Siirry sisältöön

Kansainvälisyys

Japanilainen opettajavierailija

Koulullamme vierailee 9.9.-20.12.2019 japanilainen kemian ja fysiikan opettaja Risa Yazawa. Risa on Suomessa tutustumassa suomalaiseen koulutusjärjestelmään ja hän on mukana useiden aineiden oppitunneilla. Toisessa jaksossa opiskelijoille tarjotaan loistava tilaisuus tutustua Japanin kulttuuriin ja kieleen Risan aiheesta pitämällä kansainvälisyyskurssilla.

Berliini-projekti 2019

Projektiviikolla 2.4.-6.4.2019 toteutettiin Berliini-projekti, jonka puitteissa 17 opiskelijaa ja 2 opettajaa matkusti tutustumaan Berliiniin. Matkan tarkoituksena oli tutustua Saksan kieleen, kulttuuriin ja historiaan. Tässä yhden opiskelijan kertomus reissusta.

Matkakertomus Berliini-projektista

Tiistaina 2.4.2019 hieman aamukuuden jälkeen kokoonnuimme Tampereen linja-autoasemalla, josta suuntasimme linja-autolla kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää. Hieman ennen puoltapäivää lentokone nousi Vantaalta ilmaan määränpäänään Berliinin Tegel-lentoasema, hienosti sanottuna Flughafen Berlin-Tegel. Iltapäivästä kone laskeutui Tegelille, jonka jälkeen ostimme viikkoliput Berliinin julkiseen liikenteeseen. Jätettyämme matkalaukut hostellille lähdimme tutustumaan nähtävyyksiin entisen Itä-Berliinin puolella. Aluksi vierailimme Brandenburgin portilla, josta siirryimme Berliner Domiin eli Berliinin tuomiokirkolle. Käytyämme tuomiokirkon 116:n metrin korkeudella olevalla näköalatasanteella ja otettuamme sieltä paljon kuvia, suunnistimme päivän viimeisille nähtävyyksille, Alexanderplatzille, joka oli Itä-Berliinin entinen keskustori, sekä Alexilla sijaitsevalle Weltzeituhrille.

Reissun toinen päivä aloiteltiin Potsdamer Platzilla pilvisessä, mutta lämpimässä säässä. Kävimme lähistöllä olleen Sony Centerin luona. Seuraavana päivän ohjelmassa oli vierailu toisen maailmansodan juutalaisten muistomerkillä. Muistomerkki koostuu eri korkuisista betonisista paaseista suurella alueella. Kävimme lisäksi sen alapuolella sijaitsevassa hallissa, jonne on tehty näyttely juutalaisten joukkotuhoamisesta, sekä eri perheiden kohtaloista. Museovierailun jälkeen lähdimme bussilla Siegesäulelle, jossa kaikki halukkaat pääsivät kiipeämään portaat näköalatasanteelle. Lähes kuudensadan portaan jälkeen matka jatkui Kaiser-Wilhelm-Gedächtniskirchelle eli Keisari Vilhelmin muistokirkon raunioille, josta alkoi vapaa-aika iltakymmeneen asti. Vapaa-ajallamme tutustimme muun muassa lähistöllä sijainneeseen Euroopan toiseksi suurimpaan tavaratalo, KaDeWeehen, jonka suuresta valikoimasta löytyi mm. Fazerin Sinistä.

Torstai aamusta tutustuimme aurinkoisessa kelissä Deutsches Technikmuseumiin, joka nimensä mukaisesti esittelee tieteen ja tekniikan kokoelmia, kuten junien ja tietokoneiden kehitystä ensimmäisistä kyhäelmistä nykypäivän versioihin. Päivä jatkui Zoologischer Garteniin, joka on Manner-Euroopan suurin eläintarha, noin 14 000 eläintä. Eläintarhan yhteydessä oli akvaario, joka on myös Saksan suurin. Akvaariossa on paljon tuttuja, mutta myös oudompia trooppisten alueiden kaloja ja hyönteisiä. Eläintarha vierailun jälkeen alkoikin iltavapaamme.

Viimeinen kokonainen päivä Berliinissä aloitettiin East Side Gallerylta, joka on reilu kilometrin mittainen pätkä Berliinin muuria, johon taiteilijat ovat tehneet kantaa ottavia maalauksia. Maalausten ihastelun jälkeen lähdimme parlamenttitalolle. Parlamenttitalon tiukkojen turvatarkastusten jälkeen, (eräältä oppilaalta vietiin frisbee) pääsimme vierailemaan parlamentin päällä sijaitsevassa kupolissa. Kupolissa käynnin jälkeen, päivän ja koko reissun viimeisenä kohteena oli DDR-museo. Opettajat antoivat meille kysymyspaperit museoon liittyen. Illalla hostellissa pakkailimmekin jo laukkuja huomista paluumatkaa varten.

Kokonaisuudessaan Berliini-projekti oli onnistunut ja reissun aikana oppi Saksan historiasta ja kulttuurista, sekä pääsi kokeilemaan omaa saksan kielen osaamista. Vapaa-aikamme saimme käyttää, niin kuin me sen parhaaksi katsoimme ja liikkua ryhminä eri puolilla Berliiniä. Hostellissa oli säilytetty "viehättävä" 70-luvun tunnelma (hostelli sijaitsi Idän puolella). Hostellin loistava sijainti aivan Berliinin keskustan kupeessa ja lähistöltä kulkeneet metro- ja bussilinjat helpottivat ja nopeuttivat liikkumista eri puolilla Berliiniä, niin vapaa-ajalla, kuin koko ryhmän kanssa matkustettaessa. Sekä matkan ajaksi osunut varsin aurinkoinen ja lämmin sää oli tietenkin mukava lisä jo muutenkin mukavalle matkalle.

- Ilari Korventausta

Opettajavierailu Kroatiasta

27.8.-7.9.2018 koulussamme vieraili kroatialainen maantieteen opettaja Karlo Horvat. Vierailun tarkoituksena oli tutustua suomalaiseen kulttuuriin ja koulutusjärjestelmään. Vierailija oli mukana useille oppitunneilla ja osallistui opetukseen. Lisäksi hän piti opiskelijoille esityksiä Kroatiasta.

Cern 2018

Cernin matkalle 6.3.-9.3.2018 osallistui kolme koulumme opiskelijaa ja kaksi opettajaa. Tässä kahden opiskelijan kertomus matkasta:

Tiistai 6.3

Tiistaina neljältä aamuyöstä lähti bussi Tampereelta kohti lentoasemaa. Helsinki- Vantaan lentoasemalla menimme turvatarkastuksen läpi odottamaan lentoa. Lentokone saapui ajallaan noin 8 aikaan aamulla, josta pääsimme lähtemään kohti Sveitsiä.

Genevessä meitä odotti bussi, joka vei meidät Lausanneen. Lausannessa oleva hotelli oli vanha betonirakennus, jossa kaikkialla kaikui. Huoneet eivät olleet saapumishetkellä vielä vapaita, joten osa porukasta lähti kiertämään Lausannen keskustaa.

Keskiviikko 7.3

Keskiviikkona oli sitten jo Cernin vuoro. Aamulla kaksi minibussia kuljetti meidät Geneveen Cerniin, tosin Ranskan puolella kulkevien pikkuteiden kautta. Joten meidän matka aamulla vähän venyi. Cernin portilla meidät otti vastaan Helsingin yliopiston Cern-osaston työntekijä Tuija Karppinen. Hän vei meidät ensimmäiselle luennolle, jonka piti huippuhauska tohtori Markus Nordberg. Hänen luennolla tutustuttiin hieman hiukkasfysiikkaan ja yliopisto-opiskeluun.

Seuraavan luennon piti Cernissä väitöskirjaansa tekevä Santeri Henrikki Laurila, joka vei meidät syvemmälle hiukkasfysiikan tutkimukseen. Luennon ensimmäisellä puolikkaalla käsiteltiin yleisesti hiukkaskiihdyttimiä sekä Laurilan omaa tutkimusasemaa CSM:ää. Välissä kävimme syömässä Cernin ravintolassa. Luennon toisella puoliskolla keskityimme tiedonkäsittelyyn.

Aamupäivän luentojen jälkeen suuntasimme CMS-koeasemalle. Koeasemalle saavuttuamme saimme harmiksemme kuulla, että alas vievä hissi oli hajonnut, joten emme päässeet näkemään varsinaista koeasemaa.

Puoli kuudelta bussit kuljettivat meidät takaisin Lausanneen. Kuitenkin toinen busseista oli myöhässä ja mitään näköhavaintoa ei ollut. Toinen bussi saapui noin tunnin kuluttua ja toinen puoli ryhmästä pääsi takaisin Lausanneen. Lausannessa jakauduttiin porukoihin, joissa mentiin syömään. Siellä satoi vähän mutta oli kuitenkin lämmin, kun oli tottunut Suomen kylmään säähän. Kielimuuri tuotti hieman haasteita, sillä paikalliset eivät osannut juurikaan mitään muuta kuin ranskaa, jota vain harva meistä osasi.

Torstai 8.3.

Aamu alkaa naistenpäivän kunniaksi sillä, että tytöt lähtevät ja pojat jäävät. Pojat matkustavat Cerniin vasta tunnin tyttöjä myöhemmin, sillä pikkubussit ovat paikalla eri aikaan. Kuitenkin aamu alkaa reippaasti, kun Antti Kolehmainen ja Tommi Mikkola esittelevät kaikille paikalle ehtineille Cernin konetekniikan puolta. Lisäksi pääsimme tutustumaan konepajaan, jossa ryhmälle esiteltiin erilaisia hiukkaskiihdyttimiin tarvittavia osia ja niiden valmistuksen vaiheita.

Ennen lounasta siirryttiin vielä tulevaisuuden tavoitteisiin ja toiveisiin. Jukka Vainola esitteli tulevaisuudessa siintävää CLIC-projektia. CLIC:in myötä Cern saakin mahdollisesti mallistoonsa myös lineaarikiihdyttimen. Lineaarisen kiihdyttimen käyttäminen ympyränmuotoisen kiihdyttimen sijaan estää energiaa hukkaavan synkrotronisäteilyn synnyn, mutta on toisaalta samaan aikaan haaste suunnittelijoilleen. Lisäksi kurkistettiin unelmaan FCC-projektista (Future Circular Collider), joka edeltäjiensä tavoin on ympyränmallinen kiihdytin, mutta kehäpituudeltaan jopa 100 kilometriä.

Lounaan jälkeen jatkettiin painavalla asialla Cernin tietojenkäsittelystä Carolina Lindqvistin johdolla. Vaikka suurin osa kiihdyttimien detektoreista tulevasta datasta joudutaankin karsimaan pois, paljastui esittelyhuoneen lasien takaa hallillinen kasetteja, joihin jokaiseen oli tallennettuna Cernissä muodostunutta tutkimuskäyttöä varten säilytettävää dataa.

Niels Madsenin johdolla tutustuttiin vielä innostusta herättäneeseen antimateriaohjelmaan. Tiukan teorian ohessa käytiin tutustumassa myös antimateriatutkimuksen koeasemaan. Näkemämme kiihdyttimen, jonka vieressä itse asiassa huollon vuoksi pääsimme kävelemäänkin, avulla muodostetaan protoneja törmäyttämällä antiprotoneja ja edelleen antivetyatomeja.

Illalla oli aika sanoa hyvästit Sveitsille, olihan seuraavana päivänä jo aika kotiin matkaamiselle. Illan vietimmekin Genevessä, Sveitsin toisiksi suurimmassa kaupungissa. Osa opiskelijoista lähti myös vierailulle Ranskan puolelle. Genevessä opiskelijat valitsivat pienemmissä ryhmissä vierailukohteensa kaupungissa ja lopulta palattiin takaisin Lausanneen bussilla. Vauhdikkaimmat jatkoivat iltaansa vielä kiertelemällä viimeiset puistot ja kadut viimeisenä iltanamme.

Perjantai 9.3.

Aamulla matkaväsymyksen jossain määrin tainnuttama porukka nappasi illalla pakatut matkalaukut mukaan ja suuntasi viimeiselle viimeistä opintopäivää varten Cerniin. Kaikki olivat viimeisen aamun kunniaksi ajoissa paikalla ensimmäisellä luennolla ja matkalaukutkin saatiin säilöön odottamaan päivän jälkeen lentokentälle siirtymistä.

Viimeinen päivä alkoi aiheeseen sopivasti Jaana Heikkilän pitämällä teoreettisen hiukkasfysiikan luennolla. Luennolla käytiin läpi kaikkea hiukkasten rakenteesta supersymmetriateoriaan ja Cernin ikiomaan saavutukseen, Higgsin hiukkaseen. Hanna Mannisen pitämä luento CLOUD–kokeesta herätti innostusta, sillä poikkitieteellisyyden tuntu nousi erityisesti siinä esiin. Pelkän fysiikan tankkaamisen sijasta CLOUD–kokeessa tutkitaankin ilmastoa ja ilmaston muutoksien havaitsemista kosmisten säteiden kautta.

Vatsat täynnä ruokaa oli hyvä jatkaa lopetteluohjelman parissa. Mikä olisikaan parempi ryhmä mainostaa Cernin harjoittelumahdollisuuksia kuin fysiikasta innostuneet opiskelijat. Kati Lassila–Perini veti harjoittelumahdollisuuksien esittelemisen jälkeen meille vielä palautetilaisuuden ja mehua ja keksejä oli tarjolla myös.

Iltapäivästä sai vapaalla aikataululla käydä tutustumassa Cernin turistikeskukseen eli, mikrokosmokseen ja matkamuistokauppaan. Cernin logolla varustettu avaimenperä on jokaisella lukiotunnilla mukana penaalin vetoketjussa edelleen. Vierailu ja koko matka lopetettiin Globe-museoon. Kaikki Globessa esitellyt asiat olivatkin jo tuttuja, joten ainakin huomasimme, että tietoa oli tarttunut mukaan melkoinen määrä.

Paluumatkalla nukutti jo kovasti, mutta sanotaankin, että nukkuminen on oppimisen kannalta tärkeää. Viimeistään lentokoneessa ja unisella paluumatkalla Helsingistä Tampereelle hiukkasfysiikan faktat painuivat mieleen sinne jäädäkseen.

- Tiitus Lehtonen ja Saana Simelius