Veden laatu
| Talousveden puhdistustulokset ja laatuvaatimukset | Enimmäispitoisuus | Ruskon talousvesi | Yksikkö |
| Escherichia coli | 0 | 0 | pmy/100 ml |
| Enterokokit | 0 | 0 | pmy/100 ml |
| Fluoridi (F) | 1,5 | 0,11 | mg/l |
| Nitraattityppi (NO-3-N) | 11 | <0,11 | mg/l |
| Nitriittityppi (NO2-N) | 0,15 | <0,1 | mg/l |
| Talousveden puhdistustulokset ja laatusuositukset | |||
| Alumiini (Al) | 200 |
<20 | µg/l |
| Kloridi (Cl) | 250 | 4,8 | mg/l |
| Mangaani (Mn) | 50 | <10 | µg/l |
| Rauta (Fe) | 200 | <20 | µg/l |
| Sulfaatti (SO4) | 250 | 28 | mg/l |
| Natrium (Na) | 200 | 3,1 | mg/l |
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (1352/2015) sekä muutosasetus 683/2017 perustuvat ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta annettuun direktiiviin 98/83/EY.
Vedenlaatua valvotaan Tampereella ja Pirkkalassa
Talousvesi ei saa sisältää pieneliöitä, loisia tai kemiallisia aineita sellaisessa määrin tai pitoisuuksina, joista voi olla haittaa ihmisen terveydelle. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa talousveden laadulle on asetettu direktiivin mukaiset sitovat terveydelliset laatuvaatimukset ja talousveden käyttökelpoisuutta kuvaavat laatusuositukset.
Asetuksen mukaisen viranomaisvalvonnan laaditun tarkkailuohjelman mukaisesti suorittaa Tampereen kaupungin terveysvalvonta. Lisäksi Ruskon laboratoriossa tehdään veden laadun varmistamiseksi vuosittain yli 21 000 määritystä näytteistä, jotka on otettu raakavesilähteistä, puhdistusprosessin eri vaiheista sekä verkostosta.
Ruskon vedenpuhdistuslaitokselta valvotaan puhdistuslaitoksen lisäksi vedenhankintaa, pohjavedenottamoita, paineenkorotuspumppaamoita, ylävesisäiliöitä sekä veden toimittamista naapurikuntiin eli koko jakelujärjestelmää.
Pirkkalan osalta valvonnan hoitaa Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö.
Tampereen Veden talousveden riskienhallintasuunnitelma (Water Safety Plan, WSP) laadittiin vuosina 2016-2017 Maailman terveysjärjestön suositteleman periaatteen mukaisesti. Työssä arvoitiin vedentuotantoketjun riskit, käytiin läpi käytössä olevat riskienhallintatoimenpiteet ja sovittiin uusista toimenpiteistä riskien hallitsemiseksi. WSP:tä päivitetään ja riskienhallinnan toimivuutta sekä uusien toimenpiteiden toteutumista seurataan osana Tampereen Veden jatkuvaa toimintaa. Terveydensuojeluviranomainen on hyväksynyt riskienhallintasuunnitelman 18.12.2020.
Talousveden laatua valvotaan terveydensuojeluviranomaisen hyväksymän valvontatutkimusohjelman mukaisesti ympäri vuoden. Riskienarvioinnin perusteella muutamia vedenlaadun muuttujia voidaan seurata harvemmin kuin mitä talousvesiasetuksessa 1352/2015 säädetään.
Käyttötarkkailu pinta- ja pohjavesilaitoksilla
Liitteenä olevissa taulukoissa laitosten käyttötarkkailutiedot vuodelta 2020.
Ruskon pintavesilaitokselta pumpataan vettä myös Pirkkalaan.
Vellamo
Vellamo on Tampereen Veden palvelu, joka näyttää ajantasaisesti tehdyistä havainnoista määritetyn Tampereen talousveden laadun yli 10 000 laskentapisteen perusteella ja paikkatietoa hyödyntäen. Palvelussa on tiedot kloorista, kovuudesta, pH:sta ja lämpötilasta. Klikkaa palveluun alla olevasta kuvasta tai kopioi tämä osoite selaimeen: https://vellamo.tampere.fi/
Mitä tehdä, jos vedenlaadussa on ongelmia?
Numerosta 041 730 1194 voi tiedustella veden laatuun liittyviä asioita. Virka-ajan ulkopuolella voi soittaa Tampereen Veden maksuttomaan päivystävään numeroon 0800 90 172. Päivystysnumeroon tulee ilmoittaa myös tiedossa olevista vesijohtovuodoista.
