Siirry sisältöön

Integroidut ryhmät varhaiskasvatuksessa

Mikä on integroitu varhaiskasvatusryhmä Tampereella?

Tampereella on varhaiskasvatuksessa 26 integroitua ryhmää, joissa on erityistä/tehostettua tukea tarvitsevia lapsia (6) ja vertaisikäkavereita (8) eli 14 lasta. Myös yleistä tukea annetaan tarpeen mukaan. Ryhmässä työskentelee tavallisesti neljä aikuista: kaksi varhaiskasvatuksen opettajaa, lastenhoitaja ja avustaja. Ryhmän henkilökunta tekee myös tiivistä yhteistyötä varhaiskasvatuksen erityisopettajan eli veon kanssa ja pitää itseään ajan tasalla peruspedagogiikan lisäksi myös erityispedagogiikan asioissa.

Lapset pelaavat lautapeliä

Ryhmää kutsutaan arjessa sen omalla ryhmänimellä ja toiminta on suurelta osin samanlaista kuin muissakin päiväkotiryhmissä. Toiminta perustuu valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan (vasuun), Tampereen vasuun ja Tampereen suunnitelmaan tuen järjestämisestä. Jokaiselle lapselle laaditaan myös oma varhaiskasvatussuunnitelma. Ryhmän päivittäistä toimintaa ja oppimisympäristöä suunnitellaan lasten vasujen perusteella heidän tarpeitaan vastaaviksi sekä arjen tuen ja kuntoutuksen kannalta sopiviksi.

Tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevien lasten tuen tarpeet voivat olla monenlaisia. Ryhmään valitaan lapset kasvun ja opin polun mukaisesti eli ns. osoitteen perusteella sekä tuen tarpeiden perusteella. Samanlaisia tuen tarpeita ei tarkoituksella kerätä samaan ryhmään. Ryhmiä on kaikilla palvelualueilla.

Integroidussa ryhmässä on käytössä erilaisia arjen sujumista helpottavia menetelmiä, rutiineja ja apuvälineitä sen mukaan, keitä lapsia ryhmässä kunakin vuonna on. Alla on esimerkkejä usein käytössä olevista arjen tukikeinoista, joita kaikki ryhmän lapset pääsevät käyttämään riippumatta siitä, onko heillä tuen tarvetta vai ei.

  • Kuvitettu päivä- tai viikkojärjestys, struktuuri: Ohjelma käydään läpi aamukokoontumisella, jotta jokainen lapsi tietää mitä tänään tapahtuu. Päiväjärjestys toistuu yleensä samanlaisena päivästä toiseen, jotta lapsille syntyy turvallisuuden tunne ja luottamus omaa ja muiden toimintaa kohtaan.
  • Aamukokoontuminen: Aamukokoontumisia voi olla joskus kaksi erilaista, jotta kaikille on tarjolla ikään ja kehitykseen sopiva oppimistilanne.
  • Kuvien avulla tuetaan kielenkehitystä, keskittymistä ja ennakointia monissa päivän tilanteissa. Kuvallinen ilmaisu auttaa lapsia monissa asioissa, kuten siirtymä- ja kiukkutilanteissa.
  • Selkeät, lyhyet ohjeet auttavat lasta ymmärtämään paremmin ja toimimaan ohjeiden mukaan eli onnistumaan. Lapsen on tärkeä tietää, mitä häneltä odotetaan.
  • Time Timer-kellon avulla havainnollistetaan aikaa, joka meneillä olevaan tekemiseen on varattu. Kello voi näyttää esimerkiksi leikkiaikaa ja helpottaa siirtymistä asiasta toiseen.
  • Tukiviittomia käytetään monissa ryhmissä kielenkehityksen, keskittymisen ja ymmärtämisen tueksi kaikkien lasten kanssa.
  • Liikennevaloja (vihreä, keltainen ja punainen ympyrä) voidaan käyttää positiivisen palautteen antamiseen ja käyttäytymisen säätelyyn sekä yksittäisen lapsen kanssa että ryhmätilanteissa.
  • Motorisen levottomuuden purkamiseen tarkoitetut välineet: terapiatangeli, istuintyyny, painokoira/-käärme/-peitto, nystyräpallo, kuminauha…
  • Kuulosuojaimet: auttavat meluisissa tiloissa niitä lapsia, joita äänet häiritsevät.
  • Pienryhmätoiminta: Kaikki ryhmän lapset eivät aina tee samana päivänä samoja asioita, vaan kukin saa osallistua omien taitojensa mukaiseen toimintaan. Tavoitteena on leikki- ja toimintarauha jokaiselle lapselle.
  • Retket: Kaikki lapset eivät välttämättä lähde kaikille retkille samana päivänä, vaan myös retkikohteissa voidaan liikkua pienryhmissä. Jokaiselle lapselle järjestetään mahdollisuus retkiin.
  • Mallioppiminen: Jokaisella lapsella on omat vahvuutensa ja jokaista autetaan saamaan vahvuutensa näkyviin. Lapset oppivat toisiltaan erilaisia asioita: leikkitaitoja, ryhmässä toimimista, erilaisuuden hyväksymistä, mielikuvitusta, oppimisen innostusta ja valmiuksia…