Siirry sisältöön
EN

Kaupinojan pintavesilaitos

Tampereen Veden Kaupinojan pintavesilaitos Näsijärven rannalla Kaupin kansanpuistossa on tuottanut kaupunkilaisille puhdasta vettä jo vuodesta 1928. Laitosta on viime vuosina saneerattu kapasiteetin kasvattamiseksi ja tekniikan uudistamiseksi. Uusitun laitoksen on tarkoitus olla käytössä loppuvuonna 2021.

Kaupinojan laitos toimii jatkossa Tampereen Veden toisena päävesilaitoksena Ruskon pintavesilaitoksen rinnalla. Tämä lisää merkittävästi vedentuotannon toimintavarmuutta niin tavanomaisissa huoltotilanteissa kuin erilaisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa, kun käytössä on kaksi toisensa korvaavaa laitosta.

Rakentaminen käynnissä keväällä 2021

Suunnitelmat saneerauksen loppuunsaattamisesta valmistuivat keväällä 2020 ja loppuunsaattamisen urakointi kilpailutettiin saman vuoden kesällä. Rakentaminen alkoi syksyllä, tavoitteena on täysi tuotantovalmius vuoden 2021 aikana. Saneeraus etenee aikataulun mukaisesti.

Kevään aikana on rakennettu muun muassa kalkkikivisuodatukseen liittyvää varastorakennusta sekä asennettu putkia ja laitteita flotaatioselkeytykseen.

Saneerauksella vastataan kasvavan kaupungin tarpeisiin

Vedentarpeen ennakoidaan kasvavan kaupungin laajentuessa sekä naapurikuntien varaveden tarpeen kasvaessa. Kaupinojan laitoksen vuorokausikapasiteetti nousee noin 54 000 vesikuutioon, mikä kattaa tarvittaessa Tampereen Veden jakelualueen koko vedentarpeen tällä hetkellä. Raakavettä voidaan jatkossa ottaa kahdesta raakavesilähteestä, Roineesta ja Näsijärvestä, jolloin voidaan turvata kaupunkiseudun vedenjakelu tulevaisuudessakin.

Laitos on saneerattu lattiasta kattoon; vanhasta ovat jäljellä vain ulkoseinät. Lisäksi se on saanut kaksi uutta prosessilinjaa ja uuden viisikerroksisen, 800 neliömetrin laajennusosan, johon on sijoitettu uusi tulopumppaamo.

Saneerausprojektin työt on sovitettu yhteen Kaupinojan käytön kanssa, koska laitos on toiminut nykyisen Ruskon pintavesilaitoksen varalaitoksena myös saneerausten aikana.

Vedenottoa varten Näsijärveen rakennettiin noin 20 metrin syvyyteen kilometrin mittainen, halkaisijaltaan 1,4 metrinen imuputki. Uusi imuputki parantaa raakaveden laatua merkittävästi. Syvällä esimerkiksi runsaiden leväkasvustojen, haju- ja makuhaittojen sekä hyydepatojen riski on paljon pienempi.

Ferrisulfaatilla saostettu humus poistetaan vedestä flotaation ja hiekkasuodatuksen avulla. Veden pH:ta ja puskurikykyä säädetään kalkilla ja hiilidioksidilla. Käsittelytulos viimeistellään aktiivihiilisuodatuksella, joka poistaa vedestä hajuja ja makuja. Veden hygieenisyys varmistetaan kloorauksella ja ultraviolettivalolla.

Tampereella veden laatu täyttää hyvin terveydelliset laatuvaatimukset ja annetut laatusuositukset.

Pintavesilaitoksen ympäristö- ja vesiluvat on uusittu, mikä mahdollistaa takavuosia suuremman raakaveden ottomäärän sekä suuremman huuhteluvesimäärän laskemisen järveen. Luvassa on myös määräyksiä vesistötarkkailuista.

Vuonna 2018 Kaupinojalta rakennettiin Näsijärven alittavat runkovesijohdot länteen Lentävänniemeen ja itään Hangaslahteen. Näillä uusilla linjoilla turvataan kasvavien kaupunginosien vedensaanti jatkossa Kaupinojan pintavesilaitokselta.

Yhteistyö Tampereen Sähkölaitoksen kanssa

Pintavesilaitoksen kanssa samalla tontilla toimii myös Tampereen Sähkölaitoksen kaukojäähdytyslaitos. Laitokset hyödyntävät samaa raakaveden tuloputkea.

Puhtaan veden lisäksi laitoksella tuotetaan myös järvivedestä lämpöä omaan tarpeeseen. Periaate on sama kuin maalämmössä.

Kaupinoja osana kaupungin historiaa

Tampereen vesihuollon historiassa Kaupinoja on pisimpään toiminut puhdistuslaitos.

1928 Laitoksen ensimmäinen osa rakennettiin Tammerkoskessa sijainneiden puhdistuslaitosten käytyä pieneksi kasvavan kaupungin tarpeisiin. Kaupinojan lahti todettiin sopivaksi paikaksi, sillä sen kohdalla Näsijärvi oli kohtalaisen saasteeton sen luonnontilaisen sijainnin vuoksi. Pumppuasema sijoitettiin Kaupinojan lahden rantaan ja sen viereen rakennettiin vedenpuhdistuslaitos. Näsijärven vesi desinfioitiin aluksi kloorilla ja suodatettiin hiekkasuodattimilla.

1934 laitoksella siirryttiin kemialliseen puhdistukseen, koska katsottiin ettei Näsijärven vesi ollut ajan vaatimuksia tyydyttävää. Veteen liuenneita epäpuhtauksia poistettiin alumiinisulfaatin ja kalkin tai soodan avulla. Menetelmä vaati suuret veden selkeyttämisaltaat suodattimien, pumppujen ja kemikaalien annostelulaitteiden lisäksi.

1948 tehtiin päätös Kaupinojan laitoksen uusimisesta, koska sotien jälkeen vedenkulutus kasvoi kaupungin kasvaessa.

1954 Kaupinojan laajennus valmistui ja sen teho viisinkertaistui.

1972 Vedenotto Roineesta alkoi. Paperiteollisuuden jätevedet heikensivät 50 – 70-luvuilla Näsijärven veden laatua niin paljon, että toinen raakavesilähde oli etsittävä ja se löydettiinkin Roineesta.

80- 90 -luvuilla Roinetta käyttävän Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen toiminta tehostui ja sitä alettiin käyttää pääpuhdistuslaitoksena Kaupinojan jäädessä varalaitoskäyttöön.

2012 tehtiin päätös Kaupinojan laitoksen saneerauksesta. Näsijärven raakaveden laatu parani huomattavasti 2000-luvulla. Se mahdollisti vedentuotannon varmistamiseksi tehtävien investointien kohdentamisen vanhalle Kaupinojan vedenpuhdistuslaitokselle.


Lähde historiaosuuteen: Petri Juuti ja Tapio Katko: Ernomane Vesitehras, Tampereen kaupungin vesilaitos 1835-1998

Tampereen Vesi Liikelaitos, Viinikankatu 42 A, 33800 Tampere, puh. 03 565 611 (vaihde)

Kaikki yhteystiedot