rakentamista alueen perinteiseen rakentamistapaan ja alueen samoin kuin ympäristön miljööseen soveltuvalla tavalla. 37 Ympäristön häiriötekijät Maaperän saastumisen johdosta erityisesti entisen nahkatehtaan alueella annetaan kaavassa koko kaava-aluetta koskeva yleismääräys, jonka mukaan ennen alueella tapahtuvaa rakentamista on huolehdittava siitä, että saastunut maaperä on poistettu ympäristösuojeluviranomaisten hyväksymien käsittelysuunnitelmien mukaisesti.
Tontin rakentaminen asemakaavan muutosehdotuksen mukaisesti käynnistynee välittömästi kaavan vahvistuttua. Ensimmäinen vaihe vanhan tehtaan muutostöissä käynnistyi poikkeusluvalla kesällä 1998. Saastuneen maan poisto alueelta on aloitettu kesän 1999 aikana. 5 SUUNNITTELUVAIHEET Tontin omistajan
aloite 24.02.1997. Maanomistajan järjestämä kutsukilpailu Epilän Nahkatehtaan alueen muuttamisesta asuinalueeksi 16.12.1996-24.01.1997. Ympäristölautakunnalle asemakaavan muutoshanke esiteltiin alustavasti 7.4.1998. RakA:n 154 ':n mukainen
kuuleminen 9.4.-30.4.1998. Kaksi vaihtoehtoa yleisesti nähtävänä 18.2.-11.3.1999. Asemakaavan muutosluonnoksesta on pyydetty Museoviraston lausunto. Lausunto saatu 2.6.1999. Asemakaavan muutosehdotuksesta on pyydetty kaupungin asianomaisten eri hallintokuntien lausunnot. Asemakaavan muutosehdotus on laadittu Tampereen kaupungin ympäristötoimen kaavoitusyksikössä. 6 TILASTOTIEDOT
--------------------------------------------------------------- TAMPEREEN KAUPUNKI Mikko Järvi Kristiina Jääskeläinen
|