Siirry sisältöön

Vasu vartissa

Varhaiskasvatuksen perusteet uudistuvat. Uusi varhaiskasvatussuunnitelma astuu voimaan 1.8. 2017,

- Varhaiskasvatuksen koulutusmateriaalia yksiköiden käyttöön.

Maailma muuttuu, muuttuuko kasvatus

Mistä tietää, miten kasvattaa lasta nyt, kun yhteiskunta, jossa lapsi toimii kahdenkymmenen vuoden päästä on varmasti aivan toisenlainen, emmekä tiedä millainen.

Tiedämme ainakin sen, että yhteiskunta muuttuu koko ajan.

Mitä tavoitteita kasvattajalle ja oppimisympäristölle tulisi asettaa alati muuttuvassa maailmassa? Luovuus ja yhteistyön merkitys korostuu. Meillä on myös tarve kehittää lapsia siihen, että he kykenevät ottamaan itse selvää asioista.

Esim.vasta viimeisten vuosien aikana varhaiskasvatuksen suunnittelun arkikieleen ovat tulleet sanat : ongelmanratkaisu, globaalisuus, vuorovaikutus, tieto - ja viestintäteknologia.

Uusi varhaiskasvatuslaki 2015 -Vasun perusteet 2016 - Normi

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on varhaiskasvatuksen kivijalka ja meitä kaikkia sitova toimintaohje.

Hienoa on se, että arkemme on sanoitettu. Vasu on jokaisen työväline.

Opetussuunnitelmien jatkumo

Kuvassa 2v - 6v - 13v

Varhaiskasvatus, alku -ja esiopetus, perusopetus = Lapsen saumaton kasvun ja opin polku

Esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet ja nyt viimeisenä valmistuneet varhaiskasvatuksen perusteet muodostavat jatkumon. Sama oppimiskäsitys heijastuu kaikista suunnitelmista ja kasvattajien yhteinen opetussuunnitelmatyö helpottuu, kun puhumme samaa kieltä.

Yhteisöt, jossa saman katon alla toimii sekä varhaiskasvatus että perusopetus voivat suunnitella koulutalojen yhteisen oppimisympäristön yhteisiä opetussuunnitelmia tukevaksi.

Arvot

Maailma muuttuu ja yhteiskunta keskustelee meillä ja muualla!

Päivähoitoyksikkö keskustelee myös. Kaikilla tulee olla mahdollisuus päästä mukaan tähän yhteiseen keskusteluun. Arvot ja asenteet muuttuvat vain yhteisen puheen kautta.

Jokaisen esimiehen vahvin johtamisväline on noudattaa itse valittua arvoa.

Ihmisenä kasvaminen - HYVEET

totuus, hyvyys, kauneus, oikeudenmukaisuus ja rauha

Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus

Perheiden eri kielet, kulttuurit, katsomukset ja uskonnot, perinteet ovat esillä varhaiskasvatuksessa.

Jokainen voi kokea juuri oman perheensä arvokkaaksi ja merkittäväksi.

Monimuotoisuuden rikkaus

Mitkä asiat meitä kaikkia maailman ihmisiä yhdistävät? On tärkeä tarkastella moninaisuutta paitsi globaalisti, myös erilaisuutta meidän kaikkien välillä. Jokainen meistä on erilainen ja ainutlaatuinen. Monimuotoisuutta on hyvä oppia arvostamaan kaikilla eri tasoilla.

Tasa-arvo tuntuu ensin alkuun päivän selvältä. Mutta onko sittenkin olemassa piilo-opetussuunnitelma; miten puhumme esim. eri ammateista tai poikien ja tyttöjen leluista ja leikeistä jne. Tämä on asia, jossa on edetty varmasti paljon viime vuosina, mutta työ jatkuu…

Toimintakulttuuri

Arvot, kasvatustavoitteet, sisällöt ja menetelmät konkretisoituvat toimintakulttuurissa.

Miten johtajina voimme vaikuttaa toimintakulttuuriin, millä keinoin ja miten saamme henkilöstön tähän mukaan?

Millainen on varhaiskasvatustyön tavoitteita tukeva toimintakulttuuri päivähoitoyksiköissä?

Toimintakulttuuri edellyttää pedagogista johtamista. Ajattelua ei pyritä yhdenmukaistamaan, vaan päinvastoin. Johtajuuden pyrkimyksenä on rikastaa ja monipuolistaa ajattelua, aktivoida vuorovaikutusta ja luoda tilaa myös yhteiselle ajattelulle.

Nyt on tuhannen taalan paikka pysähtyä ja arvioida!

Olemassa olevan toimintakulttuurin tunnistaminen ja rohkeus heittäytymiseen ovat keskeistä. Toimintakulttuurissamme saattaa olla jo paljon hyvää. Mutta onko kohtia, jotka vaativat muutosta? Onko yksikköömme muotoutunut jotakin ei-toivottua, kuin huomaamatta?

Yksikön johtajuus, keskustelukulttuuri, tapa suhtautua lapseen ja leikkiin, tapa suhtautua vanhempaan ja osallisuuteen, tapa suunnitella, tapa toimia, tapa suhtautua koulutukseen, kehittymiseen ja osaamisen jakamiseen. Olemmeko näihin kaikkiin tyytyväisiä?

Toimintakulttuuri: mistä voisimme luopua…

Tässä yksi tapa katsoa toimintakulttuuria eli katso hetki kuvan provosoivia lauseita.

Mistä tavoista ja tottumuksista voisimme jo luopua ja mistä ne ovat aikoinaan varhaiskasvatukseen niin vahvasti tulleet?

Miten voisimme saattaa osia traditioihin liittyvistä tavoista uuteen aikaan?

Päiväuni: lapsen päivän rakenne

Onko väsyneellä lapsella mahdollisuus nukkumiseen? Onko myös mahdollisuus toimintaan yhdessä toisen lapsen kanssa tai itsekseen puuhailuun?

Oppimiskäsitys

Leikkiä ja oppimisen iloa!

Lapset oppivat parhaiten voidessaan hyvin ja kokiessaan olonsa turvalliseksi.

Lasten pohdintaa ja kysymyksiä on paljon siellä, missä aikuisetkin pohtivat, kyseenalaistavat, ihmettelevät ja erehtyvät. Hyvä pedagogi on tietoinen siitä, miten paljon lapset oppivat toisiltaan ja miten paljon he esittävät kysymyksiä toisilleen. Opimme yhdessä katsomaan maailmaa uteliaasti, vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja lähiympäristön kanssa.

Oppiminen on kokonaisvaltaista ja sitä tapahtuu kaikkialla. Lasten aiemmat kokemukset, heidän mielenkiintonsa ja osaamisensa ovat oppimisen lähtökohtana. Uusilla opittavilla asioilla on yhteys lasten kehittyviin taitoihin ja sopivasti haastava toiminta innostaa oppimaan lisää. Onnistumisen kokemuksia tulee lapsille paljon. Lasten tulee saada oppimiseensa aikuisten tukea ja ohjausta.

Leikki on lasten oppimiselle merkityksellistä. Leikki on lapsen tapa sekä suhtautua maailmaan että omaksua tietoa. Emme oikeastaan voi käsitellä lasten oppimista, jos emme käsittele leikkiä.

Pedagogiikka

Mitä lapset tekisivät päiväkodissa, jos meillä ei olisi suunnitelmia, mutta meillä kuitenkin olisi monipuolinen oppimisympäristö? He melko suurella todennäköisyydellä leikkisivät, liikkuisivat, tutkisivat, soittaisivat ja maalaisivat. Siinä ovat yksinkertaisuudessaan lapselle ominaiset tavat toimia.

Oppiminen ei ole lapsikeskeistä eikä opettajakeskeistä, vaan jaettua ja neuvoteltua.

Siinä toteutuu samalla vuorovaikutus, osallisuus ja toimijuus.

Varhaiskasvatuksen käytänteiden tulee olla sidoksissa lapsen tapaan oppia ja nykyisin me onneksi tutkimuksen myötä tiedämme siitä aika paljon.

Lapsi on luonnostaan tutkija ja kasvattajien tehtävänä on tarjota monipuolisia ja myönteisiä oppimisen kokemuksia ja elämyksiä. Tavalla tai toisella lasten tulee saada ottaa asioista selvää yhdessä toisten lasten ja aikuisten kanssa, oivaltaa itse, mutta aikuisen tuella.

Leikki

Syötäis vähän, nukuttais vähän ja leikittäis paljon - erään lapsen määritelmä unelmapäiväkodista.

Varhaiskasvatusikäisten lasten oppimisessa leikki on merkittävää, motivoivaa ja iloa tuottavaa toimintaa.

Hyvä leikkiympäristö ja leikkivien lasten yhteisö on samalla alle kouluikäisille laadukas oppimisympäristö.

Rikkaaksi ympäristön tekee myös eri-ikäisten lasten yhteisö.

Leikin vapaaehtoisuus merkitsee sitä, että siihen ryhdytään sen itsensä vuoksi, eli leikin merkitys lapselle on leikki itse.

Marjatta Kalliala: " Onnellinen on se lapsi, jonka leikki on aikuiselle tärkeää. Kun leikki nousee siivilleen, mikään ei ole mahdotonta".

Leikki kehittyy kun sosiaaliset taidot kehittyvät ja sosiaaliset taidot kehittyvät kun leikille on tarpeeksi tilaa.

Houkutteleeko meidän leikkiympäristömme lapsia? Onko se houkutteleva myös mielikuvitukselle?

Oppimisympäristö

Ympäristö säätelee lapsen toimintoja:

Ympäristö saa lapsen joko liikkumaan aktiivisesti, istumaan hiljaa paikallaan, käyttämään mielikuvitustaan tai turvautumaan stereotyyppisiin ratkaisuihin, riippuen ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista.

Toimintaympäristö on pidettävä sekä tuttuna että muuntuvana. Muutokset tutuissa leikki -ja toimintaympäristöissä - muuttuvatko leikit?

Ympäristöä tarkastelemalla voi päätellä ulkopuolinenkin, mikä toiminnassa on tärkeää ja miten ympäristössä toimitaan. Vasussa tavoitteet asetetaan kasvattajille ja oppimisympäristölle. Kasvattajien tehtävänä on järjestää mielekkäitä ja innostavia toimintamahdollisuuksia.

Kiire

Onko meillä riittävästi aikaa ja tilaa asioille, joista lapset kiinnostuvat?

Saavatko pienet lapset iloita oppimastaan ja kokeilla juuri oppimiaan taitoja monella eri tavalla, erilaisissa yhteyksissä ja kokea opitun merkityksellisyyttä. Lapset haluavat oppia uutta ja rakastavat toistoja.

Varhaiskasvatuksen pedagogiset suunnitelmat ovat laajoja ja suorittaminen ei kuulu varhaiskasvatuksen arkeen. Olisiko tässä yksi näkökulma välttää kiirettä ja lisätä samalla lasten osallisuutta?

Koko päivä pedagogiikka - pikkulapsipedagogiikka (Nuori Suomi)

Varhaiskasvatuksen suunnittelussa suunnittelemme pienryhmän toimintaa, lapsen hyvää päivää ja vuorovaikutussuhteita.

Kaikkia hetkiä arvioidaan ja suunnitellaan. Ovatko hyväksi havaitut käytänteet hyviä myös lapsen näkökulmasta?

"Anna minun tehdä itse … anna minun iloita oppimastani …anna minun kokeilla taitojani "

Tuki

Tuen järjestämisen lähtökohtana ovat aina lapsen vahvuudet sekä oppimiseen ja kehitykseen liittyvät tarpeet.

Tavoitteet lapselleko? Ei, vaan toimintaympäristölle, toimintatavoille, menetelmille ja meille.

Vuorovaikutuksen moninaisuus

Vuorovaikutus sanana toistuu usein sekä varhaiskasvatuslaissa että varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa.

Vuorovaikutus on kykyä toimia erilaissa ryhmissä, ilmaista itseään, kohdata toisenlaisia ihmisiä ja luoda ihmisten välille todellista ymmärrystä.

Ruokailutilanteissakin korostuu lasten keskinäinen vuorovaikutus ja positiivinen yhdessäolo.

Paljonko ryhmän yhteisestä ajasta on aikuisen ääntä ja paljonko lasten ääntä, paljonko lasten ja aikuisten yhteistä keskustelua?

Lapset tutkivat myös itse vuorovaikutukseen liittyviä asioita -autan, vien toiselta, annan toiselle, teen kompromissin, matkin, kannustan -mitä tapahtuu?

Osallisuus - Toimijuus


Tavoitteena on kokonaan uudenlaisen toimintakulttuurin rakentuminen, ei vain yksittäisten lasten osallisuuteen tähtäävien menetelmien kehittely.

Myös keskustelu vanhempien kanssa osallisuuden tärkeydestä ja merkityksestä ja siihen liittyvistä toimintatavoista turvaa sen, että toimitaan yhteisymmärryksessä.

Onko arki jaettua kasvattajien ja lasten kesken, keskustellaanko asioista ja suunnitelmista yhdessä, näkyykö lapsen ääni?

Toimijuus on jo vaikuttamista ja asioita voidaan jo kyseenalaistaa

Miten lapset voivat vaikuttaa päiväkodissa, muuttaa oikeasti asioita?

Lapsen vasu

Lapsen vasu on prosessi.

Se ohjaa meidän kasvattajien toimintaa, pedagogista suunnittelua ja esim. pienryhmien muodostamista.

Lasten varhaiskasvatussuunnitelmissa tulee kuulua lapsen ääni ja mielipide, miten se toteutetaan?

Monilukutaito

Monilukutaito - erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taito

Keskeinen haaste myös meille kasvattajille. Päivän lehdessä kuva onkin isompi kuin teksti, mitä kuvalla halutaan kertoa? Olenko tietoinen, mikä näkyvä tai piiloviesti viesti kuvalla on?

Kirjoitetut, puhutut, visuaaliset ja digitaaliset viestit ja käsitteet tulevat tutuiksi jo varhaiskasvatuksen aikana.

Lasten itsensä tuottama media ja kulttuuri toteutuvat myös digitaalisesti. Parhaimmillaan tekniikka tuo

lisäarvoa luoviin toteutuksiin. Omat sadut ja tarinat saavat uuden ilmaisukanavan ja samalla tulevat tutuksi laitteet ja tapa käyttää niitä eli teknologia.

Kielitietoinen varhaiskasvattaja

Kuten kuvasta näkyy, suomen kieltä opettelevalle lapselle oikea käsite on varmasti lintu, mutta lopulta suomea äidinkielenään puhuvalle lapselle se on punatulkku (arabiaksi punatulkku). Kielet ovat läsnä jatkuvasti ja kaikkialla maailmassa.

Uusissa suunnitelmissa ovat esillä kielitietoisuus ja kulttuurien moninaisuus. Varhaiskasvatuksen henkilöstö tiedostaa, että jokainen meistä on lapselle kielellinen malli suomen kielen rikkaasta käytöstä sekä samanaikaisesti "suomi toisena kielenä" kasvattaja. Kielirikasteisessa varhaiskasvatuksessa on jo esillä muitakin kieliä kuin lapsen oma äidinkieli.

Vuoden 2016 kielten opettajana palkittu kehittäjäopettaja Outi Verkama on Tampereella vuoden alusta vetänyt hanketta, joka tarjoaa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen lapsille mahdollisuuden tutustua kielisuihkujen avulla 7 eri kieleen. Kielten maailmaan lapsia johdattavat Tampereen yliopiston opiskelijat. Hankeen tavoitteena on vakiinnuttaa kielisuihkut pysyviksi. Lapset saavat nopeasti kiinni vieraskielisistä sanoista ja käyttävät niitä innoissaan.

Liikunta

Lapsella on tarve ja oikeus liikkua joka päivä!

Lapsi oppi asioita toiminnallisesti, joten istuminen on aina poikkeustila?

Turvallisuus on tärkeä asia, mutta jatkuva varo - pedagogiikka estää lapsia liikkumasta.

Aikuiset ratkaisevat, saako lapsi mahdollisuuden etsiä, kokeilla ja keksiä erilaisia tapoja liikkua, hallita kehoaan ja ilmaista itseään.

Kestävä elämäntapa - outdoor pedagogy

Kun puhumme varhaiskasvatuksesta, puhumme myös siitä, mitä tietoja ja taitoja lapset tarvitsevat tulevaisuudessa.

Jo se on kestävää kehitystä edistävää kasvatusta, kuten varhaiskasvatus sinänsä Suomessa.

Se on lähtökohtaisesti tasa-arvoista ja sosiaalisia eroja tasoittavaa toimintaa, siis sosiaalisesti ja kulttuurisesti osa kestävää kehitystä.

Yhteinen maapallo, kuinka minä liityn maailmaan?

Lähiympäristö ja metsä ovat osa oppimisympäristöämme, ne tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia tutkimiseen ja leikkimiseen.

Kestävä elämäntapa- millainen tapa se on?

Tapa valita oikein arjessa, luontoa säästäen
Tapa opetella kohtuullisuutta ja säästäväisyyttä
Tapa säästää energiaa ja vähentää jätteitä
Tapa kierrättää, korjata ja uudelleen käyttää
Tapa huomioida muut, tapa olla myötätuntoinen