Vesijohtoveden maku- ja hajuvirheitä voivat aiheuttaa mm. kiinteistön omat putket tai Roineen levätilanne, lue lisää alempaa kohdasta "Vesijohtoveden maku- ja hajuvirheet".
Veden kovuus
Suurin osa Tampereen Veden toimittamasta vedestä on pehmeää eli sen kovuus on alle 5° dH. Veden kovuus eli kalsiumin (kalkki) ja magnesiumin määrä vedessä ilmoitetaan joko saksalaisina asteina (°dH) tai millimooleina (mmol/l). Ruskon vedenpuhdistuslaitoksella käsitellyn veden kovuus on 3° dH (0,54 mmol/l) ja pohjavesien 2-6° dH (0,36 -1,08 mmol/l).
Yleensä ei ole tarpeen käyttää veden pehmentämistä esim. astianpesukoneissa. Useimmissa koneissa pehmentämisen rajana käytetään kovuutta 6 °dH. Joidenkin koneiden käyttöohjeissa raja on alempi ja tällöin on syytä noudattaa laitevalmistajan ohjeita.
Vesijohtoveden maku- ja hajuvirheet
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaan talousveden hajun ja maun tulee olla kuluttajan hyväksyttävissä, eikä niissä saa tapahtua epätavallisia muutoksia.
Mutamainen maku ja haju
Tampereella on joinakin vuosina kesäisin ja syksyisin esiintynyt mutamaista hajua ja makua vedessä alueilla, joille johdetaan pintavettä. Hajua aiheuttavat raakavedessä olevat lahoavat kasvien osat, levät ja muut pieneliöt. Levien ja sädesienten tuottamat maamaiset, mutamaiset ja homemaiset hajut tuntuvat jo hyvin pienissä pitoisuuksissa vedessä. Nämä hajut ja maut poistetaan aktiivihiilisuodatuksella. Raakavedessä esiintyy pieniä määriä sinileviä, mutta niiden haitalliset vaikutukset poistuvat vedenkäsittelyssä. Lämpötilan nousu vedessä kesäaikaan voimistaa veden makua. Kesällä juomaveden voi jäähdyttää jääkaapissa.
Veden laatua on parannettu prosessimuutoksilla mm. siirtymällä rautasulfaattisaostukseen ja kaksivaiheiseen suodatukseen (hiekkasuodatus + aktiivihiilisuodatus) . Ongelmatilanteissa on myös vedenpuhdistuslaitoksella mahdollisuus lisätä puhdistusprosessiin aktiivihiilijauhetta maun poistamiseksi.
Muuttunut veden maku
Roineesta tuleva pintavesi puhdistetaan Ruskon vedenpuhdistuslaitoksella ja sitä johdetaan Hervantaan, Lukonmäkeen, Annalaan ja osaan Kaukajärveä. Messukylän pohjavesilaitoksen vesi sekoitetaan Ruskosta tulevaan pintaveteen ja johdetaan muille Itä-Tampereen alueille ja keskustaan aina Hämeenpuistoon asti.
Länsitamperelaiset juovat pääosin pohjavettä, joka on ympäri vuoden kylmää ja tasalaatuista eikä maku- tai hajuongelmia esiinny. Kuivan kesän ja syksyn jälkeen pohjaveden ottoa joudutaan vähentämään ja tällöin länsi- Tampereelle johdetaan ajoittain pintavettä. Herkimmät maistajat havaitsevat veden maun muutoksen.
Kiinteistön omat putket vaikuttavat
Veden maku, haju, ja lämpötila voivat myös muuttua veden seisoessa kiinteistön omissa putkissa. Varsinkin vanhat galvanoidut putket antavat metallimaista tai ummehtunutta makua veteen. Veden juoksuttaminen auttaa parhaiten tähän ongelmaan.
Sakkaista tai harmaata vettä
Joskus vesijohdosta voi tulla saostumia esim. ruskeaa rautasakkaa, joko korjaustöiden yhteydessä tai paineenvaihteluista johtuen. Yleensä haitta poistuu juoksuttamalla vettä, kunnes se kirkastuu. Vesijohtoverkostoon voi joutua myös ilmaa, mikä näkyy harmaana vetenä. Mikäli harmaus poistuu vettä seisottamalla, on kysymys ilmasta.
Kloorin maku ja haju
Tampereella vesijohtoverkostoon johdettavan veden mikrobiologinen laatu varmistetaan aina desinfioimalla joko kloorilla tai natriumhypokloriitilla. Kloorin hajulta juomavedessä ei näin ollen voi kokonaan välttyä.
