Liitteessä kartalla Tampereen vesihuoltoverkoston rakentamis- ja saneerauskohteet kesällä 2017.

Puhdasvesiverkosto

Laitoksilta vesi johdetaan vedenkäyttäjille vesijohtoverkostoja pitkin. Tampereen Veden vesijohtoverkoston pituus on noin 751 kilometriä. Tampereella on suuria korkeuseroja, joten verkostossa on useita painepiirejä ja paineenkorotuspumppaamoja. Vuoden 2015 lopussa Tampereen Vedellä oli 22 141 asiakaskiinteistöä Tampereella ja Pirkkalassa, jotka ovat liittyneet jakelujohtoihin vesimittariin päättyvällä tonttijohdolla. Polson ja Kämmenniemen alueilla on erilliset vedenjakelujärjestelmät.

Kantakaupunkialueella johtoverkko jakaantuu kahdeksaan painepiiriin, joista keskusta-alueen ja Tesoman painepiirit ovat suurimpia. Keskustan painepiiriin vettä pumppaavat Ruskon (ja Kaupinojan) vedenpuhdistuslaitos sekä Messukylän pohjavedenottamo. Keskustan painepiiristä pumpataan vettä Peltolammin, Hervannan, Hallilan ja Aitolahti - Holvastin painepiireihin sekä tarvittaessa lisävettä Pyynikin ja Tesoman painepiireihin. Pyynikin painepiiristä pumpataan vettä myös Pispalan painepiiriin. Vedenjakelujärjestelmän putkien halkaisija on 40 ‑ 800 mm. Suurin osa verkostosta (49 %) on halkaisijaltaan alle 125 mm.

Tampereella on kuusi vesitornia, joiden yhteistilavuus on 23 000 m3. Ylävesisäiliöiden eli vesitornien avulla pidetään yllä tasaisia painetasoja. Niihin on varastoitu vettä myös mahdollisia käyttöhäiriöitä varten. Vedenjakelujärjestelmää ohjataan laitoksen keskusvalvomosta, jossa on jatkuva päivystys.

Viemäriverkosto

Tampereella on käytössä kaksi viemäröintijärjestelmää. Vanhimmalla keskusta-alueella on sekaviemäröinti ja muualla erillisviemäröinti. Sekaviemäröinnillä jäte-, sade- ja kuivatusvedet johdetaan samassa viemärissä jätevedenpuhdistamolle. Erillisviemäreillä vain jätevedet johdetaan puhdistamoille kun taas sade- ja kuivatusvedet johdetaan sopivaan maaston kohtaan maahan imeytettäväksi tai suoraan vesistöön.

Viemäriverkoston kokonaispituus on noin 1 300 kilometriä. V iemärit pyritään suunnittelemaan maaston mukaan niin, että jätevesi virtaisi kohti puhdistamoa painovoimaisena. Mikäli tämä ei ole mahdollista, jätevesi pumpataan eteenpäin paineviemäreissä.

Viemäröintijärjestelmään kuuluu 80 jätevedenpumppaamoa Tampereella ja 22 Pirkkalassa, joita valvotaan keskusvalvomosta.

Tampereen Vesi tarkastaa viemäriverkoston vuotavuutta tv-kuvauksilla sekä muilla kuntoselvityksillä ja vuotovesitutkimuksilla. Vuotovesien poistamisella ja saneeraustyöllä on saavutettu hyviä tuloksia viemäriverkoston toimivuudessa. Vuosittain laskuttamaton jätevesimäärä on noin 30 % käsitellystä jätevesimäärästä.

Viemäriverkosto jakaantuu neljään erilliseen viemäröintialueeseen:

* Viinikanlahden puhdistamon viemäröintialue käsittää Pispalanharjun itäpuoliset kantakaupunkialueet. Verkoston piiriin kuuluu 46 pumppaamoa. Keskustan alue on osittain sekaviemäröity.

* Raholan puhdistamon viemäröintialue käsittää Pispalanharjun länsipuoliset alueet. Verkoston piiriin kuuluu 27 pumppaamoa.

* Kämmenniemen viemäröintialueen verkostoon kuuluu 3 pumppaamoa.

* Polson viemäröintialueella verkoston piiriin kuuluu 3 pumppaamoa.

* Lisäksi Vuoreksen kaupunginosassa on yksi sadevedenpumppaamo.

Kiinteistöt liittyvät yleiseen viemäriverkkoon tonttiviemärein, joiden kunnossapitovastuu on pääsääntöisesti kiinteistön omistajalla.

Pytty-kampanja 2016

Ethän heitä pyttyyn mitään sinne kuulumatonta? Kun pidät vaaralliset aineet poissa viemäriverkostosta, vähennät vesistöjen ja jätevedenpuhdistamoiden kuormitusta.

Vesilaitosyhdistyksen, Tampereen Veden ja 14 muun vesilaitoksen Pytty-kampanjalla halutaan vaikuttaa siihen, etteivät kodin kemikaalit päädy suihkun, lavuaarin tai wc-pöntön kautta vesistöihin.

Käy katsomassa pytty-videot kampanjasivustolla.

Viemäri ei ole kaatopaikka

Viemäriin joutuvat vieraat aineet ja esineet voivat aiheuttaa tukkeutumia tai jopa viemäritulvia kiinteistön omissa putkistoissa tai yleisessä viemäriverkostossa. Viemäreiden tukkeutumiset sekä kiinteiden jätteiden poistaminen jätevedenpuhdistamoilla aiheuttavat vesilaitokselle tuntuvia kustannuksia vuosittain.

Esimerkiksi Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon jätevedestä kiinteitä jätteitä poistavalta hienovälpältä kuljetetaan jätteenkäsittelykeskukseen vuosittain n. 500 000 kiloa jätettä. Määrä vastaa noin 60 kuorma-autollista mm. vanupuikkoja, sukkahousuja, vaippoja, pikkuhousunsuojia, kondomeja ja tulitikkuja - eli ei viemäriin kuuluvaa materiaalia.

Viemäreihin ei saa heittää:

* tukkivia, sakkautuvia tai kiinteitä jätteitä, kuten:
- tupakan tumppeja
- käsipyyhepaperia
- tekstiilejä
- vanupuikkoja, vaippoja, terveyssiteitä, pikkuhousunsuojia tai muita hygieniatuotteita
- kondomeja
- tulitikkuja
- hiekkaa
- rakennusjätettä
- rasvoja tai öljyjä

* eloperäisiä jätteitä, kuten:
- ruoantähteitä
- perunan- tai hedelmien kuoria
- kahvin poroja

* ongelmajätteitä, kuten:
- bensiiniä, tärpättiä, öljyä
- maaleja
- lääkkeitä

Tonttiviemäriin ei saa laskea viemärilaitosta haittaavia aineita. Tampereen Vesi valvoo muun muassa teollisuuden viemäriverkostoon johtamien jätevesien laatua, näistä lisätietoja kohdassa "Yritykselle", linkki alla.