Siirry sisältöön
Käytämme sivustolla evästeitä. Jatkamalla hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja

Suomi toisena kielenä

Digitaalinen suomi toisena kielenä -koe

Koe on yksipäiväinen, ja kokeen kesto on kuusi tuntia. Kokeessa aineistoilla on vahva asema, joten tekstien tulkinta ja tuottaminen nivoutuvat niissä osittain toisiinsa.

Kokeen osat

Kokeessa on kuullun ymmärtämisen, kirjallisen viestinnän ja lukutaidon osat. Erillistä sanastoa ja rakenteiden hallintaa mittaavaa osaa ei enää ole, vaan niitä testataan osana muita kokeen osia.

Kuunteleminen

Tässä osassa on 2–3 erilaista tehtävää. Materiaaleissa voi olla vaihtelevasti monologia, dialogia ja ryhmäkeskustelua, joissa testataan sitä, miten kokelaat hallitsevat kielen eri rekistereitä. Materiaalit voivat olla esimerkiksi lukupuhetta (jota kuullaan uutisissa ja ajankohtaisohjelmissa) tai aitoa puhuttua kieltä (esimerkiksi arkikeskusteluja). Tehtävät voivat olla monivalintatehtäviä, avoimia kysymyksiä tai esim. reagointi- tai tiivistämistehtäviä.

Lukutaito

Tässä osassa voidaan hyödyntää useita erilaisia tekstejä, jotka voivat olla monikanavaisia. Myös tehtävätyypit voivat vaihdella. Ne voivat esimerkiksi sisältää useita lyhyitä vastauksia edellyttä- viä kysymyksiä, jolloin vastaukset vastaavat laajuudeltaan nykyisen kokeen tekstin ymmärtämisen (1a) tekstejä.

Kirjallinen viestintä

Kirjallisen viestinnän osassa on kaksi eri tehtävää, joissa hyödynnetään kokeen yhteistä aineistoa: a) Lyhyempi kirjoitustehtävä, joka sisältää yhden tuottamistehtävän (esim. kommentti, blogiteksti tai muu viesti). Pohjatekstinä voi olla yksi teksti tai useita tekstejä. Laajuudeltaan tämä lyhyempi kirjoitustehtävä vastaa nykyisen kokeen tekstin ymmärtämisen (1b) tekstejä.

b) Pidempi kirjoitustehtävä, jossa kirjoittaja voi valita useasta vaihtoehdosta yhden (esim. analyysi, kolumni, artikkeli). Tarkoituksena on tuottaa pohtiva, näkökulmia avaava tai kantaa ottava teksti aineistojen pohjalta. Tehtävänantoja on useita ja kokelas valitsee niistä yhden. Kokeessa on tarjolla valikoima teemaan liittyviä aineistoja, esimerkiksi asiatekstejä, mediatekstejä, tietoja kaunokirjallisuutta eri muodoissaan. Kirjoittaja voi käyttää aineistoja eri tavoin oman tekstinsä tavoitteen, valitun näkökulman ja aiheen rajauksen mukaan. Hän valitsee itse käyttämänsä lähteet ja niiden käyttötavan. Joskus voi esimerkiksi olla tarkoituksenmukaista keskittyä enemmän yhteen lähteeseen ja avata sen teemaa ja täydentää pohdintaa toisen aineiston sisältämien tietojen avulla. Aineistoista voi myös nostaa esiin vaikkapa yksittäisiä näkökulmia, tietoja, väitteitä ja niiden perusteluja ja tarkastella aihetta niiden pohjalta. Laajuudeltaan tämä pidempi kirjoitustehtävä vastaa nykyisen kokeen kirjoitelman tekstejä